Julkisen sosiologian projekti/YKT200 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2021/5 braincells

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viikko 1: Intellektuaalinen ammattitaito


- Puhuimme ryhmässämme paljon muistiinpanojen tärkeydestä; ”Karkean luonnoksen jälkeen tutkin paitsi ne muistiinpanoni, jotka selvästi liittyivät aiheeseeni, myös ne, joilla ei tuntunut olevan aiheen kannalta mitään merkitystä.”

- Kaiken kirjoittaminen tärkeää, auttaa prosessissa ja sosiologisen mielikuvituksen kehittämisessä

- Teksti kaukaiselta tuntuva (puhe omasta tutkimuksesta, vaikka ollaan vasta opintojen alkupuolella jne.) ”vaikket koskaan kykene saamaan riittävästi varoja toteuttaaksesi kaikkia suunnittelemiasi empiirisiä tutkimuksia, on välttämätöntä, että jatkuvasti suunnittelet niitä” -> artikkeli kuitenkin suunnattu vasta opiskelut aloittaville?

- Kirja kirjoitettu 1959: yliopistoon meni pienempi joukko ihmisiä, joista (kaikki) suuntasivat kohti tutkijatyötä – nykyään tilanne voi olla hyvinkin toinen, kaikki eivät halua tähdätä tällaiseen työhön

- "On vaikea tutkia vain yhtä ainoaa asiaa. Kun yrität asettaa asiat vastakkain, saat paremman otteen aineistostasi ja pystyt siten erottamaan ulottuvuudet vertailussa käytettyjen käsitteiden avulla." Vastakkainasettelun tekeminen hyvä vinkki, esim. omassa esseen kirjoittamisessa voisi hyödyntää

- Neuvo leikkisyyteen yllättävä – tutkimuksen tekemisen kuvittelisi olevan vakavaa

- Oletus siitä, että työ (tutkimus) olisi koko elämä tuntuu kaukaiselta, toisaalta Millsin mukaan ”sinun ei oikeastaan tarvitse tutkia työstämääsi aihetta, sillä kun olet sen parissa, se on kaikkialla”


Viikko 3: Kohtaaminen


- Ensimmäisellä sivulla kuvataan kiusaajien valta-asemaa suhteessa kiusattuun, kiusattu altistuu kohtaloonsa eikä uskalla edes pyyhkiä räkää pois kasvoiltaan

- Isän valta-asema suhteessa äitiin "Miehet olivat katsoneet äitiä liian pitkään, ja isä raivosi viinapäissään Kuka sä luulet olevasi mitä vittua siinä tuijotat mun muijaa" isä kokee ns. "omistavansa" vaimonsa

- Ihmisen valta suhteessa eläimiin

- "Koulun piha toimi samoin kuin muukin maailma: isot eivät olleet tekemisissä pienten kanssa" koulussa sama kuin yhteiskunnassa ylipäätään, isot vs pienet fyysisestä sekä sosiaaliselta luokaltaan

- Seksuaalisen suuntautumisen luokittelu ulkonäön perusteella (laiha söpöliini), kiusaajien mielestä ulkonäkö oikeuttaa kiusaamisen

- Luokittelu painon mukaan; laihat nähdään heiveröisenä kun taas ylipainoiset nähdään fyysisesti ja sosiaalisesti ylivoimaisena, päähenkilö alkoi lihottaa itseään jotta hänet nähtäisiin paremmassa valossa, vanhempien valta suhteessa lapseen

- kiusaajat ja kiusattu samassa luokassa, mutta kiusaajilla tarve saada joku (kiusattu) alempaan luokkaan

- häpeä omasta luokasta, hammasesimerkki

- "He eivät voineet hakata minua kaikkien nähden, eivät he niin tyhmiä olleet, heidät olisi voitu erottaa" opettajilla valtaa suhteessa oppilaisiin

- Hiljainen hyväksyntä kertoo oppilaiden välisestä hierarkiasta, ei uskalleta puuttua ettei itse tule kiusatuksi


Viikko 4: Kiinnittävät ja kuluttavat siteet, Yksitoista teesiä


Kiinnittävät ja kuluttavat siteet:

-Tiesimme etukäteen, että työuupumus on yleistä, mutta sen määrä kuitenkin yllätti: ”Nuorisobarometrin mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista nuorista aikuisista ajattelee, että̈ työelämä vaatii nykyisin työntekijöiltä̈ niin paljon, että monet palavat ennenaikaisesti loppuun.”

-Puheenvuoro on ajankohtainen ja sen aiheet ovat nousseet viimeaikoina paljon esille sosiaalisessa mediassa esim. Hesburgerin työolot, hoitajapula

-Kilpailu alkaa yhä aikaisemmin esim. yläkoululaisille suunnatut lukioon valmentavat kurssi

-Rosan mukaan masennus ja uupuminen juontavat kilpailu- ja suorituskeskeisen elämänmuodon kriisistä. Olemme sitä mieltä, että tämä määrittely sopii melko hyvin nykypäivään - esimerkiksi somen antavat kuvat (kuten “voittajatarinoiden” jakaminen) voivat lisätä merkittävästi mielenterveysongelmia

-Pohdimme neljän päivän työviikkoa ratkaisuksi uupumukseen, mutta se ei ole mahdollista kaikilla aloilla (esim. poliisit, vartijat, yms. tarvitaan töihin 24/7, toimistotyöntekijöillä voisi toimia)

Taisteleva tutkimus teesinä:

- Monet esitetyistä teeseistä toteutuvat Suvi Salmenniemen tutkimuksessa

- Se, ettei kiellä tutkimuksen poliittisuutta tai pyri olemaan objektiivinen on hyvä lähtökohta tutkimukselle. esim. rahoitus

- Teeseistä monet ovat sellaisia, jotka ovat tärkeitä hyvän tutkimuksen kannalta esim.

o tasa-arvon periaatteisiin sitoutuminen ja kaikkien yhdenvertaisuuden näkeminen

o ihmisten auttaminen käytännöllisissä ongelmissa

o tutkijoiden ja toimijoiden kollektiivinen toiminta tutkimuksen parissa

o tieteenalojen rajojen haastaminen


Viikko 5: "Kaunokirjallisuuden käyttö yhteiskuntatutkimuksessa"


- Uudet luovat tutkimusmenetelmät soveltuvat esimerkiksi lasten tai kehitysvammaisten tutkimiseen, heillä ei samanlaisia mahdollisuuksia ilmaista itseään

- Kun esitetään tutkimustulokset jossain kaunokirjallisessa muodossa, saavutetaan enemmän ihmisiä

- Kaunokirjallisuus voi helppolukuisuutensa vuoksi lisätä myös kiinnostusta yhteiskuntatieteellisiä aiheita kohtaan, kun verrataan tieteellisiin artikkeleihin joissa käytetään usein vaikeita termejä

- Kaunokirjallisuudessa ja laajemmin taiteessa sekä yhteiskuntatutkimuksessa on samoja päämääriä

- Millsin ajatukset tuntuvat kaukaisilta


Viikko 6: Kuvan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia/merkityksiä


Kuvamme on pääministeri Sanna Marinin kuva Instagramissa, jossa hän on saanut toisen koronarokotteen (9.8.2021). Linkki kuvaan: https://www.instagram.com/p/CSWgJkct__c/


- Poliittinen kannanotto koronarokotteen ottamiseen. Vaikka kuva on Instagramissa, ihmiset näkevät kuvan myös esimerkiksi iltapäivälehtien kautta. Instagram myös poliittinen alusta nykyään.

- Suuri vaikutusvalta, 491 000 seuraajaa. Marin tehnyt itsestään samaistuttavan, ei korosta vain virka-asioita, vaan tuo muitakin asioita esille. Varsinkin nuorten kiinnostuminen.

- Kuvan taustalla luontoa. Onko sattumaa vai ei? Koitetaanko mahdollisesti lisätä suomalaisten yhteishenkeä korostamalla suomalaista luontomaisemaa ja siten suoomalaisuutta?

- Kuvateksti korostaa hyvää oloa rokotteen jälkeen. Voiko olo olla kuitenkin erilainen kuin annetaan ymmärtää (esim. lämpöä), jotta vahvistetaan positiivista kuvaa koronarokotteesta?


Viikko 7: Tunteilla on väliä: Tutkijan tunteet etnografisessa tutkimusprosessissa

- Tekstin lukeminen on varmasti hyödyllinen aloitteleville tutkijoille, joille se on suunnattu, mutta sen lukeminen tuntui meistä hieman kaukaiselta.

- Tutkijalta vaaditaan objektiivisuutta, mutta toisaalta myös samaan aikaan tunteiden näyttämistä, joka on ristiriitaista.

- Tutkijalla herää luonnollisesti tunteita etnografista tutkimusta tehtäessä erityisesti silloin, kun tutkimusaihe koskettaa itseä erityisen paljon. Tunteet ovat aina jollakin tasolla läsnä tutkimusta tehtäessä.

- Myötätuntouupumus oli meille uusi käsite, mutta se kuvasi hyvin tilannetta.

- "Koin itse vahvasti, että riittävä etääntyminen oli osa tutkijan ammattitaitoa ja asiantuntijuutta." Tutkija voi itse luulla, että täytyy olla mahdollisimman objektiivinen, eikä näyttää tunteita, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

- Emme usko, että etnografista tutkimusta tehdäkseen tutkijan tulisi omata jotkin tietyt ominaisuudet tai luonteenpiirteet, mutta hyvin kokonaisvaltaisen kenttätyön tekeminen ei varmasti sovi kaikille.

- Tutkijana voi olla vaikea pysyä pelkässä tutkijan roolissa, vaan halu auttaa tutkittavia voi nousta esiin, vaikka auttaminen ei ole tutkijan tehtävä, eikä hän siihen useimmiten varmasti pystyisikään.

- Kun tutkija uskaltaa näyttää tunteitaan eikä ole kaiken aikaa objektiivinen, todennäköisemmin myös tutkimukseen osallistuvat ihmiset uskaltavat olla avoimempia tunteistaan.