Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2016/Dynamiitin historia

Wikiopistosta

Mitä dynamiitti on?[muokkaa]

Dynamiittia pötköissä

Dynamiitti on kaupallinen räjähde, jota käytetään pääasiassa hajottamisessa ja kaivoksissa. Dynamiitin keksi ruotsalainen insinööri ja keksijä Alfred Bernhard Nobel vuonna 1866. Keksinnöllään Nobel halusi uusia tapoja räjäyttää kiveä. Nobel nimesi tuotteen dynamiitiksi kreikan kielen sanan "dynamis" mukaan, jossa Dynamis tarkoittaa voimaa. Nobel saikin patentin tuotteelleen 26.5.1868 .

Miten dynamiitti toimii[muokkaa]

Dynamiitti on kemiallinen räjähde. Kun sydän sytytetään tuli etenee nalliin, joka räjähtää ja aiheuttaa nitroglyseriinin räjähdyksen: aine palaa erittäin nopeasti ja muodostaa kaasua. Kaasu laajenee nopeasti aiheuttaen painetta, josta syntyy räjähdys.

Alfred nobelin elämä[muokkaa]

Alfred Nobel

Alfred Nobelin lapsuus[muokkaa]

Alfred Nobel syntyi 21 lokakuuta vuonna 1833. Alfredin äiti, Andriette oli syntynyt rikkaaseen perheeseen. Hänen isänsä Immanuel oli insinööri ja keksijä. Alfredin syntymävuotena hän teki konkurssin, koska hän oli epäonnisesti menettänyt paljon rakennustarvikkeita. Vuonna 1837 Immanuel Nobel lähti Tukholmasta perheensä kanssa aloittaakseen uuden uran Suomessa ja Venäjällä. Andriette Nobel perusti kaupan, joka tuotti vaatimattomasti rahaa. Samaan aikaan Immanuel Nobel oli voittoisa uudella yrityksellään Pietarissa, Venäjällä. hän aloitti mekaanisen työpajan, joka tuotti varusteita Venäjän armeijalle. Hän myös vakuutti Tsaarille ja hänen kenraaleilleen, että merimiinoilla voisi estää vihollislaivojen uhkailua. Merimiinat olivat menestys. Alfredin isä toi perheensä Pietariin 1842, jossa hänen lapsensa saivat yksityisopetusta. 17-vuotiaana Alfred osasi viittä kieltä, ja hän piti runoilusta. Hänen isänsä lähetti hänet ulkomaille opiskelemaan kemiaa, koska ei pitänyt Alfredin runomieltymyksestä.

Alfred Nobelin aikuisuus[muokkaa]

Alfred Nobel matkusti moniin maihin mm. Ranskaan. Siellä hän tapasi nitroglyseriinin keksijän, Ascanio Sobreron. Tapaamisen seurauksena hän kiinostui paljon nitroglyseriinistä. Alfred palasi kotiin auttamaan isäänsä yrityksessään, koska Venäjä oli sodassa. Immanuelin yritys meni silti konkurssiin sodan loputtua, minka seurauksena he menivät etelä-Venäjälle kehittämään öljyntuotantoa. Rikastuttuaan siellä Immanuel, Alfred ja Alfredin veli Emil muuttivat takaisin Tukholmaan 1863

Dynamiitin keksiminen[muokkaa]

Hoosacin tunneli, joka oli ensimmäinen dynamiitin suuri käyttökohde

Alfred Nobel, hänen isänsä Immanuel ja hänen nuorempi veljensä Emil alkoivat testata nitroglyseriiniä 1862. Kun nitroglyseriini keksittiin se oli vielä epävakaa ja vaikea käsitellä ja saattoi välillä räjähtää käsiteltäessä. Yksi tällainen onnettomuus tappoi Emilin ja muita tehtaalla vuonna 1864. Alfred jatkoi silti työskentelyään. Vuonna 1866 hän tajusi että nitroglyseriinin sekoittaminen piimaan kanssa vakautti ja pienensi aineen ailahtelevuutta. Alfred Nobel sai keksinnölleen patentin vuonna 1867. Dynamiitin ensimmäinen suuri käyttökohde oli Hoosacin tunneli, joka valmistui vuonna 1876

Alfredin myöhempi elämä[muokkaa]

Hän perusti tehtaan Saksaan 1865, josta hän vei nitroglyseriiniä yli 20 maahan. Vuosien kuluttua hän oli perustanut yli 90 laboratoriota. Vuonna 1876 hän palkkasi taloudenhoitajan, jonka nimi oli Bertha Kinsky. Pian hän meni naimisiin Itävaltalaisen Bertha von Suttnerin kanssa. Alfred Nobel kuoli San Remossa, Italiassa 10. joulukuuta 1896. Kun hänen testamenttinsa avattiin, huomattiin että hänen rahojaan pitäisi käyttää Fysiikan-, Kemian-, Fysiologian tai lääkkeiden, Kirjallisuuden-, ja Rauhanpalkintoihin. Kuollessaan vuonna 1896 hänellä oli 355 patenttia. Nykyään hänen keksimäänsä dynamiittiä käytetään toisten räjähteiden räjäyttämiseen.

Lähteet:[muokkaa]

http://www.madehow.com/Volume-2/Dynamite.html

http://inventors.about.com/od/dstartinventions/a/Alfred_Nobel.htm

http://science.howstuffworks.com/question397.htm

http://www.nobelprize.org/alfred_nobel/biographical/articles/life-work/nitrodyn.html

https://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page