Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/Kirjastoporukka eli Mari, Marja, Merita, Anna, Laura

Tampereen kaupunginkirjaston Netti-Nysse tarjoaa tietokoneiden käytön opastusta

Yleisten kirjastojen informaatio- ja medialukutaidoissa opastaminen

Yleiset kirjastot ovat tärkeässä roolissa uusien informaatio- ja medialukutaitojen kehittymisen tukemisessa Suomessa. Alla tarkastelemme tätä tehtävää valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä yhteiskunnalliselta ja käytännölliseltä näkökannalta.

Mitä on informaatio- ja medialukutaito?

Mediakasvatusseura määrittelee medialukutaidon taidoksi ja kyvyksi toimia medioiden parissa. Käsitteenä medialukutaitoa on vaikea määritellä yhdellä lauseella, koska se sisältää sekä lukemisen että kirjoittamisen taitoja sekä itse tekemisen, tulkinnan ja tuotannon taitoja suhteessa ympäröiviin medioihin. Euroopan komissio määrittelee medialukutaidon taidoksi käyttää, arvioida ja ymmärtää kriittisesti medioita sekä luoda mediasisältöjä.

Medialukutaidon rinnakkaiskäsitteenä toimii informaatiolukutaito, jolla tarkoitetaan yksilön kykyä kerätä, järjestää ja arvioida informaatiota. Informaatiolukutaitoon kuuluu myös kyky muodostaa informaatiosta perusteltuja johtopäätöksiä.

UNESCO puolestaan määrittelee media- ja informaatiolukutaidon yhtenä ilmiönä ja globaalista näkökulmasta. Tämän määritelmän mukaan media- ja informaatiolukutaito on kansalaisia voimaannuttava taitokokonaisuus, joka liittyy elämiseen median, tiedon, tieto- ja viestintätekniikan ja moninaisten lukutaitotarpeiden keskellä. Jotta media- ja informaatiolukutaidosta saadaan voimaannuttava taitokokonaisuus, on huomioitava neljä tärkeää näkökulmaa:

1. Kulmakivenä on pääsy medialaitteiden ääreen. Suomi on erityisasemassa tässä suhteessa, sillä Suomessa on käytännössä jokaisella pääsy tietokoneen ja internetin ääreen kouluissa ja kirjastoissa.
3. On tärkeää osata löytää tietoa, arvioida sitä ja käyttää tietoa eettisesti ja tehokkaasti oikein. Yksilöllä on pääsy medioiden ääreen, mutta hänelle ei välttämättä ilman tukea kehity taitoa arvioida tiedon oikeellisuutta ja totuudenmukaisuutta.
5. Median roolin ymmärtämienn osana yhteiskuntaa ja sen toimintaa. On tärkeää hallita mediayritysten tuottaman tiedon lisäksi myös muiden tiedontuottajien tuottaman tiedon arvo. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa kirjastot, museot ja arkistot.Tämän osaamisalueen hallinta mahdollistaa elinikäisen oppimisen, itseilmaisun vahvistumisen, demokraattisen osallistumisen ja sitä kautta hyvän hallintotavan tukemisen.
7. Media- ja informaatiolukutaidossa tarvitaan jatkuvasti päivittyviä mediataitoja, joihin sisältyy tieto- ja viestintätekniikkataidot. Kirjoittamisen ja lukemisen taitojen lisäksi tarvitaan videoimisen, kuvaamisen, editoimisen, äänittämisen ja julkaisun taitoja.Näihin taitoihin sisältyy tekijänoikeuksien ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen käytännössä.

Hyvä medialukutaito lasketaan ihmisen kansalaistaidoksi sekä se on yhdistetty tulevaisuuden työntekijän avaintaitoihin, jolloin medialukutaitoisella on paremmat mahdollisuudet työ- ja koulutusmarkkinoilla.

Yhteiskunnallinen näkökulma

• Kirjastopolitiikka 2015

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 -selvityksen mukaan tulevaisuuden kirjastotyö painottuu yhä enemmän kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan, mikä tarkoittaa tiedon organisointia ja neuvontaa tiedonhaun edistämiseksi. Selvitys on opetusministeriön määrittely Suomen yleisten kirjastojen toiminnan suunnasta ja päämäärästä. Sitä käytetään pohjana säädöksille ja valtion rahoitukselle. Ohjelman tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Keskeisiksi menestystekijöiksi yhteiskunnassa ovat nousseet oppiminen ja tiedon soveltaminen. Tietoa etsitään eri tavalla kuin ennen, ja oppiminen on muuttunut. Kirjastot ovat mukana lasten medialukutaidon kehittymisen tukemisessa, joten kirjastojen perustehtävä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Kirjastoammattilaiset voivat tarjota tiedonhallinnan taitoja sekä aineistonhankintaa ja -valintaa. Näitä taitoja tarvitaan, koska informaation käyttö on muuttunut yhä enemmän ongelmaratkaisun suuntaan. Kirjastosta saa apua, kun omat taidot eivät riitä ja halutaan löytää juuri oikeaa ja tarpeellista tietoa.

Kirjaston vahvuuksia ovat muuntautuva kirjastotila sekä henkilökohtainen palvelu fyysisessä tilassa ja verkossa. Muuttuvassa informaatio- ja mediaympäristössä on edelleen tarjottava kansalaisille sivistykselliset perusoikeudet ylläpitämällä laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjaston ydintehtävä on lähitulevaisuudessa kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin ja informaation kriittiseen seulontaan. Yksilöitä, ryhmiä ja kaiken ikäisiä oppijoita ohjataan käyttämään erilaisia niin painettuja kuin digitaalisia tiedon lähteitä. Kirjastojen tavoite on, että kuntalaiset oppivat hyödyntämään nykyistä enemmän kirjastojen monipuolisia kokoelmia ja palvelutarjontaa. Kirjastossa on saatavilla monelle tarpeellisia tietokantoja, joiden käytössä myös opastetaan.

Suomen perustuslaki määrittelee sivistykselliset perusoikeudet kaikille kansalaisille. Opetusministeriö on tehnyt omat määrityksensä tukemaan kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Yleisten kirjastojen kehittäminen takaa kansalaisten tiedollisen tasa-arvon. Kirjastopolitiikka 2015:ssa esitetyillä toimenpiteillä saavutetaan informaatio- ja medialukutaidon kehittämisen kannalta seuraavat asiat:

• Kirjastot vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
• Kirjastojen ansiosta kansalaisten tasavertaisuus verkkopalvelujen käytössä paranee.
• Lasten ja nuorten perinteinen lukutaito sekä media- ja informaatiolukutaito paranevat.
• Kirjastojen, koulujen ja oppilaitosten selkeästi sovittu ja toimiva yhteistyö tehostaa voimavarojen käyttöä ja turvaa oppijoiden tietohuollon.

• Hyvän medialukutaidon suuntaviivat

Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut kulttuuripoliittiset suuntaviivat lasten ja nuorten hyvän medialukutaidon edistämiseksi Suomessa. Suuntaviivat on määritelty vuosille 2013- 2016. Suuntaviivojen taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma, jossa on kirjattu, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan pääsy osallisuuteen tietoyhteiskunnassa. Tämä tavoite on yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan. Tässä ohjelmassa kiinnitetään huomiota medialukutaitoon ja teknologiseen osaamiseen osana yleissivistystä sekä samalla tuodaan esille monipuolisen lukutaidon tärkeys yhteiskunnassa toimimisen edellytyksenä. Medialukutaito nähdään välineenä oppimiseen, tiedonhankintaan, itseilmaisuun ja osallistumiseen.

Suuntaviivojen pääpainopisteenä on medialukutaito. Mediakasvatus kokonaisuudessaan tukee hyvän medialukutaidon kehittymistä. Linjausten tarkoituksena on korostaa mediakasvatuksen moninaisuutta ja sen rikkautta. Taustalla ovat medialukutaitoon liittyvät kehitystrendit ja haasteet, joita ovat: lasten ja nuorten moninainen mediaympäristö ja -kulttuuri, osallisuuden mahdollisuudet ja syrjäytyminen, mediakasvattajien osaaminen ja yhteistyö sekä medialukutaidon idean kirkastaminen.

• OKM:n tavoitteet 2013-2016

Kokonaistavoitteena linjauksessa on hyvä medialukutaito. Tämän tavoitteen edistämisessä otetaan huomioon erilaisten lasten ja nuorten oikeus mediakasvatukseen ja samalla kunnioitetaan lasten ja nuorten persoonaa ja maailmankatsomusta. Ideana on, että hyvää medialukutaitoa edistetään systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankeluontoisessa kehittämistyössä otetaan alusta saakka huomioon toiminnan vakiinnuttaminen sekä jatkuvuuden turvaaminen. Kokonaistavoite on pilkottu pienempiin osatavoitteisiin sekä samalla on kuvattu, kuinka näihin osatavoitteisiin päästään käytännössä. Osatavoitteet ovat:

1. Lapsi- ja nuorilähtöinen arjen mediakasvatus

"Tavoitteena on, että Suomessa toteutetaan laadukasta, lapsi- ja nuorilähtöistä arjen mediakasvatusta."

2. Kestävät rakenteet

"Tavoitteena on lainsäädännön, rahoituksen sekä kansallisen ja kuntatason ohjauksen mahdollistaminen keinoin turvata rakenteet hyvän medialukutaidon edistämiseksi."

3. Toimijoiden profiloituminen ja kumppanuudet

"Tavoitteena on, että mediakasvatuksen toiminnot ja eri toimijat profiloituvat, verkostot vahvistuvat ja alueelle syntyy uusia kumppanuuksia."

4. Suomi aktiivisena globaalina toimijana "Tavoitteena on, että Suomi on mediakasvatuksen aktiivinen globaali toimija."

• Kirjastot ja media 2012. Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa

Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelman mukaan yleiset kirjastot tukevat toiminnallaan lasten ja opiskelijoiden tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö on tukenut media- ja informaatiolukutaidon edistämiseksi yleisten kirjastojen mediakasvatushankkeita.

Kirjastot ja media 2012 -selvityksen tarkoitus oli tutkia toimenpiteiden vaikuttavuutta ja mediakasvatuksen tilaa Suomen kuntien kirjastolaitoksissa. Tutkimuksessa kartoitettiin erityisesti asenteita ja käsityksiä mediakasvatusta kohtaan, mediakasvatus-hankkeiden ja aineistojen tunnettuutta ja mediakasvatuksen toteutumista kirjastojen arjessa.

Tutkimuksen tulokset kertovat, että mediakasvatuksen antamista pidetään yleisesti tärkeänä erityisesti peruskoulussa: 9-12-vuotiaita lapset tarvitsevat vastaajien mukaan opastusta eniten. Kirjasto on kyselyn mukaan tärkeä mediakasvatuksen antamisen paikka, ja olennaisin mediakasvatuksellinen tavoite on lukemaan innostaminen sekä lukuharrastuksen tukeminen. Kirjaa pidetään tärkeimpänä mediakasvatukseen liittyvänä välineenä, ja tärkeimpinä aiheina tiedonhallintataitoja sekä faktan ja fiktion erottamista.

Yleisin työtapa kirjastojen mediakasvatuksessa on kouluvierailut. Myös satutuokiot ovat yleisiä, mutta kursseja tai työtapoja toteutetaan säännöllisesti vain harvassa kirjastoista. Internetiä käsitellään säännöllisesti hieman alle puolessa kirjastoista, mutta harvemmin kohteena ovat elokuva, musiikki, pelit, televisio, mainonta ja radio. Yleisimmät esteet kirjastojen mediakasvatukselle ovat ajan puute ja henkilökunnan vähyys.

Yleisin mediakasvatuksen kohderyhmä on 9-18-vuotiaat. Yli puolet kirjastoista antaa mediakasvatusta ainakin satunnaisesti myös aikuisille ja seniori-ikäisille. Maahanmuuttajat ovat myös mediakasvatuksen kohderyhmä: heille mediakasvatusta annetaan vähintään satunnaisesti kahdessa viidessä kirjastoista. Usein mediakasvatus hoidetaan osana kirjastotyön arkea.

Kirjastoista 81 prosenttia on ollut mukana jossakin valtakunnallisessa, alueellisessa tai paikallisessa mediakasvatushankkeessa viimeisen kahden vuoden aikana. Hieman alle viidenneksessä kirjastoissa mediakasvatus joko sisältyy toimintasuunnitelmaan tai on laadittu erillinen mediakasvatussuunnitelma. Neljänneksessä kirjastoista mediakasvatus tai medialukutaidon edistäminen on määritelty jonkun henkilöstöön kuuluvan tehtäväkuvaukseen. Kirjastoille suunnatuista mediakasvatusmateriaaleista tai verkkopalveluista useimmin säännöllisesti käytetty on sivupiiri.fi -palvelu. Mediakasvatusmateriaalien osalta vastaajat pitävät erityisen tärkeänä materiaaleista tiedottamista sekä käytännön toimintaohjeiden antamista.

Kirjastojen näkökulma

* Mediakasvatus kirjastoissa: Kuutena tärkeimpänä mediakasvatuksen muotona suomalaisissa yleisissä kirjastoissa voidaan pitää koulujen kirjastovierailuja, mediakasvatusta jokapäiväisen kirjastotyön osana, satutuokioita, kirjavinkkauksia, tiedonhakukursseja ja -työpajoja sekä päiväkotien kirjastovierailuja. Kirjastotoimen tehtävissä on myös jo sinällään paljon mediakasvatusta. Varsinkin ne palvelut, joita kirjastot tarjoavat kouluille, ovat vahvasti mediakasvatusta, sillä niiden tavoitteena on kehittää ja ylläpitää luku- ja tiedonhakutaitoja. Tiedonhallintataitoihin kuuluu oleellisesti kirjastojen käytön hallinta ja taito hyödyntää kirjastojen kokoelmia.

Kirjastoille on merkittävä rooli uusien lukutaitojen ja opetustyön tukemisessa. Kirjastot ovatkin usein mediakasvattajana lähinnä muiden mediakasvatusta antavien tahojen yhteistyökumppani kuin itsenäinen toimija. Mediakasvatuksen tarve on kirjastoissa tiedostettu, mutta sen suunnittelu on monissa kirjastoissa vielä kesken. Kirjastoissa työskentelevät uskovat, että opetus- ja ohjaustehtävät tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, mikä koetaan toivottavana kehityksenä, mutta myös haasteena. Erityisesti kirjastoissa mietityttää, pystyvätkö kirjastot henkilöstöresurssien puolesta vastaamaan opetus- ja ohjaustarpeiden kasvavaan kysyntään.

* Lapset ja nuoret: Päiväkoti- ja kouluyhteistyön kautta mediakasvatus painottuu yleisissä kirjastoissa lapsiin ja nuoriin. Painotus näkyy esimerkiksi opetus- ja ohjaustehtävien määrässä, joka on kirjastotyöntekijöillä usein kausittaista: joskus on viikkoja, jolloin vierailevia ryhmiä ei ole yhtäkään, toisinaan vierailuja kertyy viikon sisään neljä. Kesällä ryhmien ohjaus- ja opetus on usein vähäisempää koulujen ja päiväkotien kesälomien vuoksi. Kouluyhteistyössä haastavana koetaan yhteistyön suunnittelu ja toteutus, joka jää usein täysin kirjastojen tehtäväksi. Kirjastoissa nähdäänkin tarvetta pedagogiselle informaatikolle, joka koordinoisi kouluyhteistyötä ja tiedonhaun opetusta. Toisaalta nähdään myös tarvetta kirjastotyöntekijälle, joka keskittyisi ainoastaan kiertelemään maakunnan kouluissa ja kirjastoissa pitämässä lasten satutunteja, kirjavinkkausta ja sanataidetunteja.

Kouluja ja kirjastoja yhdistää myös yhteinen haaste säilyttää kiinnostavuutensa lapsien ja nuorien keskuudessa. Tämä vaatii lasten ja nuorten mediatodellisuuden hyödyntämisen keinojen löytämistä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Kirjastojen ja koulujen kannattaisi myös kehittää yhteistä koulutusta, jotta uusi media saataisiin mahdollisimman nopeasti siirrettyä opetukseen ja osaksi kirjastojen palveluita ja osaamista. Esimerkiksi Espoon kaupungin Sellon kirjastossa keskitytään erityisesti maahanmuuttajanuorten tavoittamiseen. Kirjasto järjestää maahanmuuttajanuorille monenlaista toimintaa, ja erityisesti kirjaston musiikkiosastolla tunnutaan panostavan (maahanmuuttaja)nuoriin. Kirjastossa on musiikkistudio, jonne nuoret voivat tulla tekemään omaa musiikkiaan ja polttamaan oman levyn. Omia teoksiaan voi esittää kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä demoilloissa. Kirjaston maahanmuuttajatyötä tuetaan myös kouluyhteistyöllä, sillä koulujen kautta pyritään tavoittamaan nekin maahanmuuttajanuoret, jotka eivät muuten käy kirjastossa. Eniten yhteistyötä kirjastojen kanssa tehdään äidinkielen kursseilla, mutta vähitellen yhteistyötä on kehitelty myös musiikin, historian, yhteiskuntaopin ja S2-opettajien kanssa.

* Muut ryhmät ja mediakasvatustyön haasteet: Yleiset kirjastot ovat perinteisesti järjestäneet tiedonhankinnan opastusta kohderyhmänään pääsääntöisesti ala- ja yläkoululaiset mutta myös lukiolaiset ja erilaiset aikuisryhmät. Maahanmuuttajat ryhmänä koetaan kirjastotyöntekijöiden keskuudessa monesti kaikkein haastavimmaksi, koska opetettavan ryhmän taitotaso voi olla vaikea määrittää, minkä vuoksi ei voi aina olla varma siitä, tulevatko opetetut asiat ymmärretyiksi vai ovatko käytetyt sanat ja termit liian vieraita ja vaikeita . Kirjastoissa on järjestetty erilaisia mediakasvatushankkeita, joiden aikana on koulutettu henkilökuntaa ja asiakkaita media- ja informaatiolukutaidoissa. Opastuksen vastuuhenkilö vaihtelee kirjastoittain. Ongelmallista on, ettei medialukutaidon edistämistä yleensä kirjata kirjastojen toimintasuunnitelmiin, sitä varten ei nimetä vastuuhenkilöitä ja että sen ajatellaan koskevan vain lapsia. Kirjastolaki ei ota kantaa tehtävän järjestämisen vastuista. Kirjastot voivatkin pitkälti itse määritellä millä tavalla toteuttavat mediakasvatusta tai tiedonhankinnan opastuksia. Joissakin kirjastoissa kasvatustehtäviä hoitaa erityinen pedagoginen informaatikko, joiden toimenkuvat vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi Tampereella pedagoginen informaatikko on osa lasten- ja nuorten osaston tiimiä ja Espoossa, Vantaalla ja Vaasassa toimenkuvaan kuuluu enemmän projekteja aikuisten kanssa ja vähemmän asiakaspalvelua.

Kirjastonhoitajan näkökulmasta informaatio- ja medialukutaidot ovat yksipuolistuneet kaikissa ikäryhmissä ja myös kirjastoammattilaisten taidoissa on puutteita. Kirjastoammattilaisten käyttämät opetusmallit tukeutuvat lähinnä kirjallisiin lähteisiin ja tiedonhankinnan näkökulma on hyvin teknologiapainotteinen. Sosiaalinen media muuttaa tiedonhankintatottumuksia yhtäältä ja e-aineistot asettavat kirjastoille vaatimuksia toisaalta. Kirjastot nähdään myös henkilökunnan näkökulmasta luontevana paikkana uusien lukutaitojen oppimiseen ja kirjaston tehtäväksi omalta osaltaan huolehtia, että kansalaisilla on taitoja, jotka mahdollistavat osallisuuden yhteiskunnassa.

Alueellinen tasa-arvo media- ja informaatiolukutaitokasvatuksessa ei tällä hetkellä toteudu. Tampereen kaupungin pääkirjaston pedagogisen informaatikon Mervi Hietasen mukaan asiantuntevaa henkilökuntaa kyllä on, mutta tietotoreille on lisätarvetta, ja laitteet ja muut resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti.

Informaatio- ja medialukutaitojen opastaminen Tampereen kaupunginkirjastossa

* Tampereen kaupunginkirjaston tarjoamat palvelut: Tampereella medialukutaidon opastuksesta huolehtii Tampereen kaupunginkirjaston tietoyhteiskuntapalvelut (vuonna 2001 perustettu Netti-Nysse sekä vuosista 2003 ja 2004 asti toimineet Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotorit) . Nämä palvelut ovat keskittyneet laitteiden käytön opastamiseen ja ymmärtämiseen. Tavoitteena on avata ovia tietoyhteiskuntaan ja huolehtia kaikkien tasa-arvoisesta mahdollisuudesta toimia osana sitä. Kaupunginkirjaston kohtaamat informaatio- ja medialukutaitotarpeet ovat monimuotoisia. Apua hakevat yhtäältä opiskelijat tutkielmiensa lähteisiin liittyen ja toisaalta sähköpostin tai verkkopankin käytön aloitukseen tukea tarvitsevat henkilöt. Ihmiset osaavat hakeutua juuri kirjastoon lukutaitoihin liittyvissä kysymyksissä. Tukea ja palveluja kysytään paljon ja koneet ovat paljon käytössä. Kirjasto pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin kohtuullisesti, vaikkakin jatkuvat säästöt asettavat onnistumiselle haasteita.

* Kirjaston tarjoamat kurssit ja laitteet: Tietoyhteiskuntapalvelut järjestävät asiakkailleen erilaisia ilmaisia kursseja. Peruskursseilla käydään läpi tietokoneen ja internetin käytön alkeita, ja erilaisilla teemakursseilla perehdytään yksityiskohtaisempiin aiheisiin. Keväällä 2014 tietotorit järjestävät 13 peruskurssia ja 27 teemakurssia: teemakursseilla aiheet ovat esimerkiksi Facebookin peruskäytön opettelua. Nykyään kysyntää on enemmän yksityiskohtaisempia aiheita kohtaan. Keväällä 2013 Hervannan tietotorin peruskursseilla oli 144 osallistujaa ja teemakursseilla 128. Täyttöasteet olivat samana keväänä Sampolassa peruskurssien osalta 77% ja teemakurssien 98%. Kursseille ja medialukutaidon opastukselle on siis tilausta ja kysyntää, ne ovat suosittuja asiakkaiden keskuudessa. Myös käyttäjien ikäjakauma antaa kuvaa tietokoneopastuksen osallistujista. Kursseilla suurin ikäryhmä on 65-74-vuotiaat, alle 40-vuotiaita ei käytännössä ole. Varsinkin Netti-Nyssen asiakkaat ovat iäkkäämpiä. Kuitenkin myös esikouluryhmille on oma mediakasvatuskäyntinsä (vuonna 2012 Hervannassa näitä oli 33): siellä lapsille annetaan yksinkertaisia neuvoja, uusia sanoja ja uutta tietoa. Tampereen kaupunginkirjasto ei tee mediakasvatusvierailuja kouluihin.

Kurssien ja mediakasvatuskäyntien lisäksi tietoyhteiskuntapalvelut lainaavat laitteita asiakkaiden käyttöön. Tietotoreilla on esimerkiksi tietokone videoeditointiin ja laitteita vinyylilevyjen ja c-kasettien sisällön siirtämiseen cd:lle. Lainattavissa on myös erilaisia pelisalkkuja ja tabletteja. Netti-Nysse toimii myös ulkoilmaelokuvien esittäjänä, Terveys-Nyssenä ja tapahtumien ja matkojen järjestäjänä.

* Tietotorit: Tietotoreilla asiakkailla on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista opastusta tietokoneen ja internetin käyttöön. Asiakas voi esimerkiksi ottaa oman tietokoneensa mukaan ja saada apua laitteen käytössä. Periaatteena on, ettei kirjasto korjaa rikkinäisiä koneita, vaan auttaa niiden käytössä. Esimerkiksi tällaisissa asioissa asiakkaita on opastettu: erilaisten tablettien yleiskäyttö, tekstinkäsittelyohjelmien käyttö, liitetiedoston lähettäminen, kuvien kansiointi, levyn polttaminen ja mp3-tiedostojen siirto soittimeen. Myös erilaisten ohjelmien päivittämisessä ja asentamisessa kaivataan tukea. Laitekäytön lisäksi internetin peruskäytössä opastetaan: tietotoreilla myös luodaan asiakkaiden kanssa sähköpostitilejä ja opastetaan niiden käytössä, laitetaan ilmoitus tori.fi -palveluun kuvan kanssa, tehdään Ryanairin online-check in ja neuvotaan sähköisen työhakemuksen kirjoittamisessa. Hyvä kysymys on, mikä on kirjaston rooli mm. kaupallisten tahojen verkkopalvelujen käytön opastamisessa: kuuluuko vaikka verkkopankkien käytön opetus kirjastoille vai pankeille? Ja miten jakautuu vastuu, mikäli sattuu virheitä?

Kirjastolta on totuttu odottamaan ajan hermolla olemista sekä runsasta ja hyvää palvelua ja tähän vastataan resurssien puitteissa henkilökunnan osaamisen ja laitteiden jatkuvalla päivittämisellä. Lisäksi tehdään yhteistyötä valtakunnallisesti muiden kirjastojen kanssa, joilta saadaan otettua käyttöön hyviä käytäntöjä. Kirjastoseuralta ja opetushallitukselta saadaan myös tietoa ja yhteistyöapua.

* Osallisuutta edistävät taidot: Koululaisille tarjottava perinteisten ja uusien medialukutaitojen opetus on systemaattista ja suunniteltua, mutta muille ryhmille tarjottava opetus ei niinkään, vaikka yleinen kirjasto pyrkii kaikkien osallisuuden ylläpitoon. Osallisuutta edistäviä taitoja opastetaan erityisesti tietotoreilla, joilla kohdataan paljon avuntarvetta internetin peruskäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Varsinkin henkilökohtaiselle opastukselle on paljon tilausta. Kirjastot pitävät huolta tietoyhteiskunnan tasa-arvon toteutumisesta yhdessä muiden tahojen kanssa. Myös ns. myöhäisherännäiset ja vastahakoiset on otettava huomioon. Esimerkiksi laitteiden tai laajakaistaliittymien suuri määrä ei kerro totuutta medialukutaidon tasosta, sillä laitteita on osattava myös käyttää. Asiakkaiden suhtautuminen uusiin lukutapoihin vaihtelee suuresti: innokkuutta on paljon esimerkiksi uusien laitteiden suhteen, osa asiakkaista puolestaan ovat alistuneita ja opettelevat pakon edessä teknologioita. Jatkuva muutos ei sovi kaikille.