Keskustelu:Avoin yliopisto/Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Osallistujat ja ryhmät/Ryhmä KOLME/Jalavan sivut

Page contents not supported in other languages.
Wikiopistosta

Tehtävä 2

  • Valitsevat jonkin wikimaailman osa-alueen, esim. wikipedian esittelevät sen .
  • Valitsevat Juha Suorannan artikkelista Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo kolme vastinparia joiden toteutumista kyseisellä wiki- alueella he pohtivat. Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo [3]

5. Reflektiivinen epävarmuus vs. epäreflektiivinen varmuus. Wikioppimiseen sisältyy wikien toimintaperiaatteisiin 'sisäänkoodattu' reflektiivinen epävarmuus siinä mielessä, että wikien informaatiota ei voi ottaa annettuna ainakaan yhtä helposti kuin printtimediassa. Esimerkiksi Wikipedia ei lupaa olla luotettavin, vaan vapaa tietosanakirja. Wikien historia- ja editointi-toiminnot mahdollistavat reflektiivisen oppimisen verrattuna perinteisten oppimateriaalien epäreflektiivistä varmuutta lisääviin ominaisuuksiin (esimerkiksi oppikirjojen auktorisoituun ja painettuun tekstiin).

8. Kansan kollektiivinen älykkyys vs. koulutetun eliitin asiantuntijatieto. Wikioppimisessa otetaan käyttöön tavallisten ihmisten tietovarannot ja yhdistetään niistä kaikille avoin ja jatkuvasti karttuva oppimisresurssi. Näin tietämisen mahdollisuudet ja varannot lisääntyvät ja monipuolistuvat suhteessa järjestelmäkoulutuksen puitteissa tuotettuihin niin sanotun asiantuntijatiedon sulkeumiin.

11. Paikallinen, kontekstuaalinen ad hoc-oppiminen vs. predestinoidut oppimistavoitteet ja -tulokset. Wikioppimisella vastataan aina johonkin tässä ja nyt aktualisoituneeseen tietämisen tarpeeseen toisin kuin koulutusjärjestelmäoppimisessa, jota luonnehtivat ennaltamäärätyt oppimistavoitteet ja -tulokset, sekä niiden pohjalta annetut arvioinnit ja tutkinnot. Wikioppiminen tarkoittaa informaalia tai arkipäiväoppimista, jossa olennaista on oman (tai niin sanottujen merkittävien muiden) kiinnostuksen pohjalta tapahtuva opinnollinen suuntautuminen toimintaan sekä oppimista ohjaava käytännöllinen tarve.



  • Yritän tehdä yksinkertaisen, helpon linkitysohjeen linkitysohjeen:
  1. Lue tätä ohjetta MUOKKAUS-tilassa, silloin näkyy visuaalisesti merkkausmuoto
  2. Avaa viitattava linkki, esim: uta.fi sivujen ylhäällä on osoite http://www.uta.fi/
  3. Kopioi http-osoite ja liitä haluamaasi paikkaan. Jos jätän sen tälläiseksi, varsinaisessa tekstissä näkyy ko. linkki koko ositteena ( ks. lue-sivu kohta 2)
  4. Laita nettiositteen ympärille halaset[],[1], osoite näkyy Lue-sivulla juoksevana numerona. Numeroa klikatessa avautuu kyseiset nettisivut.
  5. Jos haluat lähteissä näkyvän esim vain "Tampereen yliopisto", laita hakasten sisään http-osoiteen jälkeen välilyönti ja kirjoita Haluamasi viittaus, siis Tampereen Yliopisto, lue-sivulla näkyy Tampereen yliopisto-linkki sinisenä
  • Irma ja Leila, toivottavasti tämä nopeuttaa työskentelyänne!


  • 09.11.2010 Yritin selvittää sitä, miten laitetaan viittaukset tekstiin niin, että samoilla lähteillä on samat viitteet. Ei oikein onnannut. Näytti olevan niin monimutkaista merkkaamista ja tagien koodaamista, että paras vain tyytyä tähän yksinkertaiseen linkinykseen. Ohje löytyy linkistä: [2] Nyt ei paukut riitä sen opetteluun. Mielestäni me voidaan kohta laittaa KATAJAlle viesti, että homma on purkissa!Jalava


  • En vieläkään ymmärtänyt ja Leila istuu vieressäni, eikä myöskään ole tehnyt linkkejä (=lähdeviitelinkit tekstissä). Molemmat halausimme oppia sen, joten jos laitat ihan yksinkertaiset ohjeet, miten toimia. Kiitos!

T. Irma ja Leila

  • Hei, en tiedä tuleeko se lopullinen versio sivulleni vai jonnekin muualle. Linkkien laittamisesta vinkkinä katso vaikkapa tällä sivulla olevasta tekstistä, miten ne on tehty. T. Pirjo


Hei taas!

Kirjoittelin 2. tehtävään joitakin ajatuksia Suorannan artikkelista, katsokaa, onko ok. Lähde on nyt merkitty tekstinä, kun en tosiaan osannut lisätä sitä niin, että linkkinumerointi olisi "päivittynyt". Jatkan muokkausta oamlat osaltani vielä tänään/huomenna.

Terveisin Irma


Hei!

Työstän osaltani tekstiä tänään ja huomenna, mutta kauheasti lisättävää ei ole ja on tosi hankalaa toisen tekemän tekstin sisään laittakaan mitään, mutta teen sen minkä voin. Mielestäni tähän asti tuotetut tekstit näyttivät hyviltä ja riittävän ytimekkäiltä. En tiedä, kannattaako kauheasti alkaakaan toistaa lähteiden tekstiä sellaisenaan, vaan yrittää poimia sieltä ydinkohtia.

Tuo linkkien laittaminen on minullekin vielä arvoitus, minulle jäi vähän epäselväksi, kuinka se kannattaa tehdä, että saisi lähteelle saman numeron, kuin mikä on koko jakson kirjallisuusluettelossa. Voiko joku vielä neuvoa, miten se meni, eli jos muokkaan tekstin ja haluaisin siihen lähteen linkiksi, niin laitanko siihen koko lähteen nimen hakasulkuihin vai miten??? Vai jonkun numeron? Ja en oikein varma, mille sivulle tekstiä kannattaa muokata? Siihen etusivulleko vai Jalavan sivuille? Pirjon sivuille ymmärtääkseni tulee sitten se lopullinen versio, vai miten???

Terv. Irma

  • Laitan tänne saman viestin muistutukseksi kuin Pirjon sivuille!
  • 08.11.2010 Irma, Leila ja Marja ! Olisiko teillä jotain lisäyksiä, ehdotuksia, muutoksia ensimmäiseen tehtävään! Yritetään saada tehtävä yhdessä valmiiksi ennen ensiviikonloppuun mennessä. Laittakaa itsestänne kuulumaan jotain, vaikka kommentteja! Tavoite on, että kaikki työstävät ja osallistuvat jokaiseen tehtävään! Kataja seuraa valppaana jossain piilossa! Jalava


  • Oma sivu linkeille, siellä myös mielenkiintoisia mainoksia.
  • Pitäisikö meidän luoda ns. editointi sivu, johon kirjoitamme luovasti (lähdeviitteet muistaen) tekstiä? Itse ymmärsin, että oman ryhmämme "etusivua" voisi käyttää myös editointisivuna, jolloin kaikki ulkopuoliset ja opettajat näkevät meidän kirjoitusprosessin avoimena!
  • Jaa, en osaa sanoa tuohon mitään. Itse en ole ehtinyt vielä perehtyä kunnolla materiaaliin. Kiva, kun joku on ehtinyt jo perehtyä materiaaliin paremmin ja kirjoittamaan tekstiä. Onneksi viikonloppuna on kaksi pyhä päivää ja kaksi viikkoa varattu tälle ekalle tehtävälle. T. Pirjo
  • En tiedä, miten tuota a-kohtaa olisi pitänyt tulkita, minä vetelin putkiaivolla ja lähdin jaksottamaan sanan mukaisesti,käyttäen eri vuosikymmen lukuja.
  • Laitan tänne ns.raakaversiota teille näytille.

02.11.2010 tuotosta[muokkaa]

Lukutaidon kehittymisen jaksoja yhteiskunnassa[muokkaa]

1950-luku voidaan nimetä funktionaalisen lukutaidon jaksoksi. 1950 Unescon papereissa esiintyi käsite lukutaito [3]. Unescon määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan, että “Henkilö on funktionaalisesti lukutaitoinen, kun hän voi osallistua yhteisössään kaikkiin lukutaitoa edellyttäviin toimintoihin ja kun hän kykenee lukemaan, kirjoittamaan kehittääkseen itseään ja yhteisöään” [4]

Mediakasvatusta kutsuttiin 1950-luvulla audiovisuaaliseksi kansansivistystyöksi. Elokuvasta nousi tuolloin tärkeä kansansivistyksen keinoksi. Elokuvilla vahvistettiin isänmaallisuutta, toimien myös moraalisena opettajana ja kansan valistajana. Elokuvatutkija ja tiedotusoppinut Helge Miettunen kiinnostui elokuvan vaikutuksista ykilöön ja yksilön käyttäytymiseen.1950-luvun audiovisuaalinen kansansivistystyö nosti esille myös mediavälineiden käytön kasvatustoiminnassa ja koululuokassa [5].

1960-luvulla lukutaito alettiin pikkuhiljaa nähdä yhteiskunnan modernisaation ja talouskasvun välineenä. Mediayhteiskunnan kehitys vahvistui ja brittiläisessä kulttuuritutkimuksessa kiinnostuttiin analysoimaan tekstejä ja niiden välittämään ideologiaan. [6]. Vuosikymmen oli myös eräänlainen irtiottojen aikaa. Leimaavaa oli maailman radikalisoituminen. Taiteentekijät ja taidekasvattajat nostivat esille sodat, nälänhädän sukupuoliroolit, ihmisten sorron ja tasa-arvovaatimuksen. Teemoja hyödynnettii kuvataiteen piirissä.[7].

1970-luku oli poliittisen aktivoitumisen aikaa ja se toi keskusteluun uutta näkökulmaa. Lukutaito nähtiin kansalaisoikeutena. Se takasi taloudellisen kasvun oikeudenmukaisemman tulon jakon[8]. Vuoden 1972 peruskoulun opetussuunnitelman tuli joukkotiedotuskasvatus. Unescon:n piirissä suomalainen joukkotiedotuskasvatus, sen sisältö ja tavoitteet, nähtii hyvänä malliesimerkkinä mediakasvatuksen saralla.[9].

1980- luku voidaan nimetä audiovisuaalisen lukutaidon ajaksi. Tuolloin taloudellisten päämäärien rinnalle nousi kulttuurilliset tavoitteet. Lukutaito yhdistettiin henkiseen pääomaan, yksilön inhimilliseen kasvuun ja elinikäiseen oppimiseen. Medialukutaidossa siirryttiin tekstien tulkinnasta tekstien vastaanottajiin, yleisöön ja heidän tulkintaansa. Samanaikaisesti alkoi vyöryä tarve kehittyä digitaalisessa lukutaidossa, koska kuluttajien oli pikkuhiljaa mahdollista hankkia kotiinsa tietotekniikkaa ja tietokoneita. Esille nousi sosiokulttuurisiin teorioihin nojaavassa niin kutsuttu uudessa lukutaitotutkimuksen /New Literacy Studies) näkökulma. [10] Siinä lukutaitoon liitettiin arjen sosiaaliset käytännöt ja kulttuurillinen konteksti. Tutkimuksessa tämä näkökulma ohjaa kiinnostuksen lukutaidon merkityksiin ihmisten arjessa ja lukutaitoon maailmassa olemisen ja identiteetin kysymyksinä.

1981 avasi Music Television lähetyksensä. Näkyväksi osaksi nuorisokulttuuria nousi kansainvälistyminen ja musiikkivideosukupolvi. 80-luvun mediakasvatus joutui nyt reagoimaan uuteen nuorisoliikkeeseen ja musiikkivideosukupolveen. Mediakasvatus nousi selkeäski oppiaineeksi yliopistomaailmaan. Entisen joukkotiedotuksen sijaan mediakasvatuksessa alettiin puhua laajemmin viestinnästä, viestintäkasvatuksesta ja mukaan tulivat erityisesti ilmaisuun ja tekemiseen liittyvät ulottuvuudet. Näin myös videoiden tekeminen tuli osaksi mediakasvatusta ja koulutyötä[11].

1990-luvulla medialukutaiton tarkastelun kohteeksi nousi erilaiset yleisöt ja tulkinnan positiot. Huomio kiinnitettiin sukupuoleen, monikulttuurisiin konteksteihin, populaarikulttuuriin ja sen suhteesta formaalin koulutuksen kulttuureihin. Multimediamaailma kehittyi hypermediaksi ja kaikkien saatavalla olevaksi Internetiksi. Viestintä sain opetussuunnitelmissa moni-ilmeisemmän muodon. Se määritettuun tiedolliseki, esteettiseksi ja eettiseksi vuorovaikutukseksi [12]

2000-luku voidaan nähdä erityisesti sosiaalisten medioiden aikakautena. Yhteiskunnan yhdeksi teemaksi nousi digitaalisen kuilun ylittäminen, miten kaikille kansalaisille taataan pääsy uuden informaation lähteille. Uudet sosiaaliset sovellutukset nähtiin myös merkittävin välineenä, joiden kautta ihmiset pystyvät ilmaisemaan itseään ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamaan sen kehitykseen. Uudeksi haasteeksi nousi ihmisen suhde tietoon, kun kaikille aukeni esim. Wikipedian kautta mahdollisuus osallistua tiedon rakentamiseen[13]. Tyylillistä 2000-luvulle on hajanaisuus. Samanaikaisesti on kehittynyt erilaiset pelit ja nettipohjaiset sovellutukset, raja sosiaalisen median ja pelien välillä on häilyvä. Erilaiset lukutaidot on yhdistyneet toisiinsa ja samalla syntyy uusia lukutaitoja. Internetin, blogien ja erilaisten kuvakallerioiden kautta inmisille on muodostunut mahdollisuus julkaisutoimintaan.[14] Kasvatuksen näkökulmasta pelit ja virtuaali maailma on antanut yhä enemän mahdollisuuksia, mutta samalla lisännyt tarvetta kriittiseen lukutaitoon.


Lähteet[muokkaa]

  • Kupiainen, R., Sintonen, S. Suoranta J. 2007. Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet Teoksessa Kynäslahti,Kupiainen, Lehtonen (toim.)Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/07 Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet
  • OPETTAJA, MINÄ OSAA SANOO, EI KIRJOITTAA!” Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen kehitys puolen vuoden aikana, Marjut Heikkinen pro gradu-tutkielma UTU.[15]
  • Leena Rantala/ Kouluetnografia mediakasvatuksen tutkimuksessa.[16]
  • Rantala, Leena (2007). Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa. Teoksessa Aittola, Tapio ym. (toim.), Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, 137–152. [17]


  • _______________________________________________________________________________________________________________________________
  • Hei! Olen kyllä nyt ehtinyt pikaisesti lukea annetut materiaalit, mutta en oikein itsekään ymmärrä tarkoittako tehtävän anto lukutaitoa vai medialukutaitoa. Ymmärtäisin, että medialukutaitoa. Raakaversiosi vaikuttaa hyvältä. En kylläkään sitä nyt ehdi syvällisesti lukea, mutta viikonloppuna viimeistään sitten. Itse ajattelin kirjoittaa kohtaan b)jos vain ehdin niin raakaversiota kanssa tai jotain kehitelmää joko omalle keskustelu sivulle tai suoraan meidän tehtävään. Toivottavasti ehdin. kiva kun olet ehtinyt ja jaksanut pohtimaan ja paneutumaan asiaan. T. Pirjo
  • 7.11.2010 Hei! Muokkasin tekstiä ja nyt huomasin, että missään ei ole käytetty Juha Suorannan Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus -kirjaa lähteenä. Sehän oli toinen annetuista lähdemateriaalista. Vinkkinä vaikkapa niille, jotka eivät ole vielä ehtineet syystä tai toisesta yhteiseen projektiimme kirjoittamaan. T. Pirjo