Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/ELaNo eli Essin, Lauran ja Nooran ryhmä/Salman Khan: Let's use video to reinvent education
Salman Khan: Let’s use video to reinvent education
Kokoontuminen 20.11.2013
Alustus: Nere
Alustus[muokkaa]
Khan Acacemy on epäkaupallinen koulutusorganisaatio, joka toimii verkossa. Siellä on kursseja aina aritmetiikasta vektorigrafiikkaan. Kursseja on esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, taidehistoriasta, tietojenkäsittelytieteistä, ohjelmoinnista, biologiasta, astronomiasta, lääketieteestä. Akatemian idea syntyi, kun Khan teki videoita serkuilleen matematiikan opetuksesta ja laittoi ne julkisesti jakoon verkkoon ja hän sai hyvää palautetta materiaalistaan.
Khan Academyn opetus perustuu videoihin ja niihin liittyviin verkossa oleviin tehtäviin. Niiden opetusmateriaalien sisältö ei pääasiallisesti koskaan vanhene. Oppilaat voivat katsoa opetusmateriaalin aina uudestaa oman tilan yksityisyydessä. Heillä on mahdollisuus halutessaan pysäyttää video ja toistaa sitä omalla ajalla ja edetä omaan tahtiin. Aluksi Khan ajatteli, että hänen videoitaa voidaan käyttää lisäopetuksena ja, että motivoituneet oppilaat käyttäisivät materiaalia. Eräs opettaja kuitenkin määräsi kotitehtäväksi Khanin videoiden katselun ja opetuksen sijaan tunnilla tehtiinkin perinteisiä kotitehtäviä. Luennot olivat siis omaan tahtiin katsottavissa kotona ja koulussa oltiin vuorovaikutuksessa opettajan kanssa sen sijaan, että hiljaa kunneltaisiin opetusta. Akatemiaa pidetäänkin esimerkkinä käänteisestä opetuksesta.
Perinteisessä opetuksessa asioita ei opeteta aina loppuun asti, riittää kun vain saadaan vaan tietty prosenttiosuus oikein opitusta, näin kurssista päästään läpi ja siirrytään seuraavaan vaiheeseen ja aiheeseen. Khanin akatemiassa opetetaan siihen asti, että hallitaan asia kunnolla (mastery) ja opetetaan uutta asiaa vasta, kun edellinen asia osataan kunnolla. Opetuksessa edetään asiajärjestyksessä eikä jätetä aukkoja oppijan osaamiseen. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi matematiikkassa, ohjelmoinnissa, genetiikassa, jossa monet uudet asiat perustuvat aiemmin opitulle.
Akatemia hyödyntää myös erilaisia ohjelmia, jolla opettajat ja vanhemmat voivat seurata lasten oppimisen edistymistä. Oppilaiden etenemistä voidaan seurata muun muassa asiakokonaisuuksien tai suoritettujen tehtävien mukaan. Ohjelma merkitsee oppilaiden osaamistason värikoodeina esimerkiksi: vihreänä olevat hallitsevat asian ja punaiset ovat törmänneet esteeseen oppimisessaan eivätkä pääsee eteenpäin. Tällöin opettaja voi puuttua oppilaan ongelmakohtaan ja esimerkiksi ohjata ”vihreänä” olevan oppilaan tuutoroimaan ongelmissa olevaa oppilasta. Khan Academyn ohjelmistoissa on statistiikkaa muun muassa siitä kauanko aikaa tehtäviin ja materiaaleiden katseluun käytetään, onko videot katsottu ja missä kohdin niitä on pysäytetty, mitkä tehtävät ovat oikein ja mitkä väärin, missä kohtia on ollut tai on ongelmia. Ongelma aiheet ovat selkeästi havaittavissa. Khan Academyn avulla oppilaille voidaan tarjota arvokasta ihmiskontaktia, ja oppilas-opettaja-suhdeluvun sijaan saadaan oppilas-opettaja-ajan suhde. Opettajilla on koko tunti aikaa oppilaille, kun jokainen saa edetä opetettavassa materiaalissa omaan tahtiinsa eli kerrata sitä niin paljon kuin on tarvetta eikä opettajan aika ole sidottu opetuksen luennointiin ja luennon valmisteluun. Vertaiset oppilaat voivat myös auttaa toisiaan verkossa Khan Academyn sivuilla.
Keskustelua[muokkaa]
Keskustelimme siitä, että kaikilla ei ole mahdollista opiskella kotona. Kotiolosuhteet voivat olla sellaiset, että kotona ei voi opiskella itsekseen. Joillekin lapsille koulu on ainoa turvallinen paikka. Onko kaikilla lapsilla kotona edes välineitä, joilla katsella videoita, kuten tietokonetta ja internetiä, ja vaikka tällaiset löytyisivätkin, annetaanko lasten käyttää näitä? Lapset ja oppilaat kaipaavat kertausta. Ainakin meidän mielestämme tällaisessa opetusmallissa pitäisi asiat kerrata vielä luentojen alussa, jos kaikki eivät ole niitä itsenäisesti saaneet opiskeltua. Tästä heräsi myös kysymys, pitäisikö koulupäivien rakennetta muuttaa ylipäätänsä.
Pohdimme myös sitä, pitäisikö Suomen kouluissa hyväksyä opetussuunnitelmaan tällaisen opiskelun mahdollisuus ja video-opetuksen käyttö vai voisivatko opettajat itsenäisesti testata tällaisen opetusmuodon toimivuutta. Khanin ajatus voidaan kiteyttää sanontaan ’talon perusteiden pitää olla kunnossa ennen kun rakennetaan katto’ eli oppilaiden pitää osata perusasia ennen kuin jatketaan syvällisempii asioihin. Mietimmekin matematiikan opetusta tältä kantilta. Kuten Khanin luennossa kerrottiin, erityisesti matematiikassa perusteet on tärkeää hallita täysin ennen kuin voidaan opetella uutta ja laajentaa tietopohjaa. Seuraavat asiat pohjaavat niin vahvasti aiemmin opittuun, että oppilaat tippuvat kärryiltä, jos perusasioiden kanssa joutuu takkuamaan, kun opetellaan uutta asiaa.
Mietimme myös omia kokemuksiamme lukioaikaisesta pitkän matematiikan opetuksesta. Oli vaikea jatkaa matematiikan opintoja, kun edellistäkään asiaa ei ollut ehtinyt oppia kunnolla. Meistä yksi sinnitteli pitkän matematiikan loppuun ja toinen vaihtoi lyhyeen matematiikkaan, koska matematiikan opiskelu kävi liian vaativaksi. Edellisiä asioita ei ehtinyt oppia sellaista tahtia kuin edellytettiin ja siirryttiin jo seuraavaan. Suomen kouluissa vapaa-ehtoista ylimääräistä tukiopetusta ei ainakaan tuona aikana ollut saatavilla ja tälläinen verkko-opiskelu materiaali olisi voinut auttaa jatkamaan pitkän matematiikan opintoja. Khanin mallissa oppilas pakertaa asiaa niin kauan, että asia on oikein. Mietimme, että tältä kannalta kone on väsymätön opettaja, mutta oppilaalla on itsellaan suuri vastuu omasta oppimisestaan ja etenemisestään. Koneen avulla opiskelu vaatii oppilaalta paljon, koska siihen pitää itse löytää aikaa ja itse opiskella. Kone on toisaalta neutraali kaikkia oppilaita kohtaan eikä opettajan suosiminen tai muuten kohtaamattomat henkilökemiat vaikuta opettamiseen. Muistelimme omia opiskelukokemuksiamme, kuinka vanhempia pyydettiin auttamaan esimerkiksi matematiikan opinnoissa, ja sitä kun itse ei monenkaan selityksen jälkeen vielä tajunnut asiaa, saattoi auttajalta alkaa kuulumaan turhautuneita huokauksia. Kone ei huokaile vieressä eikä tuskastu kertaamaan asiaa loputtomiin toisin kuin todellinen henkilö saattaa tehdä. Khanin muodostama akatemia on maailmanlaajuinen tietovaranto. Kaikki voivat käyttää materiaalia. Tälläinen verkossa tapahtuva itseopiskelu tuntuu olevan nosteessa. New Yorkin entinen pormestarikin totesi, että ohjelmoinnin pitäisi olla jokaisen kansalaistaito ja aikoi itse opiskella sitä CodeAcademyssa [1], joka on Khan akatemian tyylinen verkossa toimiva itseopiskelupaikka.
Pohdimme Khanin luennossa mainuttua asiaa, että oppilaat voivat opettaa toisiaan. Tämä varmasti toimii verkon välityksellä anonyyminä. Khanin luennolla oli esimerkki opettajasta, jolla on aikaa tunnilla ohjata oppilaita ja määrätä vihreänä oleva oppilas auttamaan punaisena olevaa oppilasta, niin miten tässä otetaan huomioon oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet. Oppilaat voivat olla esimerksi kiusaaja ja kiusattu. Onko toisen oppilaan ohjaaminen kivaa, vai teettääkö se ylimääräistä työtä oppilaille, jotka osaavat itse asian. Toisaalta tässä esimerkissä vertaiset saavat tunnilla keskustella oppimastaan asiasta keskenään. Itse muistelimme, että lukiossa oli mukavaa ja opettavaista, kun tunnilla keskusteltiin ja käytiin asioita läpi yhdessä, verrattuna pelkään luennon kuunteluun. Peruskoulussa muistelumme mukaan ei juuri ollut tälläistä keskustelevaa opetusta, vaan tunneilla piti istua hiljaa. Mietimme myös, että nuorten koululaisten on vaikea keskittyä pitkiä aikoja pelkkään luennon kuunteluun.
Khahin luennon hyviä esimerkkejä oli se, että vertaiset voi auttaa toisian verkossa, tähän liittyen mietimme kielikysymyksiä. Kuten sitä, että lasten, nuorten koululaisten, on vaikea keskustella vieraallla kielellä esimerkiksi matematiikasta. Siinä on kuitenkin paljon erikoistermistöä, jonka käyttö vaatii hyvää kielitaitoa. Miettimme Khan akatemian kohdalla globaalinkoulun käsitettä liittyen tälläiseen verkko opetukseen. Onko tällöin opetuskielenä englanti, vai toimivatko käännetyt sivustot, ja kuinka hyvin näitä sivuja käännetään pienemmille kielille? Onko pienten kielialueiden oppilailla tarpeeksi vertaisia oppilaita verkkotuutoroinnin kunnolliseen toteuttamiseen? Yksi mahdollisuus Suomen koulumaailmassa käyttää Khan akatemiaa voisi olla se, että suomalaisten koulujen ystävyyskoulujen oppilaat voisivat opiskella ja opettaa toisiaan.