Julkisen sosiologian projekti/Julkinen sosiologia 2022 / Public sociology 2022/Lainaukset 17.05.2022

Wikiopistosta

Kaisan muistiinpanot:

Suoranta, Anna-Sofia & Suoranta, Juha (2021). Opiskelijoiden protestit kuuluvat yliopistoon ja yhteiskuntaan. Alusta!

” Mielenilmauksillaan opiskelijat ovat kautta aikojen kysyneet, millainen yliopisto heillä on, millainen se tulee olemaan ja millainen sen pitäisi olla. Lisäksi he ovat osallistuneet yhteiskunnallisiin liikkeisiin maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi.”

” Opiskelijaprotestit, kuten yliopistovaltaukset, ovat paitsi yhteiskunnallisen vaikuttamisen harjoitusareenoita myös tärkeitä korkeakoulu- ja yleispoliittisia tapahtumia, joilla voidaan tosiasiallisesti vaikuttaa asioiden kulkuun jopa globaalisti. Organisaattoreille ja osallistujille ne tuottavat mukana olemisen kokemuksia ja siten sosiaalista pääomaa. Opiskelijaprotestit luovat myös ajattelu- ja toimintatiloja, joissa asioita on mahdollista ajatella ja kuvitella toisin.”


Suoranta, Juha & FitzSimmons, Robert (2017). The Silenced Students: Student Resistance in a Corporatized University


s.1 “This has had effects on how universities define the roles of students: In the changed conditions, the universities see students as clients whose purpose is to study and graduate, but not to revolt or act as political beings.”

s.2 ” While Finnish students are encouraged to go through the diploma mill as soon as possible, teachers are increasingly becoming entrepreneurs required to search for funding grants to preserve their jobs”

s.4 “ In this case, power didn’t know how to act or respond—thus the use of force.” (Poliisin kutsumisesta kampukselle)

s4 “The Minister can colonize the university by his talk show (it really was a one man show) with the administration’s and faculty’s approval, but the show cannot be disrupted or denied by the silent party, the students,”

s.6 “(...) fear of freedom” within the campus administration: It forces them to become “oppressors of dissent.” By “forcing,” we refer to political–structural condi- tion that surrounds the administrators, and, if not determines, at least compels them to act as they do to survive in the funding competition between Finnish universities”

s.7 “(...) from the angle of the university manager, who basically does the bidding of the neoliberal state, the students’ uncontrolled activism can also be seen as a danger to the university’s attempt to engage in raising private funds”

s.7 “Critical learning environments foster the creation of a student as subject and not as an object.”


Suoranta, Juha (2009). Alamaisten elämää

” Yliopiston hallintojohtaja pyysi työsuojeluneuvoston puheen- johtajan ominaisuudessa kirjeellään yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaania ja kirjaston johtajaa selvittämään boikotin vai- kutuksia työpaikkakiusaamisena, perusteenaan Sodexon ravintolahenkilökunnan ilmoitus siitä, että he kokevat boikotin häiritseväksi. Dekaanin ja kirjastonjohtajan 23. 4. 2009 antamassa selvityksessä todettiin, ettei boikotti häiritse yliopistotyötä ja että se itse asiassa osoittaa opiskelijoiden globaalia tietoisuutta asioiden tilasta. Lisäksi moni yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja kirjaston henkilökuntaan kuuluva oli allekirjoittanut boikottiin liittyneen adressin Sodexon ravintolabisnestä vastaan”

” Julkinen sosiologia tarjoaa mahdollisuuden kriittiseen itseilmaisuun sekä osallistumistapoihin, joissa muokataan yhtä hyvin maailmankuvia ja käsityksiä yhteiskunnallisista ilmiöistä kuin identiteettejä ja haluja. Julkisessa sosiologiassa luodaan tilanteita, jotka auttavat ymmärtämään vallan toimintaa ja tiedostamaan vaikuttamisen keinoja ja paikkoja.”

”(...) ennakoiko kertomani tapausesimerkki yliopiston yritystaloudellistumisen tuomia muutoksia uudenlaisine valta- ja käskysuhteineen sekä omistusoikeuskysymyksineen. Selvältä kuitenkin näyttää, että myös yliopistosta on tulossa minkä tahansa muun yhteiskunnallisen laitoksen tapaan hegemoninen taistelukenttä, jossa hallinnollis-taloudellinen valta uhkaa entisestään korostua.”


Lisäksi linkatuista uutisista ja some-keskusteluista ajauduin etsimään aikaisemmilla kerroilla mainitun "tuninaama" -kiistan. Tässä Ylen uutinen aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11214440 Lisäksi aiheesta löytyy #tuninaama ja #tunipalo sisältöä Twitteristä

Lindan muistiinpanot:

The silenced students: Student resistance in a corporatized university

Juha Suoranta and Robert FitzSimmons

Metodologinen kehys artikkelille: Sosiaalisen toiminnan ymmärtämiseksi tulee ottaa huomioon historialliset ehdot ja rakenteet sekä yksilölliset kertomukset. (s. 1).

Silenced student = one, who merely receives pedagogical messages, consumes educational goods, and is supposed to obey the invisible, taken-for-granted orders of the university. (s. 1)

Muutoksia:

I. 1990-luvun alusta siirtymä kollektiivisesta opiskelusta yksilölliseen opiskeluun:

‘’Thus, during our collective teaching experience of more than 40 years, we have seen dramatic changes not only in university policies but also in how students are positioned, how they are treated, and how teaching, knowledge, and the university itself have been defined’’ (s. 2)

II. Kampusten valtaukset ovat vakiintuneita käytänteitä, muutoksena poliisivoiman käyttö väkivallattomia opiskelijoita kohden. (4).

Vallankäytöstä:

Ei sosiaalisesti hyväksyttävää ’käyttäytyä huonosti’, kun omia oikeuksia heikennetään? (em. Stubb luento).

We must defend the university as a public space where teachers and students dare ask the “big” questions and allow them to connect their life experiences into their studies.

‘’as Žižek (2002) remarks, other forms of violence, those of symbolic and systemic violence, “the often catastrophic consequences of smooth functioning of our economic and political systems” (p. 2). (s.5)


Alamaisten elämää

Juha Suoranta

Paulo Freiren sanoin opettajilla ja opiskelijoilla ”On yhteinen vastuu prosessista, jossa kaikki kasvavat. Kukaan ei opeta toista, eikä kukaan myöskään opi itsekseen. Ihmiset opettavat toisiaan maailman välityksellä’’. (s. 71)

[Sodexo protesti] ’’Tapaus on pohdinnan arvoinen paitsi sen vuoksi, etta se toimi”todellisuuden testaamisen metodina”, jonka avulla näkymättömiä normeja ja rajoja tehtiin näkyväksi ---’’ (s. 74)

Osallistumattomuus on kenties ajankuva meillä ja muualla (ks. Giroux 2007), mutta ikavinta on, jos se kertoo, ettei yhteisiä asioita enää ole sen paremmin yliopistossa kuin sen ulkopuolellakaan – paitsi globaalilla poliittisella ja talouseliitillä,, jolla on taitoa ja tahtoa pitää huolta eduistaan. (s. 78)