Blogeista

Wikiopistosta

Mikä on blogi?[muokkaa]

Webbiblogi (tästä lähtien lyhennettynä blogi) on viestintätyökalu, jonka avulla yksittäiset ihmiset voivat kirjoittaa verkkoon henkilökohtaista päiväkirjaansa jota toiset ihmiset puolestaan voivat kommentoida. Blogi on määritelty Merriam Websterin sanakirjassa: ”internetsivusto, joka sisältää henkilökohtaisen verkkopäiväkirjan, jossa on mukana tekijän pohdintaa, kommentteja ja usein myös hänen antamiaan hyperlinkkejä”.

Blogi on yleisin verkkoympäristössä käytössä oleva pohdinnan työkalu. Blogi on internetsivusto, jossa avaukset kirjoitetaan kronologisesti aivan kuten päiväkirjassakin. Monet blogit tarjoavat kommentteja tai uutisia liittyen johonkin tiettyyn aiheeseen, toiset puolestaan toimivat enemmänkin henkilökohtaisina päiväkirjoina. Tyypillisessä blogissa on tekstiä, kuvia, linkkejä toisiin blogeihin, internetsivuihin ja muuhun mediaan liittyen kyseessä olevaan aiheeseen. Mahdollisuus jättää kommentteja interaktiivisessa muodossa on tärkeä osa monia blogeja. Blogit voivat muodostua erilaisista lähdemateriaaleista, eikä niiden tarvitse välttämättä keskittyä tekstuaaliseen sisältöön. Blogit voivat sisältää videoita (vlogit), valokuvia (fotologitI) tai tallennettua ääntä (podcastit).

Yleisiä blogityökaluja[muokkaa]

Opetukseen liittyviä blogien kirjoittajia[muokkaa]

Luo oma blogisi[muokkaa]

Blogien kirjoittamiseksi on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja tai alustoja. Ensimmäinen tehtäväsi on luoda oma blogisi käyttäen niitä työkaluja, jotka sopivat itsellesi parhaiten. Vertaisarvioitsijoille tai ryhmille voidaan valita eri alustat, jotta niitä voidaan myöhemmin kurssilla analysoida.

Alla on muutama linkki, joista voi olla apua, kun luot blogia:

  • YouTube Video on Wordpress Blog Creation (YouTube-video blogin luomisesta Wordpressiin) [1]
  • YouTube Video on Blogger Blog Creation (YouTube-video blogin luomisesta Bloggeriin) [2]
  • PDF-moniste Edublogin luomiseksi (-)

Kirjoita ensimmäinen blogialoituksesi[muokkaa]

Kun olet luonut oman blogisivustosi, kirjoita ensimmäinen blogiavauksesi. Se voi olla mitä tahansa, mitä pidät sopivana, mutta tässä on valmiiksi muutamia aiheita:

  • millä perusteella valitsit käyttämäsi ohjelmiston?
  • ensimmäiset ajatuksesi liittyen blogien käyttöön arvioinnissa?

Saattaa olla hyödyllistä lukea seuraava Sue Watersin kirjoittama dokumentti: "Tips how to write better blog texts".

Muodosta linkki vertaisbloggaajien sivustoille käyttäen RSS-syötteitä (Really Simple Syndication). RSS on tärkeä työväline Web 2.0 -ympäristössä. RSS-sivuilta saa lisää tietoa mm. sen muodostamisesta ja RSS-syötteiden lukijan luomisesta. Jotta olet perillä muiden kirjoittajien blogeista, linkitä ne omaan RSS-lukijaasi. Kuten aiemmin, valitse ne työkalut, joiden katsot soveltuvan parhaiten sinulle. Osana tätä kurssia, sinua ja vertaisbloggaajaasi pyydetään tunnistamaan ja epämuodollisesti kouluttajaa, joka on perehtynyt blogien käyttämiseen opetuksessa. Haastateltava voi olla mistä tahansa maasta tai organisaatiosta, jota sinä ja vertaisbloggaajasi pidätte mielenkiintoisena.

Alla on esitetty joitain esimerkkejä opetukseen liittyvistä blogeista ja bloggaajista.

  • Resourcing the Curriculum: Blogs in Education – Tarjoaa katsauksen blogeihin/bloggaamiseen sekä listan hyödyllisistä bloggaukseen liittyvistä sivustoista ja resursseista [3]
  • Blogs on Educational Blogging – Laaja lista liittyen blogien käyttöön opetuksessa [4]
  • Blogged Website Educational Directory [5]

Mielenkiintoiset blogikommentit[muokkaa]

Will Richardsonin ajatus on huomionarvoinen: Bloggaus koulussa annettuna tehtävänä ei ole bloggausta sen ominaispiirteiden perusteella vaan se on keinotekoista bloggausta. Vaikka kuinka painottaisimme yleisön ja lukijakunnan ihmeellisyyttä, oppilaat kirjoittavat blogiaan vain yhdelle eli opettajalleen. Kun lukukausi päättyy, ”oppilaat lakkaavat bloggaamasta”. Richrdson haluaa opettaa oppilaitaan kirjoittamaan intensiivisesti, mutta huomauttaa, ettei voi antaa oppilaidensa kirjoittaa intensiivisesti, koska yläasteen käytössä oleva Weblog pitää sisällään sensuroivan elementin. Häiritseekö arviointi bloggaamisessa tapahtuvaa oppimista? Voisiko asia olla päinvastoin, miten?

"Things you really need to learn" -artikkelissa [6] ei suhtauduta kovin positiivisesti arviointiin. Todella oppimisen arvoiset asiat eivät tue arviointia: "koulussa yritetään opettaa tosiasioita, joita tarvitaan kokeiden läpipääsemiseksi, mutta ovat muuten hyödyttömiä. Siinä sivussa saatetaan oppia joitain hyödyllisiä taitoja kuten kirjallisuutta, joita tulisi vaalia." Millaista arviointia tarvitsemme opetuksessa? (Downes 2006.)

Erilaisten päiväkirjamaisten julkaisujen yhdistäminen opetus- ja arviointikeinoihin on lisännyt pohdintaa, luovaa kirjoittamista, kriittistä ajattelua ja metakognitiivisia prosesseja oppimisessa. Joka tapauksessa vielä on varsin vähän tutkimusta, jossa vertailtaisiin miten erityyppisiä päiväkirjoja on käytetty ja millaisiin erityisiin oppimis- ja opetustarkoituksiin. Digitaalisten päiväkirjojen käyttöä on tutkittu ryhmässä opiskelijoita, joista osalle annettiin kämmenmikro (Personal Digital Assistant, PDA). Oppilaat käyttivät kämmenmikroa bloggaamiseen (digitaalinen päiväkirja). Osalle oppilaista annettiin perinteiset paperiset päivMäkirjat. Molemmat oppilasryhmät pitivät päiväkirjojen muotoja hyväksyttävänä ja kätevänä.Tutkimustulosten mukaan silti syntyi eroja päiväkirjojen päivittäisessä käytössä. Eroja syntyi merkintöjen taajuudessa ja sessioiden pituudessa. Koko tutkimuksen ajan, digitaalisia päiväkirjoja käytettiin taajemmin, mutta sessiot olivat lyhyitä ja jäivät keskeneräisiksi. Sen sijaan, perinteistä päiväkirjaa täyttävät oppilaat tekivät huomattavasti harvemmin merkintöjä, mutta niiden tekemiseen käytettiin enemmän aikaa ja ne olivat luonteeltaan diskursiivisempia kuin digitaalisiin päiväkirjoihin tehdyt kirjoitukset. Lisäksi huomattiin, että perinteiset päiväkirjat omasivat positiivisia ominaisuuksia liittyen niiden käsittelemiseen ja houkuttelevuuteen, mikä edesauttoi pidempikestoista käyttöä. Digitaalisten päiväkirjojen negatiiviset ominaisuudet liittyivät teknisiin rajoituksiin.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta "Using digital and paper diaries for learning and assessment purposes in higher education: a comparative study of feasibility and reliability" löydät täältä: [7]

Tehtävä[muokkaa]

Minkätyyppistä arviointia blogit ja niiden ohjelmistot tukevat?