Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/Näpsäkkä Ryhmä NÄRY

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

16.09.2019 Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito - Hyvä aloitus kurssille, miellyttävän käytännönläheistä tekstiä.

- Jotkut käytännön ehdotuksista, esim. muistikirjan pitäminen, olivat toisille ryhmille luontaisempia.

- Millsin näkemys ammattitaidosta elämän keskipisteenä, herätti tunteita. Voi vaikuttaa vaikeuttaa tutkijan objektiivisuutta tutkimuksessa. Mills kuitenkin kulutti itsensä loppuun, voisiko ammattitaitoon kuulua myös jonkun verran elämänhallintaa?

- Opiskeluihin voi ottaa käyttöön Millsin tekniikoista varsinkin muistiinpanot (fyysiseen muistiinpanovihkoon), itsereflektion ja selkeään kirjoitustyyliin pyrkimisen.

- Mielikuvitus yhteiskuntatieteissä nähtiin yhteyksien näkeminen asioiden välillä, näin siis ulospäin suuntautuneena toimintana, mutta myös sisäänpäinsuuntautuneena reflektiona. Tämä reflektio on tärkeää, jottei kangistu ajatusrakenteisiinsa.

- Tekstin kriittinen ote yliopistoa kohtaan yllätti hieman, pitää muistaa 1950-luvun USA:n konteksti.

- Ajatuksia käsityöläisyydestä: olennaista itsereflektio, jatkuva pyrkiminen kehitykseen, oman kokemuksen hyödyntäminen; ajatuksen käsityöläisenä on ehkä hankalampaa, kun oikeana käsityöläisenä, koska ei näe ”käsiensä jälkiä”. Ehkä tämän takia onkin järkevää tehdä muistiinpanoja ja lukea niitä myöhemmin.

- Pohdittiin voiko ajattelun käsityöläisenä selkeyttää ajatteluaan. Jos tämä on ylipäänsä mahdollista, kyseessä on ehkä konkretian löytämistä ja yksittäisten asioiden yhdistämistä kokonaisuuksiksi.

- Tekstistä näkyi läpi Millsin filosofia-tausta.


23.09.2019 Toiminta ja sosiaalisen järjestyksen ongelma

Keskusteluissamme kävimme läpi sekä päiväkirjamerkintöjemme yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia, joiden avulla pyrimme jäsentämään niiden sisältöä. Päiväkirjamerkintöjemme erääksi keskeiseksi yhteneväisyydeksi arvioimme kaikkien toimintojen ja valintojen tavoitteellisuuden ja päämääräsuuntautuneisuuden orientaation. Kirjaamiemme toimintojen tavoitteellisuus vaihteli esimerkiksi joko pitkäaikaisista päämääristä (yliopistotutkinnon suorittaminen) lähitulevaisuuden pienempiin tavoitteisiin (mm. unirytmin korjaaminen), mutta ymmärsimme teoillamme ja valinnoillamme olevan aina jokin tietty funktio. Tavoitteellisuus esiintyi siis selvästi kaikista keskeisimpänä teemana päiväkirjamerkinnöissämme läpäisten kaikki käsitellyt elämänalueet ja elämänprojektit.

Erityisesti yliopistotutkintoon ja sen suorittamiseen liittyvät teot ja toiminnat (luennolle meneminen, kurssitehtävien kirjoittaminen) näkyivät kaikkien päiväkirjamerkinnöissä, mahdollisesti osin siitä syystä, että kaikki olivat päättäneet raportoivansa nimenomaan jonkun arkipäivän sisällöstä viikonlopun sijaan. Yliopistoon liittyvät päiväkirjamerkinnät näyttäytyivät toisaalta sekä tutkinnon konkreettiseen suorittamiseen kytkeytyvinä, mutta sisälsivät myös esimerkiksi sosiaalista toimintaa, kuten lounaalle menemistä ystävän kanssa tai harrastustoimintaa ainejärjestössä. Huomasimme myös, kuinka yliopisto-opiskelu ja opinnot tulivat esiin myös muilla elämän osa-alueilla: esimerkiksi käynnissä oleva ranskan kurssi sai erään ryhmäläisen valitsemaan illan viihteeksi nimenomaan ranskan kielisen elokuvan omaa kielitaitoa vahvistaakseen. Toisaalta toinen ryhmäläinen huomasi tarkastelevansa käyttämäänsä kulkuvälinettä sellaisesta näkökulmasta, jonka oli juuri oppinut erään kurssin luennolta. Ymmärsimme keskusteluissamme siten eri elämänalueiden limittäisyyden: esimerkiksi yliopisto, omat opinnot tai sosiaaliset suhteet eivät ole toisistaan täysin erillisiä laatikoita, jossa yksilöt toimivat, vaan ne myös risteävät toistensa kanssa. Esimerkiksi yliopisto ei siis edusta pelkkää koulutusta oman elämän pidempiaikaisena projektina, vaan se on lisäksi laajempi konteksti monenlaiselle muulle toiminnalle ja pienemmälle projektille.

Nämä keskusteluissa esiintyneet päivän toiminnot ja valinnat ovat päiväkirjamerkintöjemme perusteella selvästi jaoteltavissa eri elämänalueisiin, kuten koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin ja ystäviin sekä läheisiin. Näistä elämänalueista kaikki edellä mainitut esiintyivät kaikkien ryhmäläisten päiväkirjamerkinnöissä, mutta niiden funktioiden huomattiin osin eroavan ryhmäläisten välillä. Esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia pyrittiin ylläpitämään, mutta myös parantamaan erinäisillä toiminnoilla, jotka vaihtelivat koulumatkan kävelystä taukojumppaan ja perustarpeista huolehtimiseen (mm. syöminen). Toisaalta hyvinvoinnin ylläpitämiseen voitaisiin laskea myös erinäiset rentoutumisen keinot elokuvien katselemisesta sosiaalisen median selailuun, jotka esiintyivät myös päiväkirjamerkinnöissä. Keskustelussamme voidaankin huomata, että saman toiminnon taustalla oleva funktio ja merkitys voivat vaihdella suurestikin yksilöiden välillä. Esimerkiksi elokuvan katsominen saattaa merkitä toiselle keinoa rentoutua tai kuluttaa aikaa, mutta sitä voidaan tulkita myös keinona parantaa omaa kielitaitoaan käynnissä olevalla kurssilla, kuten jo aikaisemmin mainittiin.

Toinen keskeinen yhteneväisyys päiväkirjamerkinnöissä oli myös eri tekojen ja valintojen rutiininomainen ja arkipäiväinen luonne. Päiväkirjamerkinnät sisälsivät siis lähinnä jokapäiväisiä rutiineja ja valtaosin ne kuvailivat toimintoja sekä tekoja, jotka itse valitsimme tehdä. Sen sijaan vain yhdellä ryhmäläisellä oli listattuna niin sanotusti tunneperäisempi kokemus, jossa hän itse oli ikään kuin objektina ja tekemisen kohteena toimijan sijasta. Onkin mielenkiintoista pohtia, mitä tämä kertoo valinnoistamme ja teoistamme, jotka päiväkirjamerkintäkokeilun aikana tehtiin. Kovin vahvaa tunneperäisyyttä tai kokemuksellisuutta ei siis päiväkirjamerkinnöistämme kuitenkaan löytynyt, ellei kyseessä ollut joku päivän rutiineista hieman selvemmin poikkeava teko, kuten erityisen tyydyttävä keskustelu läheisen ystävän kanssa.

30.09.2019 Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

- Keskustelimme alkuun siitä, kuinka asiaa kommentoineet ovat olettaneet tutkimuksella olleen yleistettävä tavoite, vaikka näin ei laadullisessa tutkimuksessa ollut tarkoituksena. Asiasta provosoituneet lähtivät vetämään omia johtopäätöksiään tutkimuksesta, vaikka sitä ei oltu edes vielä julkaistu. Tästä nousi kommentti siitä, että kun tutkimuksen lopputulos ei miellytä, kyseenalaistetaan metodit.

- Uutisoinnin tyyli on asettanut keskustelulle pohjan, käytetty tunteita herättäviä sanoja. Medialukutaidon tärkeys nousi mietteissä esille. Mieleen heräsi kysymys siitä, herättikö otsikon lisäksi Helsingin sanomien tyyli otsikoida tutkimuksesta kritiikkiä?

- Uutisesta näytti heränneen paljon keskustelua nimenomaan mielipiteiden yleistettävyydestä, ei niinkään sen sisällöstä. Ollaanko mielipiteiden kanssa siis samaa mieltä, mutta esille asettelussa olisi ollut parantamisen varaa?

- Perijöiden mielipiteet olivat mielenkiintoisia, koska he eivät tulojensa eteen välttämättä ole nähneet vaivaa. Alkuperäisessä Helsingin Sanomien uutisessa ilmaistiin, että perijät pitivät itseään huolenpitäjänä, jotka kantavat huolta sekä omasta suvustaan että kansantaloudesta.

- Me ja muut -ajattelu helposti yleistää joukon homogeeniseksi massaksi, kommentti "ei meillä ole sellaisille ihmisille mitään" viittaa juurikin tähän.

- Kovimmat asenteet olivat heillä, jotka itse rakentaneet varallisuutensa, mikä käy mielestämme järkeen vaikkakaan se ei oikeuta muiden tallomiseen


07.10.2019 Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

Mietimme kriittisen toimintatutkimuksen ja perinteisen toimintatutkimuksen eroja. Totesimme, että toimintatutkimuksessa itse prosessi on tärkeä, eikä se päämäärä tai raportointi ole tärkeä. Arvelimme, että pienissä organisaatioissa toimintatutkimusta on helpompaa lähteä tekemään kuin suurissa, esimerkiksi suurissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa

Toivon näimme olevan ainakin tärkeä lisä tai olennainen osa sosiologista mielikuvitusta. Mielestämme muutokseen pyrkivää tutkimusta on tarpeetonta tehdä, jos sitä tekevillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksien tajua.

Pohdimme toimintatutkimuksen suhdetta esim. perinteiseen empiiriseen tutkimukseen, jossa haetaan selkeitä tuloksia. Totesimme, että molemmille tavoille on oma paikkansa ja ensisijaisesti tutkimusintressi määrää sen, että mikä toimii kussakin tilanteessa parhaiten. Mietimme, että tulevaisuudessa ehkä antropologiassa voi taisteleva ja kriittinen toimintatutkimus voi olla suuremmassa osassa koska tutkittavat kulttuurit ovat vähenevässä määrin ”koskemattomia".

Pidämme tärkeänä, että omien tapojen tuputtamisen ja muun moralisoimisen minimoiminen tutkimuksessa on suotavaa. Mietimme että keskustelun luominen tutkimuksen aikana ja sen myötä toisen osapuolen ymmärtämien on tavoiteltavaa. Samoin, kuin etnografisessa tutkimuksessa, pitää olla erityisen hienovarainen sen suhteen, miten perusteltua on vaikuttaa tutkimuskohteen toimintaan. Omien tapojen ja ehdollistumien tiedostaminen on kaikessa tutkimuksessa tärkeää. Tieto ja tieteen tekeminen eivät kuitenkaan koskaan ole täysin objektiivisia.

Mielenkiintoisena nähtiin, että jotkut maat nähtiin eräällä lailla liminaalisina. Vertailimme, että millä perusteella laskemme muiden maiden kuuluvan meihin ja muunlaisiin.


21.10.2018 Mielikuvituksen rikastaminen I: ääni ja kuva

- Päätimme tarkastella kolmen C. Wright Millsin teosten kansikuvia


The New Men of Power -kansi

https://www.google.com/search?q=new+men+of+power&sxsrf=ACYBGNR2HI8T6L7FtPLiQLsKd7tXLzRayA:1571653158851&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj-_PihkK3lAhVso4sKHSjEDOkQ_AUIEigB&biw=1280&bih=578#imgrc=jlNJcWab_wtfsM:

- kuva mielenosoituksen oloinen

- sukupuolittunut, ainoastaan miehiä (New MEN of power)

- miehet vallan kahvassa

- mielenosoitus tapahtuu kaduilla, konkreettisesti osastumalla vaikuttaminen

- arvokkaasti pukeutuneet

- keskellä valkoisessa kauluspaidassa

- ketkä nämä viisi henkilöä kuvassa ovat?

- taustalla tehdas

- kohti marssiminen, joukkovoima, selkeä vahva viesti

- käsi taskussa piiloitellaanko jotain? Toisella puolella tervehtiminen

- antaa ilmeisesti tarkan kuvan aikansa työväenliikkeestä, tai ainakin miten Mills halusi sen nähdä

- keskittynyt viiteen henkilöön edessä, joukkovoiman puuttuminen

- edessä olevat intellektuelleja?

- etujoukko, kuvakulma alhaalta ylös, kertoo asemasta?

- miltä kansi näyttäisi tänä päivänä?

- nykyään kuva SAK:sta erillisten ihmisten sijaan?


The Power Elite (uusi painos):

https://www.google.com/search?biw=1280&bih=578&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNTgZqo5_e0uW1HBZr3UTII8BStRPw%3A1571652374509&sa=1&ei=FoOtXbLmHuqnrgS6lr7oAg&q=c+wright+mills+power+elite&oq=c+wright+mills+&gs_l=img.1.2.0l10.3403.3403..5012...0.0..0.85.85.1......0....1..gws-wiz-img.0WZc7m4kiLk#imgrc=5feamFbfKggCuM:

- poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen eliitti

- selkeästi symboloi ketkä hallitsevat ja kertoo kirjan sisällöstä

- epäinhimillinen kuva hallitsevasta eliitistä, kuvattu rakennuksia, ei ihmisiä, VRT. The new men of power

- keskittyy instituutioihin

- kaikki vaikuttaa toisiinsa ja yhdessä hallitsevat

- millään ei yksin absoluuttista valtaa, vaan toimivat yhdessä

- rakennusten järjestys, ylimpänä presidentti

- nykypäivään hyvin sovellettavissa

- toisessa painoksessa ei Millsin päätäntävaltaa kansikuvan valitsemisessa?

- toinen painos julkaistu vuonna 2000

- silti vanhanaikainen kansi, muistuttamassa siitä, milloin kirjoitettu?

- päätökset tehdään piilossa, kabineteissa


The Power Elite (alkuperäinen painos):

https://www.google.com/search?biw=1280&bih=578&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNTgZqo5_e0uW1HBZr3UTII8BStRPw%3A1571652374509&sa=1&ei=FoOtXbLmHuqnrgS6lr7oAg&q=c+wright+mills+power+elite&oq=c+wright+mills+&gs_l=img.1.2.0l10.3403.3403..5012...0.0..0.85.85.1......0....1..gws-wiz-img.0WZc7m4kiLk#imgrc=ei1VqivHd0hyCM:


- vanhemmassa kuvassa hatuilla kuvattu samat kolme eliittiä hattujen avulla

- siinäkään kuvassa ei ole kuvattu ihmisiä , eliitti epäinhimillinen

- vaikka ei ihmisiä, niin hatut silti kuuluvat joillekin ihmisille

- helpommin lähestyttävissä, kun taisto on ihmisiä vastaan


White collar (alkuperäinen painos):

https://www.google.com/search?biw=1280&bih=578&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNQC9crCivKoDsldEfMTEKZr38Kzbg%3A1571652706445&sa=1&ei=YoStXd3nGsqnrgTL5pDwBQ&q=c+wright+mills+white+collar+cover&oq=c+wright+mills+white+collar+cover&gs_l=img.3...2489603.2490547..2491176...0.0..0.98.396.6......0....1..gws-wiz-img.......0i24.gXEX2loH6ao&ved=0ahUKEwjdoJzKjq3lAhXKk4sKHUszBF4Q4dUDCAc&uact=5#imgrc=egn0vRU4T5LVHM:


- miehisyys toistuu molemmissa kansissa

- henkilökohtaisin teos, ihminen kuvassa yksin

- pieni mies massiivista taustaa vasten

- kuvastaa valkokaulustyöläisen pienuutta valtavassa koneistossa?

- tyypillinen keskiluokan pukeutuminen

- ihmisellä ei syytä/aikaa katsella ympäriinsä, huomioida ympäristöänsä

- ei huomioi ympäristöään, vaan menee vaan mukana osana koneistoa?

- ihminen kulkee persoonattoman robotin lailla

- sosiaalinen eristäytyneisyys

- VRT. New men of power, jossa ihmiset katsovat kameraan, aktiivisia toimijoita

- urbaani kuva, kuvaa muutosta

- kuvan henkilö voisi olla esimerkiksi vakuutusmyyjä


White Collar (uudempi painos):

https://www.google.com/search?biw=1280&bih=578&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNQC9crCivKoDsldEfMTEKZr38Kzbg%3A1571652706445&sa=1&ei=YoStXd3nGsqnrgTL5pDwBQ&q=c+wright+mills+white+collar+cover&oq=c+wright+mills+white+collar+cover&gs_l=img.3...2489603.2490547..2491176...0.0..0.98.396.6......0....1..gws-wiz-img.......0i24.gXEX2loH6ao&ved=0ahUKEwjdoJzKjq3lAhXKk4sKHUszBF4Q4dUDCAc&uact=5#imgrc=Ik1aBqV7OkvmeM:


- toisen painoksen kansi melko samanlainen

- yksinäisyys

- epäinhimillisyys, kuvassa ei ihmistä


Kaikista kansista:


- Millsin ajatuksen siirtyminen yksilöistä instituutioihin, kasvottomiin asioihin

- alkuperäiset kannet kertoo parhaiten siitä, mitä Mills on hakenut?

- paljon saa yhdestä kuvasta tulkintoja aikaan

- jos ei tiedä sisältöä, minkälainen kuva kansista muodostuisi?

- ihmisen suhde luontoon muuttunut

- kuvista puuttuu sekä naiset että muut etnisyydet kuin valkoiset

- homogeeninen ryhmä, viesti voisi olla aivan erilainen, jos kuvissa esimerkiksi naisia

- intersektionaalisuus puuttuu

- miksi erilaiset kannet eri painoksissa?


28.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen II: fiktio

Liksomin tausta yhteiskuntatutkimuksesta näkyy novelleissa. Ryhmämme huomasi, että novelleissa on selvää sosiologista mielikuvitusta. Liksom käsittelee useita yhteiskunnallisia teemoja tuomalla ne esiin yksittäisen ihmisten näkökulmista.

Ensimmäisessä novellissa oli kyseessä sosiaalityöntekijän näkökulma. Hyvin byrokraattinen ilmapiiri, sinänsä järkyttävistä asioista ("oletko vetänyt heroinia silloin, kun tyttö ja vauva ovat olleet sun luona?") keskustelluun etäisesti kyselylomakkeen tyylisesti. Onko tämä välttämätön suojakeino tilanteessa, jossa resurssipulan vuoksi kaikkia ei voi auttaa? Pohdimme myös sosiaalityöntekijän valtaa ja moraalista vastuuta tilanteessa, jossa päättää kuka saa apua.

Toisessa tekstissä näkyi medikalisaatio yleisenä ilmiönä, mutta myös perheen sisäisenä ilmiönä. Novellin päähenkilö, oletetimme yläkoululaiseksi, joutuu ottamaan nuorena paljon vastuuta sisaruksista, mummostaan ja äidistään. Mietimme miten tämän kaltainen kokemus vaikuttaa lapsen kehitykseen, tästä saisi tutkimusaiheenkin. Pohdimme myös nuorten kofeiinikulttuuria, miten se näyttää heijastelevan aikuisten päihdekulttuuria (känni - pärinä). Sinänsä novellin perhe voisi olla hyvintoimeentuleva, toisin kuin oletettavasti muiden novellien perheet.

Kolmas teksti ottaa yksinhuoltajaäidin näkökulman. Isän lähdettyä, äiti ja lapsi muodostavat tiiviin yksikön, myös Liksomin kerronnassa. Lapsi on kuitenkin passiivinen kohde, johon äiti purkaa turhautumisiaan. Suhde ruokaan on perheessä ongelmallinen, sen voi tulkita oireiluna tukiverkkojen puuttumisesta. Pohdimme miten tämänkaltainen erotilanne voi vaikuttaa lapseen, mitkä ovat turvaverkot tämänkaltaisessa tilanteessa?

Neljännessä novellissa oli pitkälti samoja teemoja kuin aikaisemmissa. Eriarvoisuuden ylisukupolvisuus näkyy, kun Hurstin jonossa on monta sukupolvea. Tässä kuitenkin näkyy tukiverkostojen merkitys, jotka tulevat ilmi esimerkiksi Hurstin jonossa.

Tekstejä yhdistävinä teemoina näimme ainakin marginaalisuuden, moniongelmaisuuden, eriarvoisuuden ylisukupolvisuuden, sosiaalipalveluiden ongelmat ja byrokratian. Näitä ilmiöitä olisi syytä mielestämme tutkia kvalitatiivisesti, esimerkiksi haastattelututkimuksella, muuten tutkimuskohteet saattavat jäädä tilastoiksi. Ongelmana tutkimuksessa on, että novelleissa esiintyvät ihmiset ovat usein vaikeasti tavoitettavia. Tämä tekee myös ilmiöiden tutkimisen vaikeaksi.

04.11.2019 Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

- Tekstin kirjoittamisen ajankohta näkyi hieman vanhentuneiden sukupuolinäkemysten myötä, sukupuolen moninaisuuden puuttuminen. Osittain tuntui, että esille nostetut huomiot eivät tuntuneet erityisen mullistavilta. Toisaalta on positiivista nähdä, kuinka ajatusmallit ovat kahdessakymmenessä vuodessa muuttuneet.

- Voiko tutkimusta tehdä täysin ilman tunteita? Ihmiset tekevät tutkimuksia heitä kiinnostavista asioista, heillä on motiivi, intohimo tutkimuksen aiheeseen, mielipiteet syntyvät tunteiden kautta ja siten tunteet voidaan nähdä olevan mukana todella usein tutkimuksen teossa. Pohdimme myös, että mikä lopulta on tunteen ja ajatuksen ero.

- Tutkimustavasta riippuen on varmasti suurta vaihtelua siihen, minkälainen tunteen näkyminen on sallittua. Esim. luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteellinen etnografinen tutkimus

- Naisten ja miesten tunteiden käsittelyn erottelu oli mielestämme melko osuvaa. Tunteiden näyttämisen tulkinta edelleen sukupuoleen perustuvaa: naisen viha on tunteisiin ja niiden purkautumiseen liittyvää, miehen viha enemmän asiaan ja aiheeseen liittyvää

- Koimme ensin sukupuolittuneen puheen turhaksi ja olemassa olevia, haitallisia ajatus- ja toimintamalleja vahvistavaksi, mutta luvun edetessä tarkoitus tälle sukupuolittuneelle puheelle tuli selkeämmäksi ja näimme sen lopulta ihan hyväksi ratkaisuksi, vaikka välillä jotkut asiat olisikin voinut ilmaista hieman toisella tavalla ja esimerkiksi johdannossa todeta, että teksti ottaa kantaa/tuo esille haitallisia sukupuolirooleja, rakenteita ja käytäntöjä tms.

- Hedelmällisenä tekstissä näimme sukupuolten vertailun ja sukupuolirooleihin liittyviin odotuksiin pureutumisen. Kaksinaismoralismin ja institutionaalisen seksismin esille nosto oli tärkeää tunteista puhuttaessa

- Kulttuurillinen tila tunteiden kirjolle on inhimillinen toive, johon on ehkä jo alettu vastaamaan? Paikkasidonnaista tietenkin, edelleen olemassa myös ns. tunneköyhää toimintakulttuuria, tavat muuttuvat hitaasti. Sormet ristissä, että nuoremmat sukupolvet hoitavat homman kotiin

- Puhutaanko tunteista nykyään tarpeeksi tutkimuksenteon yhteydessä? Pitäisikö niitä ottaa enemmän esille? (Niin kauan kuin tunteita peittelevä ja vähättelevä kulttuuri elää, tunteista tulee puhua ja asia ottaa esille. Tutkimuksen näkökulmasta vaikea sanoa, mutta ainakin yleisesti, esim. työpaikoilla)

- Jos tutkimuksen edetessä heränneitä ja käsiteltyjä tunteita pystyisi tuomaan tutkimuksessa esille, niin voisiko se jopa lisätä mahdollisuutta tekstin objektiivisuuteen. Millä menetelmällä tätä sitten voisi tuoda esiin?

- Pohdimme, että onko järjen ja tunteiden vastakkainasettelu tutkimuksen teossa liian polarisoivaa? Pitäisikö nähdä enemmän "harmaan sävyjä"? Rajaako tällainen näkemys ajattelua? Lisääkö toisaalta tunteiden näkyminen tekstissä myös vastakkainasettelua? Tämän tekstin voisi nähdä esimerkkinä tunteella kirjoitetusta artikkelista.

- Tekstissäkin esiintynyt ristiriita siitä, miten tunteettomia ihmisiä pidetään epähumaaneina, mutta samalla taas omia tunteita pitäisi oppia tukahduttamaan ja kontrolloimaan. On ikään kuin säädelty tietty määrä tunnetta, mikä on sallittavaa. Liiallinen tunteiden näkyminen vaatii psykoterapeutille purkautumista ja liian vähäinen tunteellisuus on epähumaania.

- Pohdimme myös sukupuolirooleihin liittyen sitä, kuinka omat toimintatavat saatetaan kokea omiksi ominaisuuksiksi, eikä välttämättä ymmärretä rakenteiden vaikutusta sukupuolittuneisiin käyttäytymismalleihin.

- Kaiken kaikkiaan tunteet kuuluvat ihmisen elämään ja niitä on vaikea erottaa tutkimuksen teosta. Tunteet vaikuttavat tutkimuskysymyksen valitsemiseen, mutta missä määrin tunteet saavat tekstissä näkyä?