Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Kodin ja koulun vuoropuhelun foorumit

Wikiopistosta

Ryhmän jäsenet: Tiina Sandberg ja Anjariitta Carlson


Kodin ja koulun yhteistyötä voi tehdä monella tavalla[muokkaa]

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen apuna on useita foorumeita. Kodin ja koulun vuoropuhelulla voidaan vaikuttaa koulun kehittämiseen, ja tavoitteena on aina oppilaan paras. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä.

Koulun kehittämistä koskevaan keskusteluun osallistuvien tulisi olla tasa-arvoisessa asemassa ja saada mielipiteensä kuuluviin. Huoltajat ovat lastensa edunvalvojia koulujen kehittämiseen liittyvissä asioissa, ja heidän roolinsa pitäisi tulla entistä näkyvämmäksi koulun kehittämistyössä jo valmisteluvaiheessa. Parhaimmillaan huoltajalla on mahdollisuus osallistua aidon vuorovaikutteisesti koulun toimintaan, ja tulla huomioiduksi omalla osallisuudellaan. Vaikutusmahdollisuudet saattavat kuitenkin edelleen jäädä yksisuuntaisiksi viesteiksi kodista kouluun tai päinvastoin.

Kodin ja koulun vuorovaikutusta voivat joskus rajoittaa koulun käyttämät ammatilliset opetukseen liittyvät käsitteet, jotka eivät heti avaudu huoltajille. Tähän löytyy apua Suomen Vanhempainliiton ja Opetusalan Ammattijärjestön julkaisemasta koulukielen sanastosta. Linkki: http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/990-Koulukielen_sanasto_2012.pdf.

Kodin ja koulun vuorovaikutusta on Suomessa toistaiseksi tutkittu viestinnän näkökulmasta vähän. Tiina Rättilän Blogipäivyri -tutkimushankkeen loppuraportissa selvitettiin kodin, koulun ja paikallisen hallinnon välisen yhteistyön nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia viestinnän näkökulmasta vuonna 2007. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisussa tuotiin esiin sosiaalisen median mahdollisuuksia kodin, koulun ja kunnan viestinnässä. Linkki tutkimukseen: http://web.archive.org/web/20111016024554/http://www.polemiikki.fi/files/1183-blogipaivyriraportti.pdf


Lait takaavat kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet – on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia[muokkaa]

Perustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (Perustuslaki 11.6.1999/731, 1 luku 2 §). Kuntalain 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Perusopetuslain 15 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 14 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. (13.6.2003/477)

Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto koordinoivat vuosina 2005–2006 yhteistyöryhmää, joka työsti aineistoa kodin ja koulun yhteistyön ja sen laadun kehittämiseksi. Opetushallitus julkaisi yhteistyön tuloksena kirjasen (2007) Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Linkki: www.oph.fi/download/115274_laatua_kodin_ja_koulun_yhteistyohon.pdfJulkaisun avulla koulut ja vanhemmat voivat arvioida lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kodin ja koulun yhteistyön keskeisten periaatteiden toteutumista omassa kouluyhteisössään. Julkaisussa muistutetaan, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava yhteistyön sujumisesta. Soljuva yhteistyö vaatii osaamista ja resursseja. Koulussa rehtori vastaa siitä, että yhteistyö sujuu. Yhteistyötä tehdään aina lapsen hyväksi, sillä hyvin toimiva kodin ja koulun yhteistyö auttaa lapsen oppimista ja tukee hyvinvointia. Oppilaan ohi ei saa keskustella, ja oppilas on itse toimija kodin ja koulun välisessä yhteistyössä.


Kodin ja koulun yhteistyö OKM:n laatukriteereissä[muokkaa]

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM on vuonna 2010 antanut kunnille perusopetuksen laatukriteerit suosituksiksi koulutuksen järjestäjän perusopetuksen laadun kehittämiseksi. Perusopetuksen laatukriteerit on työkalu, jonka avulla voidaan tuottaa paikallisen tason tietoa perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteerit on uudentyyppinen informaatio-ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Sillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin resurssi- tai lainsäädäntöohjauksella. Perusopetuksen laatukriteerit on suositusluonteinen pitkän ja lyhyen aikavälin johtamisen väline koululle ja kunnalle. Laatukriteerit siis määrittelevät osaltaan, millä perusteilla toimintaa voidaan analysoida ja millaisena toiminnan odotetaan toteutuvan, jotta se palvelisi toiminnalle asetettuja tavoitetta. Laatukriteerit mahdollistavat toiminnan arvottamisen.

Toimiva ja lähtökohdiltaan myönteinen kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta: yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteisötasolla oppilaiden huoltajat ovat mukana kehittämässä koulun toimintaa ja tukemassa kouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Yksilötason yhteistyöllä tuetaan yksittäisen oppilaan oppimisen ja kasvun edellytyksiä.

Toimivassa yhteistyössä oppilaiden huoltajilla ja koulun henkilökunnalla on riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista. Monikulttuuristen perheiden yleistyminen, perherakenteiden muutokset ja huono-osaisuuden lisääntyminen edellyttävät, että kodin ja koulun yhteistyössä käytetään perheiden tarpeita palvelevia toimintamuotoja. Lapsella voi olla monta kotia, ja kaikkien lapsen läheisten pitäisi olla yhtä lailla mukana yhteistyössä. Ihmisillä on erilaisia tapoja ja odotuksia yhteydenpidossa.

Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla riittävää ja monipuolista suhteessa oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteistyön muodoista sopivat huoltajat ja opettajat yhdessä. Koulun tasolla rehtori vaikuttaa merkittävästi siihen, miten laajaa ja minkä muotoista kodin ja koulun yhteistyö on. Koulun henkilökunta tarvitsee riittävästi tietoa, taitoa, tahtoa sekä tukea ja ohjausta yhteistyön toteuttamiseen. Kodin ja koulun yhteistyö on huomioitava opettajan työajassa.

Lapsen huoltajalla on osavastuunsa yhteistyön onnistumisessa. On tärkeää, että huoltajat osoittavat kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan, arvostavat koulun ja opettajan työtä sekä osallistuvat kodin ja koulun yhteistyöhön. Yhteistyötä auttaa huoltajan tunne siitä, että häntä kuunnellaan aidosti ja hänen lapsensa asioista välitetään. Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa. Koulussa voidaan tehdä myös erillinen kodin ja koulun yhteistyön suunnitelma, johon kirjataan vuosiluokittain yhteistyön keskeiset sisällöt ja teemat.

Laadun kehittämisen kysymyksiä, joiden kautta laadun toteutumista voidaan arvioida

  1. Miten kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan kunnassa ja koulussa?
  2. Miten kodin ja koulun yhteistyön toimintatavat vastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisiin?
  3. Miten huoltajat ovat mukana kodin ja koulun yhteistyön sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä?

Perusopetuksen laatukriteereiden linkki: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Perusopetuksen_laatukriteerit.html?lang=fi


Kolmen tason vuorovaikutusmahdollisuuksia kodin ja koulun yhteistyössä[muokkaa]

Kodin ja koulun yhteistyössä on kolmen tason vuorovaikutuksen foorumeita, joissa tarjoutuu mahdollisuus tiedon jakamiseen tai vuorovaikutukseen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Jokaista tasoa tulisi tarkastella ja hyödyntää yhteistyön mahdollisuuksien tarjoajana sekä kodin että koulun puolelta.

Yksilötasolla tehdään ensisijaisesti vanhempien ja opettajien välistä yhteistyötä. Yhteisötasolle kuuluvat vanhempainillat, retket, juhlat ja muut ryhmätapaamiset. Yhteiskunnan tasolla ajatus on, että kaikki ovat yhdessä mukana kouluun vaikuttavien päätösten valmistelussa. Kunta myös mahdollistaa yhteistyön paikallistasolla. Lähde: Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus 2007, 13

Vuorovaikutuksen mahdollisuudet yksilötasolla[muokkaa]
  • Ensimmäinen koulupäivä – kouluun tutustuminen / ilmoittautuminen
  • Facebook
  • Koulun blogit ja internetsivut
  • Kyselyt
  • Oppilashuoltoneuvottelut
  • Peda.net

Kouluverkko, joka tarjoaa jäsenilleen verkkotyövälineitä ja niihin liittyviä palveluja. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Työvälineinä ovat esimerkiksi OPSpro opetussuunnitelmatyöhön sekä Oppimappi-verkko-opiskeluympäristö. Käytetyin on materiaalin kokoamis- ja jakelualusta Veräjä, jonka kautta opettaja voi ylläpitää linkkilistoja,siirtää tiedostoja, saada palautuksia opiskelijoilta, avata verkkokeskusteluja sekä tiedottaa ja muistuttaa eri asioista. Lähde Peda.netin internetsivut. http://peda.net/

  • Puhelut, tekstiviestit ja sähköpostiviestit
  • Paperinen reissuvihko
  • Wiki-järjestelmä
  • Wilma

Www-liittymä, jota käytetään kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Liittymän kautta voi lähettää viestejä ja tiedotteita monenlaisilla kokoonpanoilla. Wilmassa voi käydä myös yleisiä keskusteluja. Wilma on sähköinen reissuvihko, jolla seurataan myös poissaoloja. Opettaja voi käyttää liittymää arvioinnin tukena. Oppilas ja huoltaja voivat tarkistaa Wilmasta muun muassa opintoja koskevia asioita. Lähde Ohjelmistotalo Star Soft Oy:n internetsivut. http://www.starsoft.fi/public/?q=node/4623 Viittaus Wikipedian sivulle Wilmasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilma_%28ohjelmisto%29

  • Vanhempainvartit
  • Vanhempainillat
Vuorovaikutuksen mahdollisuudet yhteisötasolla[muokkaa]
  • Kodin ja koulun yhteiset päivät
  • Koulun järjestämät vanhempainillat
  • Koulun vanhempainneuvostot
  • Paikalliset vanhempainyhdistykset
  • Asiointi asuinkunnan opetustoimesta vastaavien virkamiesten kanssa sekä poliittinen vaikuttaminen ja poliittisten päätösten seuraaminen: http://kunnannimi.fi
  • Vanhempainverkostot
  • Järjestöt jotka tekevät yhteistyötä opetuksen järjestäjän kanssa
  • Kunnan internetsivut
Vuorovaikutuksen mahdollisuudet yhteiskuntatasolla[muokkaa]
  • Opetusministeriö

http://www.minedu.fi

  • Opetushallitus

http://www.oph.fi

  • Suomen Vanhempainliitto, perustettu tuomaan uusia toimintatapoja vanhempien ja opettajan väliseen yhteistyöhön

http://www.vanhempainliitto.fi/

  • Lapsiasiainvaltuutettu

http://www.lapsiasia.fi/


Vuoropuhelu korostuu uudessa opetussuunnitelmassa[muokkaa]

Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tulee voimaan 2016. Opetussuunnitelman perusteissa yhteistyötä koskeva osuus on mukana ensimmäistä kertaa. Perusteluonnoksessa 2012 kodin ja koulun yhteistyötä kuvataan seuraavasti: ”Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö sekä huoltajien osallisuus on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua koulutyöhön sekä koulun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Yhteistyöhön huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa ja tarvittaessa siihen osallistuu myös oppilashuollon edustajia. Huoltajien tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan hyvinvointiin ja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa.” Lähde Opetushallitus, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos marraskuu 2012

Käytännössä vuoropuhelun pitäisi toimia yksinkertaisesti, nopeasti ja luontevasti. Yhteyttä pidetään sitä vähemmän, mitä enemmän se vie aikaa. Asioiden päivittäminen ja niiden tarkistaminen useasta eri välineestä on vaivalloista, ja positiivisten asioiden käsittely voi unohtua kokonaan. Vuoropuhelun pitäisi olla aitoa; kaikkien osapuolien pitää olla tasa-arvoisessa asemassa. Lähde Rättilä, T. 2007, 28

Jokaisen kodin ja koulun vuoropuhelulle pitäisi löytää oma, toimiva fooruminsa. Vuorovaikutteisella keskustelualustalla (esimerkiksi wiki) huoltajat saisivat mahdollisuuden osallistua koulun kehittämiseen ja kirjoittaa oman näkemyksensä valmiiksi annettuun aihealueeseen. Huoltajien osallisuutta toivotaan esimerkiksi opetussuunnitelmaprosessissa, ja keskustelun kautta kaikkien äänen tulisi kuulua.

Kaikilla ei kuitenkaan ole vielä vuonna 2012 käytössään tietotekniikkaa tai riittävää osaamista tietotekniikan käyttöön. Sekä koulutuksen ammattilaisissa että vanhemmissa on vielä ihmisiä, joiden osaaminen ei vielä riitä uusimpien medioiden käyttöön. Tietoyhteiskuntataidot ja valmiudet kuitenkin lisääntyvät jatkuvasti; ehkä jo muutaman vuoden päästä kodin ja koulujen yhteistyössä on mahdollisuus käyttää nykyistä enemmän sähköistä viestintää positiivisten yhteisten asioiden kehittämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.


Lähteet[muokkaa]

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus 2007.

Ohjelmistotalo Star Soft Oy:n internet sivut.

Peda.netin internetsivut.

Perusopetuksen laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.