Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/Kotona ennen neljää

Intellektuaalinen ammattitaito (C.Wright Mills)

• Artikkeli jätti pohtimaan, miten C.Wright Millsin vinkkejä hyödynnetään omassa opiskelussa ja arkielämässä. Muistiinpanojen tekeminen vaatisi aikaa, jotta se sulautuisi normaaliin arkeen. Toisaalta olisi hyvä jos tiedot olisivat ylhäällä, mikä osiltaan auttaisi jäsentelemään omaa ajattelua.

• Muistiinpanojen kirjoittaminen ja niihin palaaminen pitkänkin ajan jälkeen voisi antaa etäisyyttä omiin sen hetkisiin tunteisiin.

• Muistiinpanot ovat ajattelun resursseja - ajatustyötä ei tarvitse aloittaa alusta.

• Selvensi mitä sosiologisella mielikuvituksella tarkoitetaan ja miten sitä tuotetaan.

• Tutkijan työstä tulee osa persoonallisuutta ja muokkaa sitä - teet työtä persoonana ja ”annat kaikkesi” tietyn ilmiön luotaamiseen.
• Tieteellisen kirjoittamisen tulisi olla kansantajuista ja selkeää.

• Kritiikkiä artikkelista: Mills selittää vaikeaselkoisuutta osaksi halulla arvostettuun asemaan. Itse pidämme suurimpana kompastuskivenä tutkimusperinnettä ja käsitteitä, jotka eivät elä ajassa.

• Mills korostaa, kuinka täytyisi olla taitava kirjoittaja. Ryhmässämme tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on ollut asioiden ja käsitteiden hahmottaminen. Mutta näemme, että näiden kahden asian tulisi kulkea käsi kädessä.

• Mielestämme Intellektuaalinen ammattitaito toi hyvin esiin, ettei tarvitse olla suuri ajattelija hyödyntääkseen oman arkielämän kokemuksia omassa tieteellisessä ajattelussa ja sen kehittämisessä.

20.9. Päiväkirjat

Kaikilla suurempi kokonaisuus, johon moni tekemistämme asioista liittyy – on yliopisto-opiskelu. Suuri osa kaikkien meidän päivämme aktiviteeteista liittyvät jollain tavalla yliopistoon tai sen alaisiin järjestöihin ja sieltä saatuihin ihmissuhteisiin. Monien päivään kuului urheilua, ystävien kanssa oloa ja tv-viihdettä – kaikki, jotka edistävät hyvinvointia ja antavat vastapainoa arjelle. Jollain urheilu liittyi johonkin tiettyyn tavoitteeseen, osa teki ainejärjestön tapahtumia eteenpäin.

30.9. "Tutkittiinko rikkaiden ajatuksia oikein"

-Median valta: Pohdimme kuinka suuri valta medialla on. Se esimerkiksi luo vahvaa vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välille. Tässä kyseisessä Hesarin artikkelissa pidimme otsikkoa klikkiotsikkona ja itse ”rikkaat aiheena” antoi jo olettaa, että keskustelua ja kritiikkiä on tulossa. Käyty keskustelu muistutti meitä myös verotietojen julkistuksesta syksyisin, missä medialla on myös oma valtansa. Median valtaan liittyen aloimmekin pohtia, että samalla myös tiede kärsii median tavasta nostaa tiettyjä asioita esim. klikkiotsikoilla, vastakkainasettelulla.

-Aihe: Pidimme kirjan ja artikkelin aihetta mielenkiintoisena ja erottuvana, sillä aiemmin tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä huono-osaisiin; kuinka heillä menee, mitä he ajattelevat, miten erilaiset muutokset vaikuttavat heihin, … Artikkelissa nostettiin hyvin kuinka paljon rikkailla on yhteiskunnallista valtaa, kun valta ja raha ovat keskittyneet. Heidän valtaansa liittyen keskustelimmekin siitä, että onkin hyvin tärkeää tutkia heitä huono-osaisten ohella. Pohdimme sitä, kuinka tämä on ainakin meidän muistiimme ensimmäinen tutkimus tästä yhteiskuntaluokasta, mikä on outoa sen yhteiskunnallisen vallan huomioon ottaen. Herättääkö itse artikkelin aihe rikkaisiin liittyvää kateutta vai mitä tunnetta?

-Tutkimus: Tutkimuksen otanta aiheutti keskustelua mediassa. Tämä herätti myös meillä keskustelua, mutta olimme yhdessä sitä mieltä, että kaikissa vastaavissa tutkimuksissa on jokin otanta, joten tuota argumenttia voisi jokaiseen tutkimukseen tämän varjolla käyttää. Etenkin kun tutkimuksen tekijä oli tuonut esiin haastateltujen taustat ja sen, miten he ovat vaurastuneet.

7.10.

- Sosiologian joutomaat ovat tutkimusalueita, joissa todellisuudentaju ja tietyt raamit eivät päde. Joutomailla etsitään katvealueita ja varjoja, asiat peilataan nurinkurin. Kiinnitimme huomiota siihen kritiikkiin, miten teoriat eivät ole yleispäteviä vaikka niiden haluttaisi olevan tai niiden kuvitellaan olevan.

- Keskustelimme myös käsitteiden värittyneisyydestä. Kun tutkitaan katvealueita, tulisi kyseenalaistaa kaikki aikaisempi tieto ja käsitykset, koska ei voida olettaa, että käytettävät käsitteet tarkoittavat samaa muille. Oma käsitys todellisuudesta tulee kyseenalaistaa. Joutomaan käsite on tässä mielessä tärkeä ajatus sosiologisesti. Sosiologia, kuten monet muutkin tutkimusalat keskittyvät sellaisiin rakenteisiin, joihin liittyy raha tai arvottaminen, ja taas kaiken päinvastaisen, ns. "arvottoman" tutkiminen vaikeaa tai jopa harvinaista.

- Taisteleva tutkimus. Teorian ja käytännön yhdistäminen tärkeää. Tutkimuksen tulee kanavoitua myös tekemiseen eikä vain totuuden etsimiseen.

- Sosiologi ja sosiologia ylipäätänsä toimivat muuttajana. Olimme vaikuttuneitta viimeisen kappaleen sisällöstä - mielestämme lause "Sosiologia kutsuu ajattelemaan todeksi maailmaa jota ei vielä ole, mutta joka voisi olla.", kuvaa kauniisti sitä, millaista sosiologisessa tutkimuksessa tulisi pyrkiä.

21.10.

Kuva räppäreistä ja paavista

Kuvassa on Eminem, Snoop Dogg, Ice Cube, Dr. Dre rap-kulttuurin tunnetuimpia hahmoja. He muuttivat rap-kulttuuria ja yrittivät vaikuttaa tummaihoisten asemaan yhteiskunnallisesti. He kritisoivat lauluissaan muun muassa Yhdysvaltojen politiikkaa ja poliisivoimia. Katolinen kirkko on historiallisesti vaikuttanut globaalisti maiden lainsäädäntöihin ja moraaliin. Paavi on maailmaanlaajuisesti arvostettu sekä hänen kommenttinsa nostetaan esiin mediassa. Hän on ottanut kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin esimerkiksi sivuamalla homoavioliittoja puheissaan. Katolinen kirkko vaikuttaa hyvin paljon Afrikassa, jolloin tummaihoiset ovat merkittävä toimija kirkossa. Samaa voidaan ajatella rap-musiikista, sillä he ovat osaltaan vaikuttaneen rap-skeneen Yhdysvalloissa. Alemmassa kuvassa on paavi Franciscus ja hänen takanaan on pappeja. Kuvissa huomio kiinnittyy etualalla oleviin valkoihoisiin miehiin valkoisissa vaatteissa. Kuvissa näkyy sukupuolittuneisuus rap-maailmassa sekä katolisessa kirkossa. Molemmissa vallitsee miesvalta. Molempien kuvien valkoihoisen miehen maailma yhdistyy tummaihoisten kanssa rapin tai uskonnon kautta. Kuvissa näkyvät henkilöt vaikuttavat erilaisilla alustoilla: rap-muusikot vaikuttavat musiikillaan globaalisti, paavi on myös globaali vaikuttaja, mutta papit paikallisemmin. Henkilöiden vaatteista huomaa heidän statuksensa. Rap-muusikoilla on päällään skenelle ominaisesti näyttäviä koruja ja vaatteita. Paavilla ja papeilla on päällään heille tyypilliset asut.

https://twitter.com/mrec_designs/status/776530796052148224

28.10.

Novellien yhteisenä yhteiskunnallisena teemoina pidimme huono-osaisuutta ja yhteiskunnan marginaalissa olemista. Teksteistä välittyi ongelmien kasautuminen sekä periytyminen sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi kohta ”Lopuksi meidän tie vie Hurstin jonoon. Mä nään siellä mutsia, mummia ja useesti myös kummitätiä. Ottokin viihtyy siellä hyvin, koska se tapaa kavereitaan.” Herätti paljon keskustelua ja ajatuksia huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta. Vanhempien ongelmat heijastuvat lapsiin, jolloin esimerkiksi sisarukset joutuvat huolehtimaan toisistaan. Koska koko oma turvaverkko on leipäjonossa, kertoo se myös huono-osaisuuden kasautumisesta sosiaalisesti. Vaikka novellit ovatkin fiktiota, tällaista oikeasti tapahtuu ja tarinat koskettavat tuhansia ihmisiä.

Mahdollisia tutkimuskysymyksiä: -Miten huono-osaisuus periytyy ja kasautuu? -Miten yhteiskunnan palvelut saataisiin vastaamaan ihmisten tarpeita?

Näitä voisi tutkia jalkautumalla esimerkiksi leipäjonoon sekä kohtaamalla kyseessä olevia ihmisiä. (Esimerkiksi kenttätutkimus ja haastattelu.) Puhelu- tai verkkokyselyt eivät välttämättä tavoita yhteiskunnan marginaalissa olevia yhtä hyvin.

4.11. RYHMÄTEHTÄVÄ: Tutkijuus ja tunteet

- Mielestämme kuvaava ja artikkelia koostava lause tekstissä oli: ”Onko siis selviytyminen omin avuin se hinta, minkä on täytynyt maksaa älyllisestä – ja taloudellisesta ¬– riippumattomuudesta.” - Artikkelin aihe oli mielenkiintoinen ja pidimme sen ajoittaisesta kerronnallisuudesta. Naistutkijoiden kokemus omasta asemastaan ei eronnut ryhmämme jäsenten aihetta koskevista mielikuvista.

- Voisiko olla niin, että haastatellut itse toteuttavat yhteiskunnassa näkemiään stereotypioita akateemisesta naiseudesta. Haastateltavat yrittävät irrottautua heidän yhteiskunnassamme näkemistä stereotypioista ja kritisoivat ”kanamaisuutta”. Samaan aikaan voi olla, että kehys, jossa aihetta käsitellään, tukee osaltaan stereotypioita.

- Hyvä pointti oli, että naisia pidetään tunteellisina, mutta samaan aikaan naiset ovat luultavasti tämän johdosta myös oppineet käyttämään tunteitaan.

- Keskustelimme myös artikkelissa mainitusta vastakkainasettelusta ja ristipaineesta. Tunteettomuus koetaan epähumaaniksi, mutta tiede nähdään tunteista irralliseksi kokonaisuudeksi. Tunteiden ja järjen vastakkainasettelu on mielestämme kuitenkin hiljalleen vähentymässä, tästä esimerkkinä mainittakoon tunneälyn käsite.

- Näemme, että tilannetta muuttaa myös se, että miehiä kannustetaan nykyisin tuomaan tunteitaan esille. Maissa, joissa tunteiden näyttäminen on hyväksyttävämpää, masennusluvut ovat matalampia. Emme kuitenkaan väitä tämän olevan syy-seuraus -suhde, mutta pohdimme sen olevan mahdollisesti yksi selittävä tekijä. Mielenkiintoista, että Suomessa tunteiden näyttäminen on samaan aikaan niin vaikeaa.