Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8A kevät 2019/Suomenhevosten historia
Suomenhevosen historia[muokkaa]
Suomenhevonen on ainoa kokonaan Suomessa kehitetty hevosrotu ja sen juuret yltävät yli tuhannen vuoden taakse. Se on jo alusta asti ollut todella monipuolinen sekä sisukas hevonen niin sodassa kuin maatilalla, ja sillä onkin neljä kantakirjaussuuntaa: juoksija, ratsu, työhevonen ja pienhevonen. Näiden lisäksi suomenhevosia käytetään myös vikellys- ja valjakkohevosina. Nykyään suomenhevosten yleisin käyttötarkoitus on ravuri, mutta se on suosittu myös monikäyttöisenä harrastehevosena. Suomenhevonen on ollut Suomen virallinen kansallishevosrotu jo vuodesta 2007.
Alkuperä[muokkaa]
Todisteita ei ole alkuperäisestä villihevoskannasta, mutta se ei myöskään vaikuta todennäköiseltä vaihtoehdolta. Jo aivan varhaisessa vaiheessa Suomeen tuotiin monia eri kesyhevosia, joten onkin päätelty, että suomenhevonen on luultavasti polveutunut pohjoiseurooppalaisesta kesyhevosesta. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät suomenhevosesta sijoittuvat 1200-luvullle ja ensimmäinen kasvatustoiminnan merkintä on vuodelta 1338. Varsinainen suomenhevonen on tosin ollut olemassa vasta 1800-luvulta. mutta sitä ennen on ollut suomenhevosen tyyppisiä hevosrotuja, kuten eestihevonen ja gotlanninruss.
Suomalais-virolainen suomen- ja eestinhevosten geeniperimää tutkinut ryhmä sai selville suomenhevosen geneettisesti lähimmät sukulaiset vuonna 2014. Näihin sukulaisiin kuuluu eestinhevonen, mezeninhevonen, siperialainen jakutianhevonen ja mongolianhevonen.
Suomenhevoset ovat olleet alkujaan suosittuja maatiloiden työtehtävissä, kulkuneuvona kylille sekä muun muassa Kustaa II Aadolfin armeijan suomalaisten hakkapeliittojen sotaratsuina.
Sotilaskäyttö[muokkaa]
Suomenhevosia on kautta aikojen käytetty ratsuina Suomen sodissa. Vaikeakulkuisen maaston takia hevonen olikin välttämätön puolustuksessa. 1918-luvulla alkaneessa kolmikymmenvuotisessa sodassa Suomen armeija käytti surkean pieniä ja epäedustavia hevosia ja jopa Ruotsin kuninkaallisen armeijan kuormahevoset olivat parempia kuin suomalaishevoset. Näistä suomalaishevosista ei tiedetty, olivatko hevoset ulkomailta tuotuja vai Suomessa kasvaneita risteytyksiä. Sodan edetessä suomalaishevosilta paljastui kuitenkin yllättävän hyvä ominaisuus: sisukkuus ja kestävyys. Ne pärjäsivät hyvin pitkät ja raskaat sotaretket. Kustaa Vaasa yritti kuitenkin parantaa rodun kokoa, sillä ne olivat edelleen liian pieniä, mutta hän epäonnistui. Ne jäivät vain noin 120 cm (satulan takaa mitattuna) korkuisiksi. Upseerit saivat korkeimmat hevoset, mutta muutoin ainoastaan eversti Herman Flemingin hevoset olivat 130-140 cm korkuisia.
Tuohon aikaan suomenhevonen ratsuna ei vielä ollut kovin suosittu siviilien joukossa, joten sotien jälkeen suomenhevosten ratsukäyttö väheni lähes olemattomiin. 1960-luvun lopulla ratsastusharrastus alkoi taas nostaa suosiotaan ja näin myös suomenhevosten käyttö ratsuna yleistyi jälleen.
1939-luvun lopussa Suomen armeijan käyttöön otettiin sodan aikana noin 72 000 hevosta siviilistä. Ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita, eivätkä he välttämättä saaneet hevosiaan enää takaisin ja mikäli saivat, niin hevoset olivat erittäin huonossa kunnossa. Talvi- ja jatkosodan aikana menetettiin yhteensä yli 20 000 hevosta.
Jatkosodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle jopa 15 000 suomenhevosta sotakorvauksina. Jotkut suomalaiset yrittivät ujuttaa mukaan vikureita hevosia sotakorvauksiin, mutta yleensä nämä huomattiin ja jotkut eläinlääkärit saivat syytteen vikureiden hevosten huumaamisesta. Neuvostoliittolaiset olivat silti tyytyväisiä, sillä heidän eläinlääkärinsä totesivat, että kaksi suomalaista hevosta vastaa kolme ruotsalaista hevosta.
Jalostus[muokkaa]
Ensimmäiset merkittävät suunnitelmalliset yritykset hevoskannan parantamiseen tehtiin Kustaa Vaasan johdolla 1500-luvulla. Merkki jalostustavoitteiden täyttymisestä ja Suomen tärkeydestä hevoskasvatusalueena oli, kun Kustaan seuraaja Eerik XIV kielsi suomalaisten hevosten maastaviennin. 1800-luvun lopulla perustettiin hevoskasvatusyhdistys Hippos, jonka tavoitteena oli tehdä suomehevosesta muiden rotujen kaltainen jalo rotu. Vuonna 1907, kun keisarillinen senaatti hyväksyi tavoitteen suomenhevosten jalostuksesta, avattiin suomenhevosten kantakirja, johon hyväksyttiin 113 oria.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita suomenhevosten paremmuudesta verrattuna muihin rotuihin. Osa Suomen armeijasta kuului näihin epäilijöihin. Jotkut upseereista eivät halunneet maalaisväestöjen raskasrakenteisia työhevosia, vaan suosivat mieluummin komeita ratsuiksi jalostettuja rotuja. Toiset taas halusivat armeijan käyttävän Suomen omaa sisukasta rotua. Kiista päättyi lopulta suomehevosten voittoon vuonna 1924, mutta eräänlainen kompromissi silti toteutettiin: kantakirja jaettiin kahteen osaan. Toinen linja on raskasrakenteisille työhevosille ja toinen kevytmuotoisille yleishevosille (sotilasratsuille).
Lopulta vuonna 1970 kantakirja jaettiin nykyiseen neljään osaan.
Nykyään[muokkaa]
Nykyään suomenhevoset ovat uhanalaisia, koska rodun kanta on romahtanut maatalouden koneellistumisen myötä sitten 1950-luvun 400 000:sta nykypäivän vajaaseen 20 000:een. Niistä kahta kolmasosaa käytetään ravureina. Suomenhevosia kasvatetaan ainoastaan Suomessa, mikäli mukaan ei lueta muutamaa Saksaan ja Venäjälle vietyä rodun edustajaa. Rotua syntyy Suomessa noin tuhat edustajaa vuodessa.
Suomenhevoset ovat valloittaneet ravimaailman, mutta myös monen perheen ja ratsastuskoulun sydämen. Työhevosina rotua ei enää juurikaan näe, mutta myös valjakkoajo on lisääntynyt. Parhaimmat suomenhevoset ovat menestyneet jopa vaativalla tasolla kouluratsastuksessa ja 130 cm esteillä.
Keskimääräinen säkäkorkeus on 157 cm, mutta korkeimmat voivat olla jopa 170 cm. Nykyään säkäkorkeudella ei ole niin paljoa väliä kuin ennen. Myös pienet suomenhevoset kelpaavat.
Lähteet[muokkaa]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevonen#Varhaishistoria
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/10/suomenhevoset-itarajan-takana
https://suomenratsut.fi/suomenhevonen
http://www.angelfire.com/ut2/tietosivut/suomenhe.htm
https://www.ellikki.fi/hevoset/hevosmiesten-tietotoimisto/1600-luvun-suomenhevonen-historia/
http://www.pyrary.com/suomenhevonen/
http://www.oulunravit.fi/uutiset/blogi/suomen-ja-suomenhevosen-juhlavuosi.html
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/fa01ad31-783d-4d0d-8544-e28973856214