Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/Team Sekamelska/Citation Needed

Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

[Citation Needed] - Web 2.0, tiedon luotettavuus ja lähdekritiikki

Webcomic xkcd - Wikipedian protester

Mikä vaikuttaa internetistä löydettävän sisällön luotettavuuteen? Milloin on soveliasta siteerata sosiaalisesta mediasta löytyvää tietoa faktatietona ja milloin ei? Tutkitaan eri verkkosivustojen arviointia tiedonlähteinä, sekä wikien vapaan muokkauksen periaatetta tukena tiedon totuuden varmistamisessa.

Yleisesti luotettavuudesta ja sosiaalisesta mediasta[muokkaa]

Luotettavuuden kriteerit[muokkaa]

Tiedonlähteiden luotettavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää luotettavan tiedon kriteereitä. Kriteerit saattavat vaihdella asiantuntijasta riippuen, mutta yleisimpiä ovat:

  • Täsmällisyys: Kuka on informaation kirjoittaja ja mikä taho on julkaisun taustalla? Kenelle ja mihin tarkoitukseen julkaisu on tarkoitettu?
  • Uskottavuus, asiantuntevuus: Onko kirjoittaja aiheen asiantuntija? Tarjoaako kirjoittaja tietoja itsestään? Onko julkaisija arvostettu? Onko todisteita laaduntarkkailusta, esimerkiksi vertaisarvioinnista?
  • Voimassaolo: Milloin informaatio on julkaistu ja onko se riittävän ajantasaista tiedontarpeeseen nähden?
  • Kattavuus: Onko informaatiota kattavasti? Onko joitain asioita jätetty huomioimatta?
  • Objektivisuus: Mikä on kirjoittajan ja/tai julkaisijan tavoite ja intressi?
  • Tuki: Onko lähteisiin viitattu? Ovatko samaa aihetta käsittelevät lähteet ristiriidassa keskenään?

Verkkojulkaisujen erityispiirteitä[muokkaa]

Seuraavat piirteet tuovat lisää haasteita verkkojulkaisujen luotettavuuden arviointiin verrattuna perinteisiin medioihin:

  • Sivustolta pois vievät hypertekstilinkit eivät välttämättä erotu sivuston sisäisistä linkeistä; tällöin on mahdollistua eksyä huomaamatta vähemmän luotettavalle sivustolle.
  • Informaatio esiintyy usein irrotettuna alkuperäisestä asiayhteydestään, esimerkiksi hakukoneissa.
  • Sivustojen nopea muutostahti ja epästabiilius: tietoa voidaan muuttaa tai poistaa tai koko sivusto voi kadota, jolloin lukija ei enää löydä sivustoa, johon on viitattu tiedonlähteenä. Muutoksesta ei välttämättä jää jälkiä, kuten aikaleimaa.
  • "Infomercial" eli viihteen, kaupallisuuden ja informaation sekoittuminen.
  • Ohjelmistovaatimukset, jotka voivat vaikuttaa informaatiosisällön näkymiseen.

Sosiaalinen media[muokkaa]

Sosiaalisen median käsitteelle ei ole täsmällistä määrittelyä, mutta silti sitä käytetään runsaasti. Sosiaalista mediaa pidetään jopa vallankumouksellisena muutoksena viestinnässämme ja toimintatavoissamme. Merkittävin ero perinteiseen joukkotiedotukseen on se, että käyttäjät eivät ole vain vastaanottajia, vaan myös sisällön tuottajia ja jakajia. Kun tällaiset käyttäjien kehittämät, luomat ja jakamat sisällöt yleistyvät samalla kun sosiaalisen median palveluiden suosio kasvaa, tiedon määrä Internetissä lisääntyy yhä voimakkaammin. Asiantuntijat eivät ole ainoita, joiden tiedot ja aineistot ovat käytettävissämme; saamme yhä suuremmassa määrin niitä vertaisiltamme, toisilta sosiaalisen median käyttäjiltä. Tämä pakottaa meidät pohtimaan käsityksiämme siitä, keneltä saatu tieto on luotettavaa ja arvokasta – vertaiselta vai ylemmältä taholta.

Tässä yhteydessä keskitymme sosiaalisen median lajityypeistä sisällön tuotanto- ja julkaisutyökaluihin, joihin kuuluvat wikit ja blogit, sekä verkostosivustoihin, joista suosituimpia ovat muun muassa Facebook ja Twitter. Näitä lähestymme nimen omaan tiedonlähteiden näkökulmasta.

Lisää aiheesta[muokkaa]

Wikit[muokkaa]

Wikit ovat yksi sosiaaliseen mediaan kuuluva sisällön tuotanto- ja julkaisuvälineiden tyyppi. Ne mahdollistavat artikkelien yhteisöllisen muokkaamisen siten, että myös artikkelin aikaisemmat versiot ovat luettavissa ja palautettavissa. Wikit voivat olla avoimia tai suljettuja, kaupallisia tai ei-kaupallisia. Open source -ohjelmistoja wikien tekemiseen ovat esimerkiksi MediaWiki ja TWiki.

Wikipedia[muokkaa]

Wikeistä suurin ja tunnetuin on Wikipedia, useilla eri kielillä kirjoitettava vapaan sisällön tietosanakirja. Se on kaikille avoin ja sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon säätiö Wikimedia Foundation. Sen virallisiin periaatteisiin kuuluvat vapaa muokattavuus, neutraali näkökulma ja kunnioitus muita käyttäjiä kohtaan.

Wikipedia on yleisin ja suosituin yleistiedon lähde internetissä, jota tuhannet käyttäjät lukevat ja muokkaavat päivittäin, ja lähes mitä tahansa aihetta haettaessa hakukoneen avulla, Wikipedia on usein ensimmäisten tulosten listalla. Samalla Wikipedia on lukemattoman oppilaan ja opiskelijan ensimmäinen tiedonlähde, josta he alkavat tutkimuksensa, tottumuksesta ja Wikipedian käytön helppoudesta. Yleensä kuitenkin heidän opettajansa kieltävät Wikipedian käytön tiedon ensimmäisenä lähteenä, mutta miksi?

Wikipedian vakaan muokattavuuden periaate tarkoittaa myös sitä, että Wikipediasta voidaan löytää väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joko vandalismin tai harhaluuloisten muokkaajien seurauksena. Seuraavat kappaleet käsittelevät kutakin aihetta yksittäisissä tapauksissa.

Wikipedian sisältö ja siteerauskäytäntö: Mistä Wikipedian sisältö tulee?[muokkaa]

Wikipedian lopputarkoitus vapaana tietosanakirjana on kerätä tietoa ympäri internettiä, sekä sen ulkopuolelta, ja tuoda kaikki tieto samaan paikkaan. Tämä rajoittaa silti Wikipediasta löydettävän tiedon vain sen ulkopuoliseen, sillä Wikipedia kieltää käyttäjiä tekemästä omaa tutkimusta tiedon edistämiseksi. Kaiken informaation tulee tulla Wikipedian ulkopuolelta, kuten lehtijulkaisuista, blogeista tai tieteellisestä yhteisöstä tutkimuksen tuloksena, mikä takaa että tieto on varmistettavaa. Wikipedian yksi pääpilareista on tiedon varmistettavuus, jolla pyritään takamaan, että sieltä löytyvän tiedon alkuperä voidaan jäljittää toisaalle, uskottavaan lähteeseen. Toisin sanoen Wikipedia pyrkii esittämään tietoa, jota voidaan varmistaa muualta, eikä välttämättä tietoa, joka on muokkaajien mielestä 'totta', eli niinsanottua 'mutu-tietoa' Wikipediaan ei saa lisätä. Wikipedian "merkittävyyden" määritelmä on tässä syvästi kytköksessä: Wikipedian ylläpito saa itse päättää, onko jonkin artikkeli tarpeeksi merkittävä, että sille voidaan antaa oma sivu Wikipediassa. Artikkelit voivat itsessään tulla huomattavaksi, kun niitä siteerataan ulkopuolisissa lähteissä, mikä varmistaa että artikkeli itsessään tulisi pitää Wikipediassa. Jos alkuperäinen artikkeli sisältää faktavirheitä, kun sitä siteerataan, kyseistä siteeraavaa artikkelia voidaan itseessään käyttää siteerauksena, joka takaa sen että tieto voi pysyä Wikipediassa korjaamattomana.

Vapaan muokattavuuden periaate: Kuka voi muokata Wikipediaa?[muokkaa]

Wikipedian perimmäinen kulmakivi on sen vapaan muokattavuuden periaate, mikä tarkoittaa että kuka tahansa Wikipedian käyttäjä voi muokata Wikipediaa haluamallaan tavalla. Tähän kuuluvat sekä alan ammattilaiset ja emeritus-professorit, että peruskoululaiset ja asiasta tietämättömät, joten Wikipediaan lisätään jatkuvasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa faktatiedon ohella. Kääntöpuolella kuka tahansa voi myös haastaa tiedon lähteen, yleensä pyytämällä artikkelissa tiedon lähteen nimeämistä tai korjaamalla artikkelia omatoimisesti. Lisäksi Wikipedian omat moderaattorit voivat puuttua tilanteisiin tutkimalla sivujen sisältöä työnsä ohessa, kyseenalaistaa lähteitä sekä raportoida kyseenalaisista muokkauksista, sekä puuttua tilanteisiin, joissa syntyy ongelmakohtia ja erimielisyyksiä.

Vandalismi: Miksi Wikipediaan kirjoitetaan väärää tietoa tarkoituksella?[muokkaa]

Vaikka muut muokkaajat tekisivät parhaansa ja kuinka yrittäisivät pitää artikkelin sisällön asiallisena ja varmistettavana, Wikipediaan silti livahtaa asiattomia kommentteja, väärää tietoa sekä muuta ilkivaltaa. Aina ei kuitenkaan tulisi olettaa, että asiaton sisältö ilmestyy Wikipediaan tahallisesti: Wikipedian ylläpito itse rohkaisee Wikin muokkaajia olettamaan, että väärää tietoa levitetään "hyvällä uskolla", eli Wikipedian muokkaajat eivät ole paha-aikeisia; he voivat olla yksinkertaisesti tietämättömiä Wikipedian varsinaisista käytännöistä, tai eivät itse tiedä varsinaisia faktoja, jotka liittyvät heidän muokkaamansa sivuun. Tässä tapauksessa muokkaajien tulisi vastuudessa olla mahdollisimman kohteliaita ja kohdella toisiaan kunnioittavasti, mutta näin ei käytännössä aina ole. Vaikka jotkut lisäisivät tietoa Wikipediaan ilkikurisin aiken, syylliset osapuolet ovat usein helposti löydettävissä, koska Wikipedia pitää kirjaa jokaisesta muokkauskerrasta sekä IP-osoitteesta, ja kiistanalaiset ja vandalismille alttiit artikkelit voidaan lukita anonyymilta muokkaukselta. Ilkikuristen vandaalien toimintatavat ovat myös helposti huomattavissa: He usein tyhjentävät sivuja tai korvaavat sivun tekstejä valheilla tai kirosanoilla, yleensä koska he eivät itse pidä joko sivua edistävästä aiheesta tai sen sisällöstä, ja vandalisoivat sivua protestina.

Wikipediaan liittyviä ilmiöitä[muokkaa]

Mitä tapahtuu kun enemmistö on väärässä? Kuinka hankalaa on vähemmistölle saada muutos läpi ja korjata väärä tieto Wikipediassa?

  • Kun Wikipediassa sattuu erimielisyyksiä sisällöstä, faktuaalisesti oikean enemmistön voi olla hankala saada tahtonsa läpi ja artikkelin sisältö korjattua. Näin on käynyt esimerkiksi Jussi Silvosen tapauksessa, sillä hän itse tuki joidenkin Suomenkielisen wikipedian psykologian artikkelien muutosta, kun alalla tapahtui uusia muutoksia, ja hän joutui vastaamaan Wikipedian ylläpidolle, että artikkelin sisältö muutettaisiin. Yleensä artikkelin sisällön muuttaminen suurella mittakaavalla vaatii, että muutokselle itsessään on tarpeeksi uutisoitua perustaa, esimerkiksi suuri tieteellinen läpimurto, josta löytyy asiaa jokaiselta alan blogilta.

Muokkaussodat: Mitä tapahtuu kun kaksi erimielistä osapuolta kohtaavat Wikissä, ja miten konflikti ratkaistaan. Kuinka vedotaan neutraaliin näkökulmaan.

  • Wikipedia itse pyrkii edustamaan neutraalia näkökulmaa, kuten tieteelliset lähteet yleensä pyrkivät, jolloin Wikipedian muokkaajien kesken syntyy erimielisyyksiä artikkelin sisällöstä. Usein tämä johtaa niin sanottuun muokkaussotaan, jossa kaksi tai useampi eri mieltä olevaa osapuolta yrittää muuttaa artikkelin sisältöä oman näkökulmansa mukaiseksi, usein johtaen tilanteeseen, jossa yksi osapuoli yrittää lisätä artikkeliin oman näkökulmansa mukaista tietoa, ja toinen osapuoli poistaa sen uudestaan ja uudestaan. Muissa tapauksissa eri osapuolet voivat pyrkiä muuntelemaan tekstiä, jotta se sopisi paremmin joko heidän omaan näkemykseensa tai Wikipedian neutraaliin näkökulmaan, ja samalla he voivat perustella muutoksiaan muokkausten kommenttien yhteydessä (tai laukoa loukkauksia toisiaan kohtaan). Useimmiten Wikipedian ylläpito pyrkii keskeyttämään muokkaussodat ja suosittelee osaanottajia keskustelemaan asiasta artikkelien keskustelusivuilla, jotta he pääsevät asiasta yksimielisyyteen. Suosittuja muokkaussotien kohteita ovat esimerkiksi Yhdysvaltalaisten poliitikkojen artikkelit (Barack Obama on tällä hetkellä hyvin suosittu) sekä nykyhetken tapahtumien artikkelit, joista tulee jatkuvasti uutta tietoja, ja uusi tieto saattaa korvata vanhan millä hetkellä hyvänsä.

Sock puppet -muokkaus: Milloin yksilö esittää edustavansa enemmistöä, jotta he saavat mielipiteensä ilmi?

  • Jos jollain muokkaajalla tai muokkaajien ryhmällä on agenda, jolla he pyrkivät levittämään oman mielipiteensä mukaista tietoa, ja tämän näkökulman edustus vaatii enemmistön äänestystä, he voivat käytää Sock puppet -tilejä Wikeissä, keskustelupalstoilla tai missä tahansa suhteellisen anonyymissä ympäristössä. Sock puppet -tileillään he esittävät eri ihmisiä, jotka pyrkivät tukemaan vähemmistön näkökulmaa ja esittämään enemmistöä. Tällä he pyrkivät osoittamaan, että heidän mielipiteensä on huomioitava, sillä he eivät ole vain pieni vähemmistö. Usein ilmiön huomaa siitä, että useat tilit lähettävät muokkauksia ja posteja samasta IP-osoitteesta, ja yleensä kirjoittavat samanlaisella tyylillä. Sock puppet -tilejä voidaan myös käyttää, kun keskustelusta tai Wikistä poissuljettu osapuoli tekee uuden tilin, jolla hän jatkaa samanlaista käytöstä kuin aiemminkin.

"Vaihtoehtoiset" wikit[muokkaa]

  • Vaihtoehtoisia Wikejä perustetaan yleensä kattamaan tiedon osa-aluetta, joka ei kiinnosta Wikipediaa ("notability"), tai jos jonkin ryhmän mielipiteet eroavat Wikipedian ylläpidon mielipiteistä, ja he haluavat edistää omaa mielipidettään.
  • Esimerkiksi Conservapedia on perustettu sillä idealla, että Wikipedialla on ns. "liberal bias", joten he ovat perustaneet oman Wikinsä, joka edustaa heidän omaa käsitystään totuudesta.

Muita wikityökaluja[muokkaa]

Erilaiset wikityökaluja tarjoavat sivustot ("wiki farms") mahdollistavat wikien rakentamisen tietyn aihepiirin ympärille. Tällaisia ovat esimerkiksi Wikia (myös suomeksi), Wikidot, Wikispaces ja Wiki Spot. Katso myös Wikipedian vertailu aiheesta.

Blogit[muokkaa]

Weblogit eli blogit ovat verkkojulkaisuja, joille tyypillistä on kirjoittajan oman persoonan ja omien ajatusten näkyminen sekä linkitys-, kommentointi- ja seurantamahdollisuudet. Blogimerkinnät arkistoituvat automaattisesti ja ovat yleensä näkyvissä uusimmasta vanhimpaan. Perinteisiin verkkosivuihin verrattuina päivitystahti on nopeampi ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa välittömämpää. Blogien verkostoituminen eli niiden linkittyminen toisiinsa on niiden keskeinen ominaisuus. Blogeja voi kirjoittaa niin harrastuspohjalta kuin ammatikseenkin.

  • Milloin mielipideteksti voidaan erottaa faktatekstistä?

Koska blogit ovat ennen kaikkea paikkoja saada kirjoittajan oma, henkilökohtainen näkemys esille, on myös lukijan ymmärrettävä käsitellä blogitekstejä tästä näkökulmasta. Mielipide- ja faktatekstejä ei voi blogimaailmassa erottaa yksiselitteisesti toisistaan; blogitekstin taustalta löytyvät kirjoittajan oma mielipide ja tavoite, johon hän kirjoituksellaan pyrkii. Faktoja tuodaan esille oman mielipiteen perustelemiseksi tai siksi, että jonkin faktan julkisuuteen tuominen nähdään itsessään merkittävänä, jolloin se on myös blogitekstin tavoite. Lukijan on keskeistä suunnata huomionsa juuri tähän tavoitteeseen, joka blogitekstin taustalla on. Aina sitä ei ole helppo hahmottaa, joten tekstien kriittistä tulkintaa vaaditaan. Blogissa esitetun faktatiedon suhteen tulee kiinnittää huomiota sen tarkistettavuuteen: onko kirjoittaja maininnut tiedonlähteen? Jos on, ja aiot itsekin hyödyntää kyseistä faktatietoa, onko kyseinen lähde puolestaan luotettava? Lukijoiden riittävän kriittinen suhtautuminen ja vuorovaikutus kirjoittajan kanssa sekä blogien verkostoituminen voidaan nähdä vertaisarviointiin verrattavissa olevina, blogien luotettavuutta parantavina tekijöinä.

Blogit tiedotusvälineenä[muokkaa]

Blogit voidaan nähdä vapaana, demokraattisena tiedonvälityksen kanavana, joka haastaa kaupallisen tiedonvälityksen. Blogien ajatellaan olevan vapaita perinteisen journalismin säännöistä ja rajoituksista, mikä voidaan käsittää myös uhkana ammatilliselle journalismille sekä mahdollisuutena levittää perättömiä huhuja. Toisaalta blogit voivat myös täydentää perinteistä uutisvirtaa henkilökohtaisimpine puheenvuoroineen ja kommentointimahdollisuuksineen; monet tiedotusvälineet julkaisevatkin omia blogejaan verkkosivuillaan. Tällaisesta yhteensovittamisesta voi seurata ongelmiakin, kuten blogien tyypittely siten, että vain tietyt niistä nähdään "aidon" jornalismin edustajiksi.

Poliittiset blogit[muokkaa]

Monet poliittiset vaikuttajat pitävät blogia ainakin jossain muodossa, ja heidän blogeissaan esittämät ajatukset ja teemat nousevat säännöllisesti esiin myös muussa mediassa. Blogit ovat keino rakentaa imagoa politiikan kentällä ja puhutella yleisöä vuorovaikutteisella tavalla.

Politiikkojen blogit ovat olleet myös haktivismin kohteena. Tämä tarkoittaa, että politiikkojen blogeja tai verkkosivuja on sotkettu tai kuormitettu. Tällä toiminnalla yritetään saada huomiota tai muutosta johonkin tiettyyn asiaan.

Tutkimusblogit[muokkaa]

Tutkimusta tehdessä blogi voi toimia muistiinpanovälineenä ja alustavien versioiden julkaisupaikkana. Blogien vuorovaikutuksellinen luonne mahdollistaa palautteen saamisen ja verkostoitumisen muiden aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden kanssa. Muiden blogien hyödyntäminen tutkimuksessa vaatii aktiivista seuraamista ja virtuaalista läsnäoloa.

Kaupallisuus blogeissa ja valeblogit[muokkaa]

  • Infomercial-ilmiö, jossa informaatio ja kaupallisuus sekoittuvat keskenään, näkyy voimakkaasti blogimaailmassa. Kaupalliset blogit ovat usein avoimesti kaupallisia, mutta toisinaan lukijalle voi olla haastavaa erottaa nämä kaksi puolta toisistaan.
  • Pitching, "syöttäminen" on etenkin suosittujen ja seurattujen blogien ilmiö. "Syötöt", pitches, tarkoittavat blogin lukijoiden pyyntöjä blogin kirjoittajalle tehdä merkintöjä jostain tietystä aiheesta. Usein pyyntöjen taustalla ovat kaupalliset tahot, jotka toivovat näkyvyyttä tuotteilleen ja palveluilleen, ja ovat valmiita esimerkiksi lahjoittamaan blogin kirjoittajalle ilmaisnäytteitä, jotta tämä kirjoittaisi tuotteesta tai palvelusta blogissaan.
  • Valeblogit eli flogit (fake blogs) ovat blogeja, jotka ulkoapäin tarkasteltuna vaikuttavat puolueettomilta ja kirjoittajan hekilökohtaiseen ajatusmaailmaan nojaavilta, mutta jotka ovat todellisuudessa ovat jonkin yhtiön tai yrityksen ylläpitämiä ja pyrkivät markkinoimaan jotain tuotetta, palvelua tai poliittista näkemystä. Yksi valeblogien alalaji ovat myös parodiablogit, joiden kirjoittaja tekeytyy joksikin merkittäväksi julkisuuden henkilöiksi, ei kuitenkaan tavoitteenaan markkinointi vaan pikemminkin viihde ja satiiri.
  • Tunnettuja esimerkkejä flogien paljastumisesta:

Lisää aiheesta[muokkaa]

Pari pro gradu -tutkielmaa blogeihin liittyen:

Verkostosivustot, "social networking"[muokkaa]

Sosiaalisen median verkoistosivustoilla, kuten Facebookissa ja Twitterissä, ajatukset, uutiset ja informaatio ylipäänsä leviävät hyvin nopeasti. Tämä ominaisuus on parhaimmillaan mahdollistanut jopa yhteiskuntarakenteiden muuttamisen (esmerkkinä Tunisian vallankumous). Mutta koska informaatiota liikkuu paljon ja vapaasti, edellytykset myös väärän informaation leviämiselle ovat hyvät.

Twitterissä viestien lähettäminen eli twiittaaminen on nopeaa ja helppoa, ja isojen uutisten uudelleenvälittäminen on suosittua. Uutisten ja viestien todenperäisyyttä ei kuitenkaan aina tarkasteta, joten Twitterissä onkin kiertänyt useasti esimerkiksi valheellisia huhuja tunnettujen henkilöiden kuolemasta. Muun muassa Jackie Chanin, Mick Jaggerin, Bill Cosbyn (uutinen) ja Fidel Castron (uutinen) kuolemista on kiertänyt huhuja. Huhut yleensä lähtevät liikkeelle jonkin tahon pilasta, kuten Jackie Chanin tapauksessa Facebook-sivustosta, ja ne yleensä kumotaan huhujen kohteena olevan henkilön virallisen tilin kautta sillä sivustolla, jossa huhu on kiertänyt.

Facebookissa kiertää paljon erilaisia huijausyrityksiä. Yleisiä ovat sellaiset status-päivitysviestit, joissa pyritään saamaan käyttäjät vaihtamaan oman statuksensa. Koska statuksen näkee yleensä laaja yleisö, nämä erilaiset huhut kiertävät nopeasti. Viesteissä voidaan varoittaa tietoturva-asioista, pedofiileistä, Facebookin muuttuneista asetuksista tai levittää muunlaista väärää informaatiota, jota pyydetään välittämään eteenpäin.

Kuten blogeissa, myös Twitterissä ja Facebookissa on ihmisiä esiintynyt jonakin julkisisuuden henkilönä. Molempien käyttöehdot kieltävät esiintymisen toisena, mutta näitä ehtoja saatetaan rikkoa. Esimerkiksi Twitterissä eräs henkilö esiintyi Dalai Lamana. Identiteettivarkauksien lisäksi kuka tahansa voi luoda ryhmän tai sivun, joka näyttäisi toimivan jonkun organisaation tai esimerkiksi jonkun yhtyeen virallisena uutissivustona. Tälläisen sivun tai ryhmän tiedon luotettavuus on täysin kiinni tämän tekijästä.

Lähteet[muokkaa]