Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8D kevät 2017/Jalkapallon historia

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jalkapallon edeltäjät[muokkaa]

Historiankirjoissa on ollut useita mainintoja peleihin, jotka muistuttivat jalkapalloa. Monet niistä olivat kehitetty parantamaan sotajoukkojen kuntoa ja ketteryyttä. Näitä jalkapalloa muistuttaneita pelejä oli monia, kuten antiikin Kreikassa pelattu episkyros ja roomalaisten pelaama harpastum.

Roomalaisia harpastumin pelaajia.

Kreikkalaisessa versiossa jalkapallosta, jalkapalloa pelattiin kapealla kiveyksellä kahteen osaan jaetulla kentällä. Roomalaisten harpastum levisi sotilaiden mukana Brittein saarille, jossa sen suosio kasvoi nopeasti ja tämä aloittikin nykyään hyvin tunnetun brittiläisen jalkapallokulttuurin. 1300-luvulla Englannin kuninkaat Edvard I ja II yrittivät kieltää jalkapallon pelaamisen, koska se vei suosiota sotilaallisesti tärkeältä jousiammunnalta. Vuonna 1447 Skotlannin Jaakko III kielsi jalkapallon uskonnollisista syistä, koska työläisillä oli tapana pelata sitä pyhäpäivisin.

Muinaisilla egyptiläisillä ja kiinalaisilla oli omat muinaiset jalkapallonsa. Kiinalaisten muinaista jalkapalloa kutsuttiin nimellä Cuju, yleensä pelivälineenä oli nahkainen pallo, mutta joskus pelivälineenä käytettiin vihollisen päätä. Japanilaisilla oli jo 600-luvulla oma jalkapalloa muistuttava pelinsä nimeltään Kemar, jossa ideana oli potkaista pallo mahdollisimman ylös "lähelle jumalaa". Myös Etelä-Amerikassa intiaanit pelasivat jalkapalloa vastaavaa peliä.

Nykyaikaisen jalkapallon synty[muokkaa]

Modernin jalkapallon synty paikallistetaan Britteihin, jossa keskiajalla kylät pelasivat toisiaan vastaan, tällaisissa tapahtumissa saattoi olla satojakin ihmisiä. Yksityiskouluissa jalkapalloa pelattiin, koska sen ajateltiin rauhoittavan poikaoppilaita. Koulutaustan takia nykyäänkin jalkapallo puoliaika on 45min, joka on oppitunnin pituinen. Brittein saarilla jalkapalloa pelattiin aluksi monilla eri säännöillä, eli jokaisella kylällä tai koululla oli omat sääntönsä.

Englannissa 1840-luvulla yliopistoissa pelattiin monia eri pallopelejä, joiden säännöt muistuttivat toisiaan. Sen takia yliopistot päättivät kehittää säännöt jotka yhdistäisivät eri pelit. Näitä sääntöjä kutsuttiin Cambridgen säännöiksi, näitä sääntöjä on vielä nykyaikaisessa jalkapallossakin. Jotkut korkeakoulut kuitenkin kehittivät pelille omia sääntöjään. Vasta 1863 FA:n eli Englannin jalkapalloliiton perustamisen jälkeen säännöistä päästiin yhteisymmärrykseen.

Viimeisessä perustamiskokouksessa Blackheathin edustaja erosi FA:sta, koska säännöistä oli karsittu pallon kuljettaminen kädessä, sääreen potkiminen, kamppaaminen ja kiinnipitäminen. Tämän seurauksena, jalkapallo ja rugby lähtivät selvästi omille teille. Jalkapallon viralliseksi nimeksi tuli association football, josta tulee myös toinen nimi soccer.

Ensimmäinen Jalkapalloseura oli Englantilainen Sheffield Club, joka perustettiin lokakuussa 1857.Ensimmäiseksi ammattijalkapalloilijaksi ollaan uumoiltu skotlantilaista Fergus Suteria, joka vaihtoi kivenhakkaajan työnsä nurmikenttiin 1878.  Naisten ensimmäinen ottelu pelattiin 23.3.1895 Lontoossa. Pelaajakaupoista ensimmäinen solmittiin, kun skotlantilainen Willie Groves siirtyi West Bromwich Albionista Aston Villaan sadan punnan siirtosummalla.

Jalkapallon kansainvälistyminen[muokkaa]

Kansainvälisistä säännöistä päättävä järjestö IFAB perustettiin 1882 Skotlannin, Irlannin, Walesin ja Englannin jalkapalloliittojen toimesta. Vuonna 1904 kansainvälistyminen jatkui FIFA:n (Fédération Internationale de Football Association) perustamisella, jonka perusti 7 maata (Belgia, Tanska, Ranska, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi). IFAB:iin otettiin vuonna 1913 edustajia myös FIFA:sta. Nykyään IFAB:in hallituksessa on neljä brittiedustajaa ja neljä FIFA:n edustajaa. FIFA:n pitää hyväksyä kaikki IFAB:in päätökset, mutta FIFA ei voi yksinään jalkapallon sääntöjä muuttaa.

FIFA:n logo.(Fédération Internationale de Football Association)

Ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu pelattiin Enlannin ja Skotlannin välillä vuonna 1872. Ensimmäiset ottelut FA:n säännöillä Britannian ulkopuolella pelattiin Saksassa 1875.

Jalkapallon merkittävimmät sääntömuutokset kautta aikojen[muokkaa]

  • 1800-luvulla ylärima ja maaliverkko tulivat pakollisiksi.
  • 1848-luvulla paitsio ensimmäisen kerran säännöissä.
  • 1869-luvulla tuli sääntö, ettei palloon saanut koskea käsillä.
  • 1891-luvulla rangaistuspotku ja kentällä oleva tuomari pakollisiksi.
  • 1900-luvun alussa tuli säännöt 11 pelaajasta kentällä, 90 minuutin peliajasta sekä kentän mittasuhteista.
  • 1910-luvulla tehtiin vapaapotkuun sääntömuutos. Vapaapotkussa vastustajan oli siirryttävä vähintään 9,2m päähän pallosta.
  • 1920-luvulla tuli kaksi uutta tärkeää sääntöä, joista toinen oli se että joukkueilla piti olla eriväriset pelipaidat (vierasjoukkueen oli käytettävä vara-asua). Sekä se, että rajaheittoa suorittaessa molempien jalkojen piti olla maassa kiinni.
  • 2014-luvulla nykyistä paitsiosääntöä hieman kehitettiin. Eli muunneltiin vanhaa paitsiosääntöä, joka oli muuttanut muotoaan jo monta kertaa aiemmin matkan varrella.

1900-luku[muokkaa]

Kohti ensimmäisiä MM-kisoja (1900-1930)[muokkaa]

1904 perustetun FIFA:n unelmana oli järjestää ensimmäiset jalkapallon MM-kisat. 1910-luvulla oli maailmansota, jonka takia jalkapalloelämä oli hieman katkonaista. 1920-luku elettiin maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa ja monet maat boikotoivat sodassa hävinnyttä Saksaa. Minkä seurauksena Englanti, Skotlanti, Wales ja Irlanti erosivat FIFA:sta. Englannin eroamiseen oli myös toinen syy, eli Antwerpenin Olympialaiset 1920. Näissä kisoissa Englanti putosi ensimmäisellä kierroksella, joka oli suuri pettymys. 1924 vuonna Pariisin Olympialaisiin osallistui jopa 3 maata Euroopan ulkopuolelta (Yhdysvallat, Uruguay ja Egypti). Nämä Olympialaiset voittikin uusi maa Uruguay. Neljä vuotta myöhemmin Uruguay uusi mestaruutensa uusissa Pariisin Olympialaisissa, joista olivat poissa monet Euroopan jalkapallomaat, kuten Englanti, Tanska ja Ruotsi.

1922-luvulla lähetettiin ensimmäinen live-lähetys jalkapallo-ottelusta, joka käytiin Arsenalin ja Sheffield Unitedin välillä. Seuraavien neljän vuoden aikana live-lähetyksiä lähetettiin n. 100 kappaletta. Jalkapallo kehittyi paljon 20-luvulla, kun Herpert Chapman kehitti vesitiiviit valkoiset jalkapallot, numeroidut pelipaidat sekä kellon joka näyttivät aikaa. Ensimmäisien suurien mantereiden välisten pelaajakauppojen myötä jalkapallo ammatillistui. Vain parissa maassa (mm. Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa) jalkapalloa pelattiin vieläkin amatööritasolla.

1930 Uruguayn MM-kisojen juliste

Ensimmäiset MM-kisat Uruguayssa[muokkaa]

Ensimmäiset MM-kisat päätettiin järjestää Uruguayssa 1930. Kisat kestivät yhteensä 18 päivää ja niihin osallistui 13 joukkuetta. Kaikki pelit pelattiin Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa. Sinne oli rakennettu stadion (Estadio Centenario), pelkästään kisoja varten. Kaikki 13 joukkuetta jaettiin 4 lohkoon, lohkojen voittajat pääsivät semi-finaaleihin. Kaksi ensimmäistä peliä pelattiin samanaikaisesti, näiden pelien voittajiksi selvisivät Ranska ja USA. Ranska voitti Meksikon 4-1 ja USA voitti Belgian 3-0. Ranskalainen Lucien Laurent teki MM-kisahistorian ensimmäisen maalin, samalla kun amerikkalainen Jimmy Douglas pelasi ensimmäisen nollapelin MM-kisahistoriassa.

Semi-finaalit[muokkaa]

Argentiina, Uruguay, USA ja Jugoslavia voittivat omat lohkonsa ja pääsivät semifinaaleihin. Molemmat semi-finaalin pelit päättyivät lähes samoihin tuloksiin. USA:n ja Argentiinan peli pelattiin sateisessa säässä. USA:n joukkueessa oli mukana kuusi Britanniassa syntynyttä pelaajaa, menetti kymmenen minuutin jälkeen keskikenttäpelaajansa Raphael Tracyn, joka mursi jalkansa. Peli oli aika väkivaltaista, ja kun ensimmäistä puoliaikaa oli pelattu puolet Argentiinalainen Monti iski maalin ja peli oli Argentiinalle 1-0. Toisella puoliajalla USA:n puolustajilla oli vaikeuksia Argentiinan nopeiden hyökkääjien kanssa, ja peli päättyikin tulokseen 6-1.

Jugoslavian ja Uruguayn välisessä semi-finaali ottelussa oli huonoja muistoja viime kohtaamisesta 1924 kesäolympialaisissa. Tässä pelissä kuitenkin Jugoslavia otti yllättävästi 0-1 johdon, Vujadivonicin maalin avulla. Pian sen jälkeen Uruguay johti peliä 2-1, mutta juuri ennen puoliaikaa Jugoslavian maali hylättiin paitsion takia. Kotijoukkue kuitenkin voitti pelin selvin 6-1 lukemin.

Pronssiottelu[muokkaa]

Nykyisin perinteinen pronssiottelun "play-off" kehitettiin vasta 1934, joten 1930 MM-kisojen pronssiottelun formaatti oli uniikki, koska se ei eroittunut kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuvista joukkueista. Ajoittaiset lähteet, kuten FIFA:n tiedote merkitsivät virheellisesti pronssiottelun, jonka olisi voittanut Jugoslavia 3-1, miten asia ei oikeasti ollut. Säännöt eroasivat toisistaan siten, että oliko pronssiottelu alunperin suunniteltu vai ei. Hyder Jawadin vuonna 2009 kirjoittaman kirjan mukaan Jugoslavia kieltäytyi pelaamasta erityisen huonon järjestelyn ja tuomaroinnin takia.

Lopulta USA:n joukkueen kapteeni (Tom Florie) ja Jugoslavian kapteeni (Milutin Ivkovic) molemmat saivat pronssimitalin. Sitten FIFA:n tekninen komitean raportissa 1986 MM-kisoista mainitaan aiempien vuosien kokonaiset sijoitukset, jossa USA oli 3. ja Jugoslavia 4. . Ensimmäisten MM-kisojen pronssiottelu oli sekavasti ja monien mielestä huonosti järjestetty.

Finaali[muokkaa]

Argentiinan pallo finaaliottelussa.

Ensimmäisten MM-kisojen finaalissa kohtasi tuttu pari jo vuoden 1928 olympialaisten finaalista, jonka voitti Uruguay 2-1. Finaali pelattiin Estadio Centenariolla 30.heinäkuuta. Argentiinalaisten fanejen laulu (Victoria o muerte) kuului Uruguayn kaduilla ja sinne tuli kymmeniä veneitä täynnä Argentiinalaisia faneja Buenos Airesista. Monia faneja myös menehtyi tällä matkalla. Stadionilla tulijat tarkistettiin aseista. Portit avattiin kuusi tuntia ennen pelin alkua, mutta iltapäivällä stadion oli jo tupaten täynnä, virallinen luku katsojien määrästä oli 93 000. Yksi erimielisyys hiersi ottelun alkua, joka oli se että kumpi saa valita pelipallon. Lopulta päädyttiin ratkaisuun pelata kahdella eri pallolla eri puoliajat. Uruguay teki yhden muutoksen avauskokoonpanoonsa, kun sairastunut Castro korvattiin Anselmolla. Monti pelasi Argentiinalle vaikka saikin veneistä tulleita ihmisiltä monia kuolemanuhkauksia peliä edeltävänä iltana. Tuomarina toimi Belgialainen John Langenus, hänelläkin oli turvallisuutensa varalle suunnitelmat (kuten vene satamassa siltä varalta, että hänen pitäisi paeta paikalta). Kotijoukkue Uruguayn Pablo Dorado teki ottelun ensimmäisen maalin, matalalla vedolla oikealta laidalta. Argentiina, jolla oli erittäin hyvät syötöt vastasi maaliin nopeasti. Kahdeksan minuutin jälkeen peli oli tasoissa, kun Argentiinan Carlos Peucelle iski tasoitusosuman. Hieman ennen puoliaikaa turnauksen maalipörssiä johtanut Guillermo Stábile nosti Argentiinan johtoon, vaikka Uruguayn kapteeni väitti Stábilen olleen paitsiossa. Toisella puoliajalla Uruguay taas nousi. Argentiinan epäonnistuneen maalipaikan jälkeen Uruguay teki nopean vastahyökkäyksen ja Pedro Cea teki tasoitusmaalin. Kymmenen minuuttia tämän jälkeen Santos Iriarte vei Uruguayn johtoon ja juuri ennen pelin loppumista Castro teki 4-2 maalin, joka sinetöi Uruguayn voiton. Näin Uruguay voitti ensimmäiset ikinä järjestetyt MM-kisat. Seuraavana päivänä Uruguyssa koko maassa oli vapaapäivä.

Finaaliottelussa joukkueet olivat erimielisyyksien vuoksi valinneet omat pallonsa eri puoliajoille. Tässä kuvassa on Uruguayn pallo

Lähteet[muokkaa]

https://www.oulufutis.com/19_08_2008/jalkapallon-historia/

http://historianet.fi/kulttuuri/urheilu/kuka-oli-ensimmainen-jalkapalloammattilainen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_historia

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/03/kylaotteluista-kansainvaliseksi-superlajiksi-jalkapallon-historiaa

http://tieku.fi/kulttuuri/urheilu/monilla-pallopeleilla-pitka-historia

https://en.wikipedia.org/wiki/Offside_(association_football)#History

http://historianet.fi/kulttuuri/jalkapallon-mm-kisat

https://en.wikipedia.org/wiki/1930_FIFA_World_Cup