Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2020/Fiktio ja sosiologia

Lisää linkkejä
Wikiopistosta

Fiktion käyttö yhteiskuntatutkimuksessa

  • fiktio yhteiskuntatutkimuksen "kuvittajana" (esim. romaanin käyttö tiedetekstissä kuvitusmielessä)
  • fiktio yhteiskuntatutkimuksen kohteena ja esimerkkinä jostain yhteiskunnallisesta ilmiöistä; tuon ilmiön kuvaaminen ja tulkinta kaunokirjallisuuden avulla.
  • fiktio teorian (teoreettisten tulkintojen ja käsitteiden) rakentamisen ja niiden todentamisen välineenä

Fiktion merkitys yhteiskuntatutkimuksessa

  • fiktio ja emansipatorinen tiedonintressi (= etäännyttää itsestäänselvyyksistä, luo sosiaalisia peilejä lukijan eteen jne.)
  • fiktio luo uutta kieltä ja lisää kielenkäytön tapoja (vaihtoehtoja ja malleja yhteiskuntatutkimuksessa käytetylle kielelle)
  • fiktio lisää sosiaalisen todellisuuden näkökulmia ja sosiaalisten ilmiöiden erottelukykyä. Fiktio mahdollistaa sellaisten asioiden tarkastelun, "joissa tieteen diskurssit ovat huonompia, yksinkertaistavia ja rajoittavia. Esimerkiksi ihmismielen toiminnan esittämisessä fiktiolla on paljon annettavaa juuri sosiaalitieteille, joissa mielen käsite on pahimmillaan sysätty sivuun koko tutkimuksesta. Fiktiossa voidaan esittää hyvinkin tarkasti tai laajasti toisten henkilöiden ajatuskulkuja, tunteita ja mielenliikkeitä." (Hyvärinen 2015, 12.) "Romaanin lukija joutuu kaiken aikaa pysymään hereillä ajatusten ja tuntemusten tilanteisuuden ja paikallisuuden suhteen. (...) meidän pitäisi sekä ymmärtää että yrittää pitää yllä (...) ajatusten ja oivallusten ristiriitaisuutta ja hetkellisyyttä." (Em. 22.)
  • fiktio on "tulkinnan koulu". "Ei ole olemassa ehdotonta kaavaa, jonka avulla tulkita sen paremmin fiktiivistä kuin 'luonnollistakaan' aineistoa" (em., 21).

Fiktion ja sosiologian ontologinen ja epistemologinen status

  • Millainen asema toisaalta fiktiolla ja toisaalta sosiologialla on sosiaalisen todellisuuden kuvaamisessa ja rakentumisessa? "Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z. 2004, Notkea moderni, s. 242.)
  • Kysymys fiktion ja sosiologisen tiedon luonteesta, millaista tietoa ne tuottavat tai niillä luodaan - ja kenelle?

Tiedon relationaalisuus ja kontekstuaalisuus

"Emme ole katselemassa päältä 'ulkoista todellisuutta', vaan olemme täällä maailman sisällä, keskellä sitä. Se, millaisena maailma meille itsensä ilmentää, riippuu siitä millaisia olentoja me itse olemme ja millä tapaa asetumme suhteeseen (lat. relatio) maailman olevaisten kanssa tai minkälaista toimintaa harjoittaen kohtaamme maailman. Näin siis se, mitä tulemme tietämään maailmasta, määräytyy myös meidän omasta olemisen, kohtaamisen ja toimimisen tavastamme." (Karvonen 1997, 172-173.)

Jos yhteiskuntatutkimus ajatellaan nykyisin yhteiskunnallisista ilmiöistä kirjoittamisen tapana tai lajityyppinä (social sciences as writing), pitääkö myös väittää, että kaunokirjallisuus on yhteiskuntatutkimusta (kuten Svend Brinkmann tekee artikkelissaan Literature as Qualitative Inquiry Qualitative Inquiry -lehdessä 15(8)? Onko näiden kahden lajityypin kysymys enemmän muodosta ja lajityypistä kuin tiedon luotettavuudesta ja varmuudesta?

Social Fiction

"Huonosti" kirjoittaminen

  • Billig, Michael (2013) Learn to Write Badly [1]
  • Lehtonen, Mikko (2019) Antti Eskolan kauan soiva blues [2]
    • Pragmaattis-instrumentaalinen vs. romanttinen käsitys tieteellisestä kirjoittamisesta
    • Kirjoittamaan oppiminen (rakenteet, kerronta [minä-kertoja vs. universaalikertoja], sanat, ilmaisutavat, vrt. "elämä oli epätasaisesti valoisa" ... Paulo Freiren elämä Chilen kiihkeässä poliittisessa pääkaupungissa oli epätasaisesti valoisa.)

Lähteitä

Hyvärinen, M. (2015). Hajoavalla rannalla. Teoksessa Hyvärinen ym. (toim.) Hajoava perhe. Tampere: Vastapaino.

Karvonen, E. 1997. Kohti relationaalista tietokäsitystä. Teoksessa Stachon, K. (toim.) Näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Tampere: Gaudeamus, 171-204.

https://www.youtube.com/watch?v=O_6Hd4BmRaw

https://digithum.uoc.edu/articles/abstract/10.7238/d.v0i24.3188/

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiversity.org/w/index.php?title=Julkisen_sosiologian_projekti/YKTA01_Sosiaalinen_järjestys_ja_yhteiskuntatieteellinen_mielikuvitus,_syksy_2020/Fiktio_ja_sosiologia&oldid=50229”