Keskustelu:Avoin yliopisto/Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Osallistujat ja ryhmät/Ryhmä KOLME/Pirjon sivut
Lisää aihe- 13.11.2010 Hei, munkin mielestä meidän tehtävä on valmis. (Vai onko jollakin vielä jotain lisättävää? Aikaa on vielä huomiseen. En ainakaan itse keksi tai löydä nyt mitään lisättävää.) Jään sitten odottamaan sitä 29.11.-3.12. tulevaa arviointiviikkoa, jossa sitten saamamme tehtävän annon mukaan teen tästä tehtävästä loppuarvioinnin. Niin ja tietysti odotan kovasti uutta tehtävää 15.-21.11. välille. t. Pirjo
- 8.11.2010 Hei, lueskelin tekstiä ja sehän näyttää ainakin mun mielestä jo paljon paremmalta. Kiva, kun olette ehtineet asiaan paneutua. Pitäisikö mielestänne tekstiin liittää vielä aikuiskasvatuksen näkökulmasta kohtaan b) vastausta ja näkemystä? Onko teillä omia kokemuksia aikuiskasvatuksen puolelta, joita voisi käyttää tekstissä? Itselläni on aikuisten kouluttamisesta kovin vähän kokemusta ja sekin vähä on viime vuosituhannelta... t. Pirjo
Hei!
Kirjoittelin 8.11. Jalavan sivuille, mitä olen tehnyt. Ja käytin sitä Suorannan artikkelia
T. Irma
- 08.11.2010 Irma, Leila ja Marja ! Olisiko teillä jotain lisäyksiä, ehdotuksia, muutoksia ensimmäiseen tehtävään! Yritetään saada tehtävä yhdessä valmiiksi ennen ensiviikonloppuun mennessä. Laittakaa itsestänne kuulumaan jotain, vaikka kommentteja! Tavoite on, että kaikki työstävät ja osallistuvat jokaiseen tehtävään! Kataja seuraa valppaana jossain piilossa! Jalava
- 7.11.2010 Hei! Muokkasin tekstiä ja nyt huomasin, että missään ei ole käytetty Juha Suorannan Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus -kirjaa lähteenä. Sehän oli toinen annetuista lähdemateriaalista. Vinkkinä vaikkapa niille, jotka eivät ole vielä ehtineet syystä tai toisesta yhteiseen projektiimme kirjoittamaan. T. Pirjo
- 6.11.2010 Hei! Kiitos, vastauksestasi Jalava. Se tekemäsi raakaversio on mielestäni hyvä. Eikös sen voisi siirtää varsinaiseen tekstiin? Kohtaan b) liittyen olen itse perusopetuksen opettaja tämä on aikuiskasvatukseen liittyvä kurssi. Ei kai se haittaa vaikka olen kirjoittanut perusopetuksen näkökulmasta asiasta? Lukio-opetuksenkin ops ja aihekokonaisuudet löytyvät netistä helposti. Pitäisikö nekin liittää tähän? t. Pirjo
- 04.11.2010 Vastaan tänne Pirjolle kommettin Jalavan raakatestististä. Mielestäni tehtävä a) viittaa medialukutaitoon tai siis lukutaitojen kehittymisestä medialukutaidoksi. Sen perustana on kyky ymmärtää ja hyödyntää kirjoitettua, kyky analysoida ja nähdä tekstien sisältöä ja oppia ymmärtämään muiden tulkintoja. Siksi lähdin tuolta 1950-luvulta. Jos katsotaan tätä vuosituhatta, medialukutaito varmaan haarautuu vielä useiksi eri lajeiksi. Näkisin koko homman eräänlaisena lukutaidon puuna, jossa perusta on tekninen lukutaito ja se leviää ja haarautuu uusien ilmiöiden syntyessä laajemmaksi.Jalava
Hei! Uusimmassa Opettaja-lehdessä 29.102010 s.26- on juttuja mediakasvatuksesta. Eikös tätäkin voi käyttää b) kohdassa materiaalina ja lähteenä noiden annettujen lähteiden lisäksi? Mitä mieltä olette? t. Pirjo
- Mielestäni kyllä, onhan lehti ammatillinen lehti ja siten ihan relevantti. UK
- PS. Loin uuden linkin, siis linkin, jonka kautta voi koota erilaisia linkkejä(meni kyllä solmuun jo linkit)
Hei, Tiedoksi tänne teille, että Marja Rantanen kuuluisi myös ryhmäänne, mutta eipä ole vielä näyttäytynyt??? Odotellaan. teillähän on täällä vaikka mitä kivaa jo olemassa. t. Kataja.
Hei!
Huomasin myös tuon Opettaja-lehden, jossa oli paljonkin asiaa tähän liittyen ja lisäksi tänään 3.11.2010 oli sekä Aamulehdessä että Helsingin Sanomissa mediakasvatukseen ja opetukseen liittyvät jutut: Aamulehdessä: "Kirjareppu vaihtuu ehkä käyttäjätunnuksiin" s. A07 ja Hesarissa: "Paperittoman koulun ei uskota toteutuvan hetkessä" s. A13.
Opetusministeriön sivuilla oli tuosta asiaa, tässä linkki http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/tietoyhteiskunta_loppuraportti.html
Aamulehden jutussa ennustettiin, että tulevaisuuden koulussa kirjat jäävät ehkä kokonaan syrjään ja niiden tilalle tulevat aakkos- ja yhteenlaskupelit, historiaa opettavat roolipeliseikkailut ja muut vuorovaikutteiset sähköiset oppimateriaalit. Siinä todettiin myös, että kännykkä kädessä kasvanut sukupolvi saa liitutaulusta kulttuurisokin eikä koe perinteisen koulun opetusta omakseen vaan heistä voi tuntua siltä, kuin tulisivat museoon. Itse jäin miettimään sellaisia asioita kuin taito kirjoittaa (ja piirtää) kynällä, miten se saadaan säilymään, ellei siihen tule riittävästi harjoitusta, jos kaikki tehdään näppäimistöllä tai kosketusnäytöllä. Siinä mielessä ne sähköiset taulut, joille kirjoitetaan ja tietokone tunnistaa siitä sanat ym., voi olla parempi vaihtoehto.
Hesarin jutussa oltiin vielä skeptisiä sen suhteen, että kirjoista voidaan kovin lyhyessä ajassa luopua, koska sähköistä oppimateriaalia on vielä kovin vähän. Tavoitteena voisi olla, että seuraavassa opetussuunnitelmauudistuksessa ainakin puolet oppikirjoista -etenkin työkirjat ja opettajan oppaat- olisivat sähköisiä. Erot eri koulujen välillä ovat viestintätekniikan käytön suhteen hyvin suuret, joten oppilaat eivät ole siinä suhteessa tasa-arvoisia.
Lueskelen vielä niitä kahta kriittistä lukutaitoa ja kriittistä pedagogiikka koskevaa artikkelia, joten en osaa vielä kovasti niiden pohjalta kirjoittaa tekstiä.
Katsoin sen Sugata Mitran videon "Can kids teach themslves" ja se oli kyllä ajatuksia herättävä kokeiluineen ja mieleen jäi erityisesti se oppimisen ilo, joka näkyi lasten kasvoilta.
T. Irma
- Miten käsittelemme b osan, onko ajatuksia. Jalavan sivuilla on raakaversioni a- tehtävään. Jalava
- Tein alla olevaa kehitelmää sinne meidän tehtävä sivulle. Vastauksena kohtaan b. Juttu jäi vielä pahasti kesken ja taitaa olla tai siis kai on sellaistakin mikä ei nyt kuulu tähän tehtävään. Tästä nyt tuli vaan tälläinen tänään. Saa siis jatkaa ja muokata vapaasti...kehittää vastausta. Jalavan raakaversio vaikutti hyvältä.Perehdyn siihen ja tähän tehtävään viikonloppuna lisää. Mulla on nyt ongelmana ymmärtää noiden lähdeviitteiden numeroinnit... teinkö mä jotain väärin lähdeviitteitä merkitessäni, kun noi numeroinnit on lähdeluettelossa sellaiset kuin on. vai onko kaikki ihan ok? Voisitteko neuvoa tai kertoa asiasta. Vai muutuiko ne jostain kurssin pitäjien luettelosta noille viite numeroille automaattisesti vaikka kirjoitin itse osoitteet ja lähteet? t. Pirjo
Mitä kaikkea mediapedagogiikka tarkoittaa kasvattajan näkökulmasta
Mediapedagogiikka tarkoittaa kasvattajan näkökulmasta jatkuvaa valveutuneisuutta ja ajan tasalla olemista,jotta kasvattaja voi vastata jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassamme arjen muuttuviin vaatimuksiin. Kasvatettavien ryhmien erilaisuuksista johtuen kasvattajan pitää pystyä vastaamaan erilaisiin vaatimuksiin. Aikuiskouluttajan ja perusopetuksen opettajan oppilasaineksen taidot, tiedot ja tarpeet voivat vaihdella suurestikin. Samoin marginaalisia ryhmiä pitää lähestyä hienovaraisesti heidän tarpeensa huomioiden.
Kriittiseksi medialukutaidon omaksujaksi ei voi ketään kuitenkaan väkisin kasvattaa, vaan kasvatuksen kohteen pitää kriittisyys itse tiedostaa. Kasvattajan pitää perehtyä opiskelijoiden kieleen ja luoda oppimisen mahdollistavia lukutaitokäytäntöjä. Kriittinen ajattelu ja kriitteinen pedagogiikka liittyvät kriittisyyteen kasvatukseen. [5]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mediakasvatus on Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuutena. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen soveltuvalla tavalla ja ne huomioidaan myös koulun toimintakulttuurissa. Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämäärät jokaisessa oppiaineessa on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja ja edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä. Lisäksi päämääränä on kehittää median käyttötaitoja. Viestintä- ja mediaosaaminen antaa oppilaille viestien tulkinta- ja vastaanottotaitoja: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja.[6]
Perusopetukseen on kehitetty opettajille tukimateriaalia. Esimerkiksi Mediakasvatusseura ylläpitää mediakasvatus.fi-palvelua, josta löytyy opettajan tukimateriaalia eri-ikäkausille [7]. Opetushallituksen netti sivulita löytyy myös runsaasti materiaalia opetukseen ja erilaisia hankkeita esim. virtuaalikouluhanke[8]. Suomen lasten ja nuorten säätiön tuottaman Hyvä paha media -mediakasvatusvihon opetusmateriaali on kohdistettu yläkouluille esimerkiksi opetuskeskustelujen ja ryhmätyöskentelyn avuksi [9].
Oppilaitoksissa ja kunnissa on eroja opettajille ja oppilaille tarjottavista mahdollisuuksista mediakasvatuksen osalta. Esimerkiksi Tampereen kaupunki ylläpitää Mediakoulua, jossa työskentelevä mediapedagogi tarjoaa palvelujaan kouluille koulujen opettajien tarpeiden mukaan. Nokian kaupungin Emäkosken koulussa on viestintäpainotteiden luokka (seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla), jolla oppilaille tarjotaan monipuolisempaa ja syvällisempää mediakasvatusta.
[muokkaa] Lähteet:
* Rantala, Leena (2007). Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa. Teoksessa Aittola, Tapio ym. (toim.), Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, 137–152. [10]
* Perusopetuksen opetussuunitelman perusteet 2004. [11]
* Mediakasvatusseura mediakasvatus.fi- palvelu [12]
* Opetushallitus [http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito)
* Suomen lasten ja nuorten säätiö. Hyvä paha media -mediakasvatusvihko. [13]
Aloita keskustelu sivusta Avoin yliopisto/Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Osallistujat ja ryhmät/Ryhmä KOLME/Pirjon sivut
Keskustelusivuilla käyttäjät keskustelevat siitä, miten Wikiopiston sisältöä voi kehittää mahdollisimman hyväksi. Voit käyttää tätä sivua aloittaaksesi muiden kanssa keskustelun siitä, miten sivua Avoin yliopisto/Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Osallistujat ja ryhmät/Ryhmä KOLME/Pirjon sivut voisi parantaa.