Julkisen sosiologian projekti/YKT200 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2021/Ryhmä Rämä

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viikkotehtävä 1

1. Viikkotehtävänä oli keskustella ryhmässä C. W. Millsin (2015) tekstistä Intellektuaalinen ammattitaito - tekstistä. Luimme tekstin ja kokoonnuimme keskustelemaan tekstistä ja havainnoista joita siitä meille nousi.

Ensimmäisenä huomiomme herätti se, että teksti oli selkeästi suunnattu aloitteleville yhteiskuntatutkijoille. Ajatus siitä, että "elämä on urasi", herätti kummastusta ja ärsytystä, mutta pienen ryhmäpohdinnan jälkeen ymmärsimme, että sosiaalitietelijänä tutkimukseen liittyvät havainnot ovat osa arkipäivää, joten väkisinkin ura alkaa kulkemaan käsi kädessä henkilökohtaisen elämän kanssa eikä tutkimiaan teemoja voi välttää vapaa-ajalla. Missä toisaalta raja menee? Kuinka paljon ura saa hallita elämää ja miten käsitys tästä eroaa tutkijoiden välillä?

Pohdimme myös sitä, miten teksti heijastelee sen ajan hetkistä maailmaa. Esiin nousi ajatus siitä, että suurten ikäluokkien käsitys työnteosta ja urista eroaa meidän sukupolvemme käsityksistä. Nykyään uraan mahtuu monia ammatteja sekä vaiheita eikä yksi ura välttämättä sido koko loppuelämäksi. Pohdimme, että tämä on varmasti vaikuttanut C. W. Millsin käsitykseen työn ja henkilökohtaisen elämän sidoksissa olemisesta.

Teksti ottaa myös kantaa nykyiseen tieteelliseen kirjoittamiseen. Monesti tieteellinen teksti menee liian vaikeaselkoiseksi ja puhuu asian vierestä. Syynä tähän Mills pitää sosiaalitieteiden ala-arvoisempaa asemaa tieteiden kentässä, josta syntyy paine tutkijoille todistella oman tieteenalan tärkeys. Akateemisella kielellä leikittelyllä tai vaikeaselkoisella "sosiologislangilla" koitetaan hakea vakuuttavuutta. Tämä ei kuitenkaan voi olla kestävä ratkaisu, sillä vaikeaselkoinen teksti ei oikeasti palvele ketään. Kirjoittaminen ja ajatteleminen tulee olla vuorovaikutuksessa keskenään niin, että asiat selkeytyvät ensiksi itselle ja sitten myös muille.

Tekstissä oli hyödyllisiä muistilistoja ja huomioita tulevia tutkimuksia ja töitä varten. Koimme näiden vinkkien olevan tärkeitä ja motivoivia tulevaisuutta varten. Tärkeimpänä tekstissä oli myös mielestämme ymmärtää sosiologisen mielikuvituksen tärkeys. Sosiologinen mielikuvitus mahdollistaa maailman havainnoin ja ongelmien todenmukaisen ymmärtämisen. Toisaalta sosiologinen mielikuvitus voi olla kuormittavaa, koska se on kokoajan arjessa läsnä, eikä sitä voi rajata koskemaan vain työntekoa. Sosiologisesta mielikuvituksesta tulee linssi, jonka läpi tarkastelee maailmaa.


Viikkotehtävä 3

Viikkotehtävänä oli lukea teksikappale "Ei enää Eddy" ranskalaiskirjailija Édouard Louis'n romaanista. Lukemisen jälkeen kokoonnuimme ryhmän kanssa pohtimaan, miten valta ja luokittelu(t) tulevat esiin tekstissä.

Valta tulee esiin tekstissä raaoilla kuvauksilla, jotka pysäyttävät ja kauhistuttavat lukijaa. Teksti konkretisoi sitä, miten valta voi rakentua ja tulla esille arjessa niin sanoissa kuin asenteissakin. Tekstissä tulee esiin miten toiseuttaminen toimii vallankäytön aseena, esimerkiksi toisen seksuaalisuuden kääntäminen haukkumiseksi ja toiseuttamiseksi. Valta tulee näkyviin teksissä monissa eri kohdissa ja tilanteissa, kuteen sosiaalisissa suhteissa ja statuksessa, alistamisessa, sanoissa, väkivallassa, manipuloinnissa ja piittaamattomuudessa. Tekstin viimeisessä kappaleessa voi havaita myös sen, kuinka myös vääryyden hiljainen hyväksyminen ja piittaamattomuus pyörii vallan tuntumassa. Hiljainen hyväksyntä antaa vallan kiusaajalle. Valtaa ei ole ilman sosiaalista ympäristöä.

Myös tietynlainen sosiaalisten normien noudattaminen tuntuu olevan vallan käyttöä. Normeilla on paljon yhteiskunnassa valtaa ja painoarvoa, joten normeista poikkeaminen tiputtaa henkilön myös pois vallan kehyksestä. Myös häpeällä vaientaminen antaa toiselle vallan tilanteessa. Vallan oikeuttamien tekstissä herätti myös hämmennystä. Tämä nostatti mieleen kysymyksen liittyen rajoihin. Missä menee omat ja toisten rajat ja miksi joku kokee oikeudekseen ylittää toisen ihmisen rajoja ottamalla samalla tilanteessa vallan itselleen.


Viikkotehtävä 4

Tällä viikolle oli tehtävänä lukea Suorannan ja Ryynäsen teksi "Yksityistyä teesiä" ja Salmenniemen teksti "Kiinnittävät ja kuluttavat siteet". Kokoonnuimme keskustelemaan teksteistä ja havainnoistamme.

Yksityistä teesiä

- Yllätti se, miten teksi koski taistelevaa tutkimusta. Eikö nämä teesit voisi olla osana jokaista tutkimusta? Teesit eivät tuntuneet kovinkaan radikaaleilta

- Tieteen taustalla on aina jokin ideologia. On siis hyväksyttävää, että tiedettä tekee jonkun yleispätevän asian puolesta (esim. ihmisoikeudet). Tähän liittyy Millsin ja Lazarfeldin kiista siitä, miltä pohjalta ja mihin tarkoitukseen tutkimusta tehdään.

- Tosi tärkeä kohta tekstissä oli kohta: "Marginalisoidut tai sorretut ihmiset eivät ole pelastettavia raukkoja tai avun kohteita, jollaisina heitä usein kohdellaan, vaan arvokkaita yksilöitä, joilla on oma tahto ja jotka kykenevät muuttamaan todellisuutta". Tämä tulisi muistaa aina tutkimusta tehdessä ja kiinnittää erityistä huomiota omaan asiantuntijuuteen ja tutkijuuteen.

Kiinnittävät ja kuluttavat siteet:

- Teksti herätti ajatusta siitä, kuinka nykyinen työmaailma pakottaa työntekijän todella ahtaaseen laatikkoon. Ei ihme että ihmiset väsähtää ja uupuu kun luovuutta ja vapautta rajoitetaan

- Tehokkuus ja tuotettavuus köyhdyttää ihmistä henkisesti? Ja myös isot yritykset köyhdyttää myös kulttuuria ja vieraannuttaa

-Työhyvinvoinnilla on merkitystä vain talouden ja kannattavuuden näkökulmasta. Ihmisten hyvinvointi on toissijaista, sillä taloudellinen etu menee kaiken edelle. Jos työhyvinvointi alkaa vaikuttamaan kannattavuuteen heikentävästi, vasta sitten siitä tulee ongelma

-Ihmisen työntekijöinä "teuraseläimiä", kaikki elämän osa-alueet halutaan liittää jotenkin työntekoon ja tuottavuuteen, jotta yksilöstä saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti.

-kapitalismi on lopulta vain noidankehä

Viikkotehtävä 5

Tällä viikkolla luimme teoksesta Tutkiva mielikuvitus artikkelin Kaunokirjallisuuden käyttö yhteiskuntatutkimuksessa.

- Virkistävä ja mielenkiintoinen teksti, innostava

- Kiinnostavaa kuinka yhteiskuntatutkkimusta voidaan yhdistää kaunokirjallisuuteen

- Kirjoittamisen ei tarvitse olla kaavoihin kangistunutta, se tekee tekstistä mielenkiintoisempaa ja helpommin lähestyttävää

- Yhteiskuntatieteissä utopiat ovat keskeisiä ja liittyvät unelmointiin -> liittyvät mahdollisuudentajuun

- Onko mielikuvitukseltaan rikas henkilö hyvä yhteiskuntatieteilijä? Onko kaikilla yhteiskuntatieteilijöillä rikas mielikuvitus?

- Mielikuvitus edesauttaa kykyä yhdistellä asioita

- Helposti lukiessa yhdistää kirjan teemoja yhteiskunnallisiin asioihin

- Riski tulkita väärin kaunokirjallisuutta hyödyntävää tutkimusta tai tieteellistä tekstiä? Voiko teksti lähteä liikaa lentoon?

- Kovat vs. pehmeät tieteet - tosissaan otettavuuden erot eri tieteenaloilla, pehmeyttä ja lempeyttä pidetään heikkona, kun taas vaikka kovat luvut ovat aitoa tietoa

- Ajatus siitä, että tulisi löytää absoluuttinen totuus, esim. luvut ja tilastot

- Utopian näkyminen enemmän kaunokirjallisuudessa ja elokuvissa -> Esim. Sex Education

- Utopistinen kaunokirjallisuus voi mahdollisesti näyttää suuntaa ja ohjata yhteiskuntaa mielekkäämpään suuntaan


Viikkotehtävä 6

Päätimme ryhmässä analysoida kuvaa ja sen yhteiskunnallisia merkityksiä ja ulottuvuuksia. Kuvassa on lehmä ja henkilö. Henkilö imee lehmän utaretta puhu päällä.

- Kantaaottava kuva ja konkretisoi sitä, miten omituista ja normalisoitua maidon juominen on. Maitotuotteet ovat osana monen ihmisen arkea, eikä maitotuotteiden kulutusta oikeastaan kyseenalaisteta arjessa. Mutta kun kuvassa asia näytetään näin, niin tajuaa, kuinka omituista on että ihminen juo lehmän maitoa (vasikan sijasta).

- Maito on niin tuotantoprosessin takana, jonka vuoksi maidon alkuperää ei välttämättä tule ajatelleeksi. Kuva esittää asetelman kuitenkin räikeästi ja kärjistää.

- Kuva näyttää sopimattomalta ja häiritsevältä, joten on kummallista, että maidon juominen lasista on kuitenkin erittäin normalisoitua ja hyväksyttyä.

- Henkilö on puvussa, joka erittelee luonnon ja ihmiset erilleen toisistaan. Lehmä ja henkilö eivät näytä kuuluvan samaan kuvaan.


Viikkotehtävä 7

- Teksti herätti ajatuksia ja pohdintoja omasta tunteellisuudesta; miten itse tulee tulevaisuudessa reagoimaan tutkimuksissa

- Ei voi aina tutkia mieluisia asioita, ja eteen saattaa tulla asioita jotka ovat vastoin omia arvoja. Tämä voi herättää tunteita ja niiden tunteiden kanssa tulee osata toimia ja kerätä tietoa objektiivisesti. Esimerkiksi naisten asemaa koskeva tutkimus voisi herättää suuria tunteita jos haastateltava omaa erilaisia arvoja. Miten tällaisessa tilanteessa pystyy siis "piilottaa" omat tunteet ja arvot?

- Tunteet voivat viedä joko lähelle tai etäälle tutkimuskohteesta; On tärkeää tunnistaa omien tunteiden vaikutus tutkimuksessa jotta tulokset eivät vääristy.

- Tutkijana tulisi olla objektiivinen; tulisiko tutkimuksessa heränneet tunteet käsitellä tutkimuksen ulkopuolella vai tutkimushetkellä? Tämä aiheuttaa lisätyötä. Kenties tutkimuksen aikana on erittäin tärkeää tunnistaa omat tunteet, mutta on oleellista pohtia milloin omat tunteet ovat tarpeellisia nostaa esille. Tutkimusryhmän kanssa tulisi reflektoida yhdessä läpikäytyjä tunteita.

- Tutkimuksessa tutkijan omat tunteet voivat olla erittäin oleellisia myös itse tutkimuksessa. Tutkijan omat tunteet voivat paljastaa tärkeitä asioita ja tunteita voi hyödyntää itse tutkimuksessa. Tunteiden myötä kenties voi osata kysyä oikeita kysymyksiä.

- Tunteiden sisällyttäminen omaan työhön ja tutkimukseen voi lisätä merkityksellisyyden kokemusta ja luo toimijuutta.

- Kuten Mills sanoi, sosiologinen ajattelu tulee osaksi elämää ja elämään sisältyy tunteita; suurimmat kiinnostuksen kohteet liittyy oleellisesti tunteisiin.