Julkisen sosiologian projekti/Syksy 2018: C. Wright Millsin sosiologia/Sosiologinen paniikki

Wikiopistosta

Annan, Lauran ja Tessan stressitön paniikkipiiri

18.9.2018

- Päiväkirjat, omat muistiinpanot ja ajatukset: meillä heräsi halu alkaa pitämään päiväkirjaa, joka voisi olla vuosien projekti. Ajan saatossa omia ajatuksia voisi uudelleen järjestellä ja kenties sitä kautta saada uusia ideoita ja ajatuksia.

- Teoria ja empiria eivät ole toisistaan irrallisia!

- On nähtävä ilmiön molemmat päät ja vertailtava asioiden eri puolia; sosiologisen mielikuvituksen avulla on mahdollista siirtyä näkökulmasta ja tasosta toiseen, jotta voi hahmottaa yhteiskuntaa ja sen osia laaja-alaisesti

- Vaikean asian kirjoittaminen selkeästi osoittaa asiantuntijuutta: älä siis mongerra. Asiantuntijasanastokin voi olla ymmärrettävää ja selkeää.

- Monet henkilökohtaiset huolet ovat yhteiskunnallisia, rakenteellisia kysymyksiä: toista ei voi ymmärtää ilman toista

- Millaisia ihmisiä kulloinenkin yhteiskunta tuottaa? millainen ihmiskuva? esim. taloudellisen tilanteen vaikutukset nuorten elämään  jos vertailemme esim. vanhempiemme nuoruutta/nuorta aikuisuutta, on tilanne hyvin eri verrattuna meidän tilanteeseen: esim. korkeakoulutus ei nykyisin takaa työpaikkaa, vaikka mahdollisuudet siihen ovatkin paremmat kuin ilman koulutusta

- Sosiologin on välttämätöntä tuntea maailmanhistoriaa: historian tapahtumat koskevat globaalisti meitä kaikkia. Lisäksi sosiologin on oltava kriittinen, ei voi ottaa asioita annettuna.

- Sosiologisen mielikuvituksen avulla on mahdollista rikkoa tieteenalarajoja, lisäksi myös kvanti/kvali-jakoa voi rikkoa ja yhdistellä ajatuksiaan rohkeasti



KRONOTOOPIT

- kronotooppi määrittää todellisuuden kerrostumia, sosiaalisia tilanteita tai kuviteltuja maailmoja + auttavat ymmärtämään kontekstia, tapahtumia ja toimintaa --> pohdittiin historiallista kerrostumaa

- kronotooppi muotoutuu historiallisesti ja jaetaan sosiaalisesti

- historiallinen kerrostuma = ei käsitä pelkästään saatavilla olevia käytäntöjä, vaan kaikkia ajan saatossa eri paikoissa ilmenneitä tapoja

- jokainen kronotyyppi ilmentää eri olettamuksilla maailmaa, tietoa, ihmisyyttä ja kieltä

- havainnollistavat myös tietyt metodit ja lähestysmitavat tutkimuksentekoon


1. Objektivismi ja representaatio: - polveutuu Descartesin dualismista (jako mieleen ja ruumiiseen) > radikaali erottelu subjektin ja objektin tai kielen ja maailman välille

-oikea maailma ja puheet ja kirjoitukset maailmasta erotellaan; kielen vaikutusta siihen, miten suhtaudumme maailmaan, ei nähdä tärkeänä (vastakohtana sille, että kielen avulla uusinnetaan ja vahvistetaan)


2. Lukeminen ja tulkinta - tieto, totuus ja rationaalisuus nähdään suhteellisena, ei absoluuttisena

- tieto ja totuus rakentuneet ihmisen vuorovaikutuksesta maailmaan ja toisinpäin

- subjekti-objekti-jaottelu, mutta niiden välillä käydään kuitenkin dialogia

- hermeneuttinen kehä selittää tiedonmuodostusta ja ymmärtämistä = tiedonmuodostuksella ei ole varsinaista alkua, esiymmärrys on kaiken uuden ymmärtämisen taustalla, ja muuttuu ja korjaantuu ymmärtämisen ja tulkinnan myötä, mutta säilyttää kosketuksen aiempaan (kokonaisuus määrittää osia ja toisinpäin)

- tälle menetelmälle tärkeää kielen teoretisointi: kieltä ei käytetä olemassa olevan maailman esittämiseksi, vaan kirjaimellisten tärkeiden asioiden kertomiseksi


3. Skeptisyys, tiedostaminen, käytäntö - juuret hermeneutiikassa ja piirteitä kriittisestä teoriasta ja uusmarxilaisuudesta

- Gadamerin mukaan arvostelukyky, mielenkiinnon kohteet ja ennakkoluulot muodostavat ihmisen


4. Power/Knowledge and Defamiliarization - mitä defamiliarization tarkoittaa?

- ei yhtenäinen kolmannen kronotyypin kanssa, tämä kronotyyppi on postmoderni ja posttstrukturalistinen (poststrukturualismi hylkää määritelmät, jotka väittävät sisältävänsä ”totuuksia” maailmasta)

- Foucault: tieto on aina sidoksissa valtaan. Valta tuottaa tietynlaisia subjekteja, jotka ovat itseohjautuvia.

- diskurssit ovat vallan muoto, joiden avulla tuotetaan yksilöllinen ja kollektiivinen oleminen (luokka, rodullistaminen, sukupuoli)

- subjekti muodostuu moninaisissa diskursseissa


> kompleksiset ja hienovaraiset tavat ymmärtää tietoa ja totuutta; aina tuotettua (ei löydy randomisti jostain) > jokainen kronotyyppi omalla tavallaan tärkeä


LIHALLISUUS JA KOKEMUKSEN TUTKIMUS

Kokemukset ja tunteet ovat tietoa

- onko niitä tärkeä edes pystyä mittaamaan numeerisesti, onko kaikkea pakko mitata?

- esim. geenitestit, ovulaatiotestit


Mitä vahvemmin jokin tunne tuntuu kehossa, sitä huomattavampi se on myös mielessä - ahdistus, orgasmi

- Kun keho toimii normaalisti, niin ei tule mitään erityisiä tuntemuksia, mutta poikkeavat tilanteet tuntuvat kehossa eri mittakaavoissa

- Käänne, käännekertomukset, kokemusyhteistöt ja vertaistuki (sairastuneet, pakolaiset)


"Mitä tahansa käänteitä tutkittaessa on hyvä kysyä, kenen ääntä kuuntelemme. Kenellä on asiantuntijan ääni ja valta? Millä perusteella asiantuntija on valittu? Nämä ovat kysymyksiä, joita sekä tutkijoiden että muiden niin pakolaisuudesta kuin muistakin käännekokemuksista kirjoittavien on syytä kysyä, uudestaan ja uudestaan."

>myös politiikka ja poliittiset päätökset

>kuka on asiantuntija, kokemusasiantuntijat

>keskusteltiin epätasa-arvosta, "ihmisroskasta", päättäjien "mutkat suoriksi" -tyyppisestä toiminnasta


KUVAN SOSIOLOGIA

- kuvat kiteyttävät ja kuvaavat yhteiskuntaa ja tapahtumia esim. sotilaan loikka muurin yli

- kuvan historia: historialliset uutiskuvat vrt. nykyajan kuvatulva >> valokuvaamisen arkipäiväistyminen jo aiemmin, some, kommunikointi kuvien avulla

- "oman aseman pönkittäminen" kuvien avulla (some)

- kielellinen ja kuvallinen käänne >> kielellä on merkitystä

- valokuvat ovat aina herättäneet tunteita ja herättää edelleen (Elisan video) - olivat kuvat sitten ihmisistä, luonnosta tai luonnon tuhoutumisesta (Ilmastoraportti 2018)

- mainoksetkin ovat usein kuvapainotteisia ja kuvituskuvien avulla luodaan paineet siitä, miltä meidän tai elämämme tulisi näyttää >> vedotaan usein etenkin nuoriin

- meille tuli keskustelun lomassa mieleen Elisan Pidetään yhtä -mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=KKcNfjYVNb8

- videolla tunteisiin vetoaminen, narratiivisuus, kuvan ja musiikin yhdistelmä, kuvat ja tarina esittävät ja tuottavat todellisuutta

- millaisen merkityksen video saisi, jos kyseessä ei olisikaan puhelinliittymämainos? entä jos tuottajana olisi esim. Nuorisosäätiön tai MLL:n video?


KIRJALLISUUS JA SOSIOLOGIA

- Bauman: runoilijan tehtävänä on ”murskata seinä”, ja paljastaa se, mikä on piilossa. Rikkominen on sekä runoilijan että sosiologin tehtävä/kutsumus.

- kielet ja niiden merkitys: kielissä erilaiset sanat kuvaamaan eri tilanteita. Kenties jokin asia on helpompi ilmaista muulla kuin omalla äidinkielellään. Suomi on välillä todella tönkköä esim. osanotot: suomeksi "otan osaa" tuntuu kuivalta ja etäiseltä vs. englanninkielinen ilmaisu "I'm sorry for your loss" on meille parempi ja luonnollisempi.

- nopeudella ei ole merkitystä ajatelun ja sosiologisen mielikuvituksen kehittymisen kannalta. Ongelmallista esim. nykyinen koulutuspolitiikka ja opintojen hoputtaminen.

- taiteen merkitys ylipäätään: mahdollisuus kuvata ongelmia, herättää keskustelua, antaa uusia näkökulmia. Tuovatko runot ja muutkin kirjoitukset näkyväksi yhteiskunnan rakenteita? Voiko lukemalla havahtua tilanteisiin eri tavalla kuin arkielämässä?


- Liksomin novellit: novelleissa teemana lapset, ruoka ja huono-osaisuus

- novellit korostavat sitä, miten "mahdollisuuksien tasa-arvo" ei todellakaan toteudu meillä Suomessakaan: kaikki eivät lähde samalta viivalta peruskouluun eikä samalla viivalla olla peruskoulun jälkeenkään (saati sitten korkeakoulumahdollisuudet)

- huono-osaisuuden periytyminen ja sosiaalisten ongelmien kasaantuminen

- "herranjestas kun sä et syö mitään, sä laihdut ihan silmissä. Ajattele, sä olet jo kohta kolme vuotta, ja sä olet noin pieni, susta ei tule koskaan isoa tyttöä" --> järkyttävää lapsen painon ja koon arviointia

 > painon kommentointi ei kuitenkaan välttämättä ole syömiseen  liittyvää, liittynee muihin ongelmiin, esim. äidin ihmissuhteisiin ja itsetuntoon

- huono-osaisuuden ja oman pahoinvoinnin ilmeneminen myös kielenkäytössä: käytetään sanoja huora, ryssä

 > onko rasistisen ilmauksen taustalla ajatus siitä, että omat ongelmat ovatkin ei-suomalaisten tai ei-valkoisten syytä? menisikö ilman "niitä" itsellä paremmin?
 > toisaalta epäsopivaa kielenkäyttöä on myös poliitikkojen keskuudessa esim. puheet ihmisroskasta