Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Mordva

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistietoa mordvasta[muokkaa]

Mordvalaiset ovat vanha suomalais-ugrilainen kansa, joka puhuu vanhaa Mordvan kieltä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisen kielen haaran volgalaiseen haaraan, joka on jakautunut kahteen päämurteeseen, mutta varsinaisia murteita on oikeasti neljä. Mordvan puhujat ovat levittäytyneet Volga joen lähiseuduille ja Uralin ympäristöön. Nykyisin mordvalaisten kielten puhujia on enään 750000. Tällä puhujamäärältään se on neljänneksi puhutuin suomalais-ugrilainen kieli. Ensimmäiset havainnot mordvan kielestä ovat 300 - 500-luvuilta. Se on saanut vaikutteita kulttuurisesti ja kielellisesti naapurialueiden asukeilta, eli venäläisiltä ja tataareilta.

Ersäläiset[muokkaa]

Ersäläisiä naisia kansallispuvuissa.

Ersäläiset ovat suurin mordvalaisiakieliä puhuva etninen ryhmä. Ersäläiset puhuvat ersää, eli yhtä mordvan kielen murretta, mutta vaikka kyseessä onkin murre, se eroaa toisesta mordvan kielen murteesta moksasta niin paljon, että he eivät ymmärrä toisiaan. Arvellaan, että 2/3 mordvalisista kuuluu ersäläisiin eli noin 450000 mordvalaista. Mordvan tasavallan pääkaupinki Saransk sijaitsee ersäläisen alueen keskellä.

Moksalaiset[muokkaa]

Moksalaiset ovat toinen mordvalainen pääryhmä ja arvellaan, että 1/3 mordvalaisista on moksalaisia. He puhuvat omaa moksan kieltä, joka on toinen mordvan kielen päämurteista. Moksalaisia alueita löytyy muunmuoassa Volgan länsipuolella, etenkin Okan sivujoen Moksan vesistöalueella. Moksalaisilla on myös alueita Mordvan tasavallassa esimerkiksi Krasnoslobodskin ja Kovylkinon kaupungeissa Mordvan tasavallan länsiosissa.

Historia[muokkaa]

Mordvalaisten historiaa[muokkaa]

Mordvan tasavallan lippu.

Mordvalaiset sotivat venäläisiä ja mongooleita vastaan 1000 - luvulta aina 1500 - luvulle saakka. Ennen kun mordvalaiset jäivät Venäjän vallan alle, heidän elämänsä oli paljon huolettomampaa, eikä heidän omaa kieltään katsottu pahalla. 1800 – luvulla kunnes Venäjä otti mordvalaiset alueet haltuunsa. Samalla verot nousivat ja ortodoksinen uskonto rupesi hajaannuttamaan mordvalaisia. Mordvalaiset yrittivät kapinoida tätä ’’liikettä’’ vastaan ja he joutuivat entistä kurjempiin elinoloihin. Tätä vastustaen mordvalaiset alkoivat vetäytyä venäjän alueilta kohti Volgan itäpuolisia alueita, joilla mordvan kieli elää yhä. Neuvostoliiton hallinnon aikana hajallaan olleet mordvalaiset alueet kumminkin yhdistyivät yhdeksi autonomiseksi neuvostotasavallaksi vuonna 1934.

Kielen historiaa[muokkaa]

Mordvalaisia kieliä puhuvat alueet Neuvostoliitossa vuonna 1897.

Mordvalaisille alueille Neuvostoliitto loi kaksi uutta kyrillisiä kirjaimia käyttävää kirjakieltä. Ensiksi kehittyi ersän murteeseen perustuva kirjakieli, ja sitten vuonna 1923 kehittyi moksan murteeseen perustuva kirjakieli. Tämän jälkeen perustettiin paljon mordvan kielisiä koululaitoksia ja lehdistöjä.Ersän kieli on ollut aina 1400-luvulta ja moksan kieli 1600-luvulta sekä sanallisesti, että äännerakenteeltaa venäjän kielen vaikutuksenalaisina, joten se on saanut vaikutteita venäjän kielestä. 1930-luvun loppupuolella muut kielet lukuunottaen venäjä alkoivat syrjäyttämään mordvan kieltä lopullisesti. Esimerkiksi, kouluissa venäjän kielen opiskelu pistettiin mordvan kielen edelle, ja sitä ruvettiin ajan myötä opettamaan entistä vähemmän. Mordvan kieltä jopa vainottiin 1930-luvun loppupuolella. Mordvan kieli on heikentynyt heikentymistään aina 1980-luvulle saakka, kunnes ruvettiin vaatimaan ersän ja moksan kielen opettamisen elvyttämistä. Neuvostoliiton hajotessa Mordvien ASNT julistautui suvereeniksi Mordvan tasavallaksi, joka on nykyisin osa Venäjän federaatiota. Sen jälkeen mordvan kielen opetus alkoi lisääntymään itse mordvan alueiden lisäksi myös Mordvan ulkopuolisilla alueilla.

Elinkeinot ja talous[muokkaa]

Mordvan alueen tärkeimpiä elinkeinoja ovat erityyppiset teollisuudenalat, joista merkittävimpiä ovat elektroniikka-, kemia-, elintarvike, koneenrakennus-, metalli- ja öljyteollisuus. Alueella valmistetaan paljon kuormureita, kaivinkoneita ja nahkatuotteita. Kaivostoiminta ja maanviljely ovat mordvalaisille tärkeä elinkeino ja eniten viljeltyjä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, pavut ja maissi.

Kulttuuri[muokkaa]

Mordvalaisten kansallispuku

Mordvan pääkaupungissa Saranskissa on monia museoita, esimerkiksi Mordvalaisen kulttuurin museo. Mordvalaiset ovat aina arvostaneet käsitöitä ja Mordvan pääkaupungista löytyykin kuuluisa vanha nukketeatteri. Vanha kansalliskulttuuri on mordvalaisille erittäin tärkeää, ja sitä pyritään säilyttämään ja elvyttämään parhaan mukaan. Kansankulttuurissa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut suuri muutos ja kansantaiteesta on tullut pikemminkin ammattitaidetta. Vuosittaiset kansantaidefestivaalit ovat mordvalaisille tärkeitä, koska mordvalaiset arvostavat vanhaa kansanmusiikkia, kansantanssia, taidetta, ja perinneruokia.

Kielen sanasto ja rakenne[muokkaa]

Mordvalaisia kieli jakaantuu kahteen päämurteeseen. Ersään ja moksaan. Molemmat murteet käyttävät aakkosina kyrillisiä kirjaimia, mutta murteet kuitenkin eroavat toisistaan niin paljon, että niiiden puhujat eivät pysty ymmärtämään toisiaan juuri lainkaan, joten niitä voidaan kutsua kuin kahdeksi eri kieleksi. Mordvalaisia on lukumäärältään noin 750000, mutta moksan ja ersän puhujamääristä ei voida sano tarkkaa lukua. Molemmat kielet käyttävät kyrillisiä aakkosia ja kielet ovat äänne- ja muotojärjestelmältään melko vanhanaikaisia. Mordvalaisissa kielissä käytetään liudennusta, eli konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten (j):n ääntymisasentoa kohden, jolloin konsonantti pehmenee eli ääntyy (j) voittoisesti. Kuten monissa muissa Volgan seudun suomalais-ugrilaisiin kieliin, niin myös mordvaan on syntynyt umpi- ja suhuäänne soinnillisuusriippuvuus.Moksamordvaan on kehittynyt lisäksi hankaus- ja laideäänteiden sonnillisuusriippuvuus. Mordvan kieli ei ole ainakaan näillä näkymin katoamassa mihinkään, sillä sitä opetetaan Mordvan tasavallan kouluissa. Mordvalaisissa kielissä perus sijamuotoja on 10 ja sen lisäksi 3 vähän käytettyä sijaa. Lisäksi mordvan kielen murteissakin on jonkin verran lainasanoja kuten muissakin suomalais-ugrilaisissa kielissä. Lainasanoja on otettu mm. indoeurooppalaisista, balttialaisista ja germaanisista kielistä.

Sanoja ja esimerkkejä[muokkaa]

Suomi Ersä Moksa
sappi sepe säpä
vasa vaz vaz
kasvaa kasoms kasəms
tunkea toŋgoms toŋgəms
pähkinä pešks päšks

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mordvalaiset_kielet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mordvalaiset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mok%C5%A1an_kieli

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ers%C3%A4n_kieli

https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Mordvins

Byckling, Henriikka - Keinänen Minna - Paalanen, Piila 2010: Aktiivi 9, äidinkieli ja kirjallisuus. Tammi, Helsinki.