Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Nenetsi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nenetsi[muokkaa]

Puhujamäärä[muokkaa]

Nenetsiä puhuu tällä hetkellä noin 31000 ihmistä.

Sanasto ja rakenne[muokkaa]

Nenetsiä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla: А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ж ж З з И и Й й К к Л л М м Н н Ӈ ӈ О о П п Р р С с Т т У у Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я ʼ ˮ

Elinkeino ja asuma-alue[muokkaa]

Nenetsit eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaaan kuuluvilla Jamalin- ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa. Nenetsian talous perustuu erityisesti öljyn- ja maakaasun tuotantoon, jotka tuottavat 90% piirikunnan tuloista. Alueen öljy- ja kaasuvarojen aktiivinen tutkiminen alkoi 1960-luvulla. Nykyään piirikunnasta ja sen edustan merialueilta tunnetaan yli 80 öljy- tai kaasukenttää. Erityisen merkittävää on öljyntalous; kaasuntuotanto on vähäistä.Poronhoito on tundranenetsien pääelinkeino.

Nenetsiperhe

Kulttuuri[muokkaa]

Nenetsit käyttävät poroa ravintonaan. Poronnahkoja ja taljoja käytetään vaatteiden ja jalkineiden valmistukseen sekä kodan peitteenä. Poronjänteistä tehdään suonilankaa, sarvista käyttö - ja koriste-esineitä.

Poronhoitajanenetsit paimentavat porojaan eri tavalla kuin Suomessa. He siirtävät kotakylänsä aina vuodenaikojen mukaan alueille, mistä poroille löytyy parhaiten ravintoa. Jutaamisen aikana ajoporot kulkevat peräkkäin vetäen erilaisia rekiä eli narttoja; on miesten ja naisten ajorekiä sekä kuormarekiä mm. kotatarpeiden, vaatteiden ja elintarvikkeiden kuljettamiseen.

Historia[muokkaa]

Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. Petšoran suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin Pustozjorskin kaupunki Iivana III:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.lähde?

Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929. Narjan-Marista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.

Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain.

Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.


Lähteet[muokkaa]

http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/nenetsi/kulttuur.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nenetsi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nenetsia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Samojedikielet