Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2011 kurssi/Intergalactic Megalodon/Konseptimalli

Tälle sivulle kokoamme konseptimallin palvelusta, jossa korkeakouluopiskelijat voivat jakaa vinkkejä opinnäytteiden, seminaaritöiden tmv. aiheista, lähteistä, materiaaleista tms. yli tieteenala- ja oppilaitosrajojen.

Google Docs-esitys: https://docs.google.com/present/view?id=ddcshbnp_0fd6gd5dj

Mihin ongelmaan palvelu vastaa

Ydinkysymyksiä

Onko opinnäytteen kirjoittamisen pakko olla yksinäistä puuhaa?

Opinnäytteen parissa työskennellään paljon yksin ja se saatetaan nähdä ensisijaisesti pakollisena suorituksena ja vasta toissijaisesti opettavaisena projektina, josta voivat oppia ja inspiroitua muutkin kuin tekijä. Virallisen seminaarin lisäksi ei välttämättä ole muuta yhteisöllistä vertaistukea saatavilla. Samaan aikaan tutkielmia tekeviä ja niiden aiheista kiinnostuneita ihmisiä lienee maanlaajuisesti paljon. Miten he voisivat auttaa ja tukea toinen toisiaan? Apuun tulee verkostoitunut vertaistuki: virtuaalinen opintopiiri, joka ulottuu työelämään ja on poikkitieteellinen, avoin sekä joustava.

Mistä aihe tutkielmaan? Mitä on jo tutkittu? Mitä vähemmän tai ei lainkaan? Mitä eri aloilla tutkitaan tällä hetkellä? Mistä on tulossa lähiaikoina opinnäytteitä?

On aikaavievää hakea eri hakutermeillä monesta eri tietokannasta tietoa aiemmista tutkielmista. Etenkin jos on laajemmista aihekokonaisuuksista kiinnostunut, eivätkä yksittäiset hakutermit riitä tuomaan kattavia tuloksia. Ajankohtaista tilannetta on myös vaikea kartoittaa, eikä meneillään tai suunnitteilla olevista tutkielmista voi saada niin ikään kattavasti tietoa ilman perusteellista selvittämistyötä. Kentällä eri aloilla työskentelevät ammattilaiset ja heillä olevat ideat esimerkiksi gradu-tutkielmien aiheiksi tulisi saada kuuluviin tehokkaammin.

Yhtenä esimerkkinä tähän voisi nostaa ne kirjastoalan ammateissa toimivat, joilla on kiinnostusta oman alan tutkielmien ja opinnäytteiden seuraamiseen, mutta kokevat seuraamisen haastavaksi, sillä alaa opiskellaan monella eri asteella (ao, amk, yo) eikä yhteistä palvelua opinnäytteiden työstämiseen ja jakamiseen ole.

Voiko opinnäytteen työstämisen inspiroimaa keskustelua käydä muuten kuin tieteellisen diskurssin perinteisillä kanavilla?

Opiskelijoiden oletetaan hallitsevan alansa tieteellinen tai muuten erikoistunut diskurssi, ja tähän opetuksessa kannustetaan. Esimerkiksi seminaarit, konferenssit sekä tieteelliset julkaisut ovat perinteisiä tutkimustiedon areenoita. Virallisten kanavien lisäksi keskustelua voidaan käydä vapaamuotoisemmin. Yhtä lailla kannustamisen arvoista on siis keskusteleminen sekä ajatusten ja vinkkien vaihtaminen vapaasti ja avoimesti, siten että kukaan ei tätä vapaampaa puolta vuorovaikutuksesta arvioi tieteellisin kriteerein. Jos edellytetään tietyn alan erityissanaston tuntemusta saatetaan myös sivuuttaa mahdollisuus monitieteelliseen - myös työelämän eri toimijoihin ulottuvaan - vuorovaikutukseen.

Jos keskustelu on sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, siihen osallistuminen voi olla vaikeaa. Luottamukseen ja avoimeen tiedonjakamiseen perustuva yhteisöllinen, määrätystä toiminnan kontekstista täysin riippumaton palvelu toistaiseksi puuttuu, vaikka ajatusten vaihdolle olisi tarvetta - niin tutkielmantekijöiden itsensä kuin myös työelämän toimijoiden kesken.

Käyttömotivaatio

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Motivaatio on voima, joka saa ihmisen tekemään asioita ja saattamaan tekemisen loppuun asti. Se suuntaa, ylläpitää ja estää toimintaa. Tutkielmatyöpajan lukemiseen ja selaamiseen vaikuttavat sekä käyttäjän sisäinen että ulkoinen motivaatio. Mikäli käyttäjä on aidosti kiinnostunut aiheesta, motivaatio on sisäistä, ja tällöin työnteko myös etenee jouhevasti. Jos taas tavoitteena on vain saada opinnnäytetyö valmiiksi sen pakollisuuden takia, on motivaatio ulkoista, jolloin myös negatiivisia kokemuksia syntyy enemmän.

Jakamisen motivaatio

Tutkielmatyöpajassa julkaisemiseen, keskusteluun ja vinkkaamiseen motivaatio syntyy toivon mukaan samantyyppisistä aineksista kuin motivaatio wikin kirjoittamiseen ja parantelemiseen: käyttäjä voi jakaa tietouttaan muille ja saada siitä hyvän mielen ja mainettakin. Palvelussa tulisi kuitenkin kannustaa myös keskeneräisen ja vielä sisällöltään köyhän aineiston julkaisemiseen, jotta muut voivat kehittää ideoita edelleen eteenpäin. Tarkoitus ei siis ole esiintyä jo täydellisenä opiskelijana.

Vertaistuki

Palvelusta löytyvä tieto ja sosiaalinen vertaistuki voi auttaa opinnäytetyönsä kanssa tuskailevaa monissa vaiheissa. Alun työnhaku helpottuu, työstään voi saada pitkin matkaa kommenttia, tekemiseen tukea ja lisäksi palvelussa on mahdollisuus yhteistyöhön laajemminkin. Muut käyttäjät voivat auttaa tutkielman tekijää kriittisen ongelman ylitse. Myös vastuu mahdollisista yhteisistä päämääristä työntää eteenpäin.

Sosiaalinen motivaatio

Jotta palvelu saisi paljon käyttäjiä, tulee sen olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja lähestyttävä. Lisäksi on olemassa motivaatiotekijöitä, joihin itse palvelun onnistuneisuudella voimme vaikuttaa vain vähän. Opiskelutovereiden, opinnäytetyön ohjaajien ja jopa työnantajien oleminen palvelussa ja sen suositteleminen lisäävät käyttöinnostusta; toivottavasti ei kuitenkaan painostukseen asti. Ideaalitilanteessa tutkielmatyöpaja yhdistää kaikkia näita kolmea toimijatahoa tavalla, joka ilman palvelun olemassaoloa ei olisi mahdollista.

Mitä tähän mennessä on tehty

Mitä on jo olemassa

Listalle on koottu jo olemassa olevia sivustoja, jotka vastaavat joiltain osin suunniteltua konseptimallia eli joissa on siihen toivottuja ominaisuuksia.

Verkostoitumista yhteisen aihepiirin ympärille

Facebook-ryhmä Somegradu antaa verkostoitumismahdollisuuden sosiaalisen median aiheista gradua tekeville, alalta valmistuneille, ohjaajille ja toimeksiantajille. Facebook-seinällä on ilmoitettu muun muassa aiheeseen liittyvistä tapahtumista ja kerrottu työnalla olevista opinnäytteistä. Ryhmän keskustelun ja tapahtumien lukeminen on mahdollista myös Facebook-tilittömille, mutta osallistuminen vaatii tunnukset.

Avokadot-verkosto on avoin oppimisverkosto, jonka tarkoituksena on koota yhteen sosiaalisen median hyödyntämisestä kiinnostuneita opiskelijoita. Sitä rajoittavat sulkeutuneisuus Facebookiin, minkä lisäksi sen jäsenyys on rajattu vain Helsingin yliopiston opiskelijoihin. Eräs konseptimallin ideoista on oppilaitosrajojen ylittäminen.

SMAT eli Sosiaalinen Media Akateemisessa Tutkimuksessa keskittyy tuoreiden tapahtumien käsittelyyn rajatun aiheen ympärillä. Keskusteluissa muun muassa esitellään alan teoksia, mainostetaan tapahtumia ja etsitään luennoitsijoita. Vaikka lähdemateriaalin esittely ja tiedot työtarjouksista ovatkin konseptimallissamme toivottuja ominaisuuksia, ei niitä SMAT:ssa ole lainkaan asiasanoitettu, joten niiden löytäminen vaatinee joko sitkeää selailua tai erittäin yksinkertaisen hakutoiminnon käyttöä. Palvelun pohjana on LinkedIn, joka esittelynsä mukaan soveltuu erityisesti verkostoitumiseen kollegojen ja mahdollisten työnantajien kanssa.

Aiheiden jakamista verkossa

Sosiaalinen media oppimisen tukena -palvelun Tutkijankammio-ryhmässä on mahdollista esimerkiksi esitellä tutkimuksensa, jakaa aineistolinkkejä ja koota gradupiiriä samalta alalta. Keskusteluissa on jaettu myös linkkejä käyttäjien omiin lähdeluetteloihin, jotka ovat avoimesti päivitettävissä. Tutkijankammio on rajattu tiettyyn aihepiiriin yläsivustonsa mukaan, mutta opinnäytteen astetta tai osallistujan yliopistoa ei ole määrätty.

Samantapaisia työkaluja

Metropolian MicroJournal antaa käyttäjilleen mahdollisuuden julkaista omia artikkeleitaan ja saada niistä kommentteja toisilta käyttäjiltä. Ulkopuoliset näkevät artikkeleista vain otsikot, joten rekisteröitymättömälle käyttäjälle palvelu ei tarjoa juuri mitään. Tuoreiden artikkelien syöte on mahdollista tilata, vaikka tilattavia ei voitane rajata vain tiettyyn kiinnostavaan aihepiiriin.

Scribd tarjoaa mahdollisuuden lukea, ladata, tulostaa, kommentoida ja lähettää eteenpäin palvelussa jaettuja teoksia, jotka vaihtelevat kokonaisista kirjoista syntymäpäivärunoihin. Käyttäjä voi ladata omia dokumenttejaan jaettavaksi ja valita mitä oikeuksia haluaa toisille käyttäjille antaa, minkä lisäksi palvelussa on mahdollista seurata valitsemiensa käyttäjien latauksia. Dokumenttien luokittelussa Scribd hyödyntää folksonomioita. Palvelu integroituu muihin sosiaalisen median palveluihin, ja esimerkiksi kirjautumisen voi halutessaan hoitaa Facebook-tilillään.

Diigo on tiedonhallintajärjestelmä Internetistä löydetyn aineiston keräämiseksi ja järjestämiseksi. Ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi kirjanmerkkien, kuvankaappausten ja omien muistiinpanojen tallettaminen Diigo-kirjastoon, aineiston järjestäminen tagein sekä tietyn verkoston kirjanmerkkien seuraaminen. Palvelu on käytettävissä useilta eri alustoilta ja selaimesta riippumatta.

Tietokantoja tutkielmista

Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoilla on omat tutkielmatietokantansa, joissa kukin yliopisto julkaisee opinnäytteitään. Aineiston haku- ja selausmahdollisuudet vaihtelevat hieman palveluittain, mutta haku aihepiirin mukaan puuttuu järjestään, eikä kiinnostavaan aihepiiriin ilmestyviä julkaisuja ole siten mahdollista tilatakaan. Osa tutkielmista on saatavilla verkkoaineistoina, mutta toisista on verkossa vain viite. Palvelut ovat käytettävissä myös yliopistojen ulkopuolelta.

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetietokanta kokoaa palveluunsa opinnäytteitä yli oppilaitosrajojen. Opinnäytteet on asiasanoitettu, mutta uusien töiden seuraamiseen tai tilaamiseen ei ole annettu minkäänlaista työkalua lukuunottamatta palvelun etusivulla olevaa listaa viimeksi tallennetuista töistä.

Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto Doria kokoaa yhteen useamman organisaation tuottamia julkaisuja ja mukana on myös oppilaitoksia, kuten Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Sibelius-akatemia ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Kokoelmiin kuuluu sekä verkkoaineistoja että pelkkiä viitteitä. Julkaisut on asiasanoitettu, ja niitä pääsee selaamaan myös nimekkeen ja tekijän mukaan. Myös uutuuksien selaaminen on mahdollista, mutta ne eivät erikseen tilattavissa saati aihepiirin mukaan jaoteltavissa.

Oppiaineiden listoja tekeillä olevista graduista

Turun yliopiston kansantieteen oppiaine sekä Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytiede julkaisevat listoja työn alla olevista graduista. Tietojenkäsittelytieteen tapauksessa lista koostuu aakkostetuista tekijän nimistä ja työnimistä, joiden lisäksi on mainittu aloitusvuosi ja ohjaajan nimi. Kansantieteen graduissa töitä on perustietojen lisäksi esitelty lyhyesti, mutta vapaamuotoisesti. Suoraa kommentointimahdollisuutta ei ole, mutta yhteystiedoiksi on annettu tekijöiden sähköpostiosoitteet.

Graduaiheita

Esimerkiksi Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut antaa työnantajille mahdollisuuden tarjota gradutoimeksiantoa ja siten toimia graduyhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Yliopistopuolelta muun muassa informaatiotutkimuksen graduseminaarin sivulle graduohjaajat ovat listanneet graduaiheiksi sopivia ajankohtaisia kysymyksiä.

Hakukanavia

Frank-monihaku kattaa lukuisia suomalaisia tietokantoja mukaan lukien oppilaitos- ja erikoiskirjastot, kunnan- ja kaupunginkirjastot sekä maakuntakirjastot. Frankilla voi hakea samanaikaisesti myös useammista tietokannoista.

Kaupallinen vertailukohta

Monografias.com on kaupallinen palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen muun muassa tutkielmia ja koulutusmateriaaleja. Myös omien aineistojen lataaminen palveluun on mahdollista. Aineistot on jaettu yleisluontoisiin luokkiin, ja palvelulla on olemassa myös oma keskustelufooruminsa. Foorumin lisäksi palvelussa voi erikseen lähettää kysymyksiä valitsemilleen asiantuntijoille.

Mitä on suunnitteilla

Kansallinen julkaisutietokanta

OKM:n ja korkeakoulujen yhteisen RAKETTI-hankkeen yksi osa on korkeakoulujen kansallisen julkaisutietojärjestelmän toteuttaminen, ns. JURE-projekti. JURE-projektin sisältötyöryhmän raportissa on esitys kansalliseen julkaisurekisteriin sisältyvistä tiedoista. Esityksen mukaan julkaisutyypit olisivat seuraavat: kausijulkaisuissa ilmestyneet artikkelit, monografiat, kirjan osat/luvut ja konferenssijulkaisuissa ilmestyneet artikkelit sekä niihin liittyvä toimitustyö. Opetusministeriön julkaisutyyppiluokittelun käsikirja 2010 listaa opinnäytteet kohtaan G, mutta viime vuonna ministeriö ei kerännyt tietoja opinnäytetöistä. Niiden sisältymisestä mahdolliseen kansalliseen julkaisurekisteriin ei ole varmaa tietoa.

Suomalaiset toimijat

Työn aikana tiedusteltiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Akatemiasta ja Suomen ylioppilaskuntien liitosta, onko näillä ollut vastaavan kaltaisia hankkeita tai suunnitelmia. Lisäksi kysyttiin, minkä toimijan voitaisiin nähdä ottavan Suomessa aloitteen tällaisen palvelun ylläpidosta, jos se kuviteltaisiin toimintaan. Vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta vastauksissa oltiin samoilla linjoilla siitä, että hanke toimisi parhaiten opiskelijavetoisena. SYL pyysi lupaa välittää kysymyksen eteenpäin suomalaisten ylioppilaskuntien opintoasioista vastaaville.

Ominaisuudet ja toiminnot

Rekisteröinti ja profiili

Palveluun täytyy rekisteröityä, mikäli haluaa käyttää sitä täysipainotteisesti. Ilman rekisteröintiä voi käyttää vain tietokannan palveluja. Käyttäjä voi profiilissaan esitellä itseänsä, mitä opiskelee ja missä. Mahdollisesti haku voisi kattaa käyttäjät, jotka ovat ilmoittaneet oppilaitoksensa ja oppiaineensa --> käyttäjien verkostoituminen paremmin.

Rekisteröityneiden käyttäjien väliseen yksityiseen yhteydenpitoon voidaan tehdä myös yksityisviestit. Lisäksi näitä yksityisviestejä käytetään ilmoittamaan käyttäjän omaan julkaisuun tulleista kommenteista. Käyttäjät voivat myös merkitä haluamiaan keskusteluketjuja tai julkaisuja suosikeikseen/kirjanmerkiksi, jolloin niihin tulleista uusista kirjoituksista tai kommenteista ilmoitetaan käyttäjälle.

Palvelussa mahdollisuus rekisteröityä myös maksulliseksi yrityskäyttäjäksi, joka on enemmänkin kannatusjäsen-tyyppinen rekisteröinti. Lähtökohtaisesti palvelu on kuitenkin ilmainen käyttää.

Etusivu

Palvelun etusivulla käyttäjällä mahdollisuus navigoida palvelun pääasiallisiin kohteisiin: keskustelualueelle, tietokantaan, linkkikokoelmaan ja haetaan-alueelle. Lisäksi etusivulla esitetään feedinä uusimmat julkaisut, eniten kommentoidut julkaisut, uusimmat haetaan/tarjotaan-kohteet.

Keskustelualue

Olemassaolevien palveluiden puute on interaktiivisuus. Keskustelupalstan tarkoituksena on aktivoida käyttäjiä keskustelemaan opinnäytetöistä, niiden sisällöstä, aiheista, lähdemateriaaleista jne. Luonnollisesti myös vapaamuotoiselle keskustelulle on oma alueensa. Keskustelussa voidaan linkata tietokannan sisältämiä julkaisuja.

Keskutelualueen pääryhmät:

• Kandidaatintutkielmat
• Pro Gradut
• Opinnäytetyöt (AMK)
• Muut julkaisut (artikkelit, esseet)
• Oppiaineet
• Oppilaitokset
• Muu keskustelu

Yleisen keskustelualueen lisäksi on mahdollisuus perustaa ryhmiä. Ryhmät ovat yleisen keskustelun ulkopuolella tapahtuvaa yksityistä keskustelua. Ryhmiin voidaan kutsua käyttäjiä ryhmän perustajan tai ylläpitäjän toimesta. Ryhmissä voidaan esimerkiksi keskustella tietystä opinnäytetyöstä tai aiheesta.

Ongelmia:

• Keskustelualue vaatii aina moderoinnin ja ylläpidon.
• Käyttäjät luovat keskustelualueen sisällön. Miten aktivoida käyttäjät palveluun?
• Rekisteröinnin pakollisuus, satunnaiset käyttäjät. (lähinnä mitä rekisteröimättömille tulisi sallia)

Tietokanta

Tietokanta on alue, joka sisältää varsinaiset julkaisut. Tietokannasta voi selata tai hakea julkaisuja haluamillaan parametreilla. Rekisteröidyt käyttäjät voivat myös ladata palvelimelle omia julkaisujaan. Hakutoiminolla voidaan hakea julkaisuja perinteisin tavoin nimen, tekijän, oppiaineen, oppilaitoksen, asiasanoituksen jne. avulla. Lisäksi mahdollisuus folksonomioiden käyttöön myöhemmin palvelun kehittyessä ja monipuolistuessa.

Tietokannan sisältö koostuu käyttäjien lataamista julkaisuita ja jo muissa palveluissa julkaistusta materiaalista. Muiden palveluiden julkaisut verkotetaan toimimaan yhdessä haun ja selauksen kanssa. Käyttäjä voi halutessaan valita, mistä palvelusta hakee, vai hakeeko kaikista.

Tietokannan sisältö:

• Opinnäytetyöt (AMK)
• Kandidaatin tutkielmat (käyttäjien itse lataamat)
• Pro Gradut
• Artikkelit ja esseet (käyttäjien itse lataamat)

Tietokannassa olevia julkaisuja voivat rekisteröidyt käyttäjät myös kommentoida. Kommentointimahdollisuutta ei ole tarkoitettu keskusteluun, vaan yksittäisten tarkennusten tai kysymysten esittämiseen. Varsinainen keskustelu tulisi käydä sille tarkoitetulla keskustelualueella.

Mahdollisuus linkata tietokannan sisältöä keskustelualueelle. Myös mahdollisuus lisätä automaattinen linkki julkaisun tietoihin, mikäli kyseisestä julkaisusta keskustellaan. Toteutus mahdollista esim. yksilöimällä sisältö juoksevalla numeroinnilla ja uuden keskustelun avatessaan, käyttäjä voi valita (tai jättää valitsematta) haluamansa julkaisun/julkaisut, joista keskustella.

Ongelmia:

• Tietokannan rakentaminen verkottamalla muut tietokannat?
• Tekijänoikeudet
• Varsinkin artikkeleiden ja esseiden kohdalla kiusaus kopioida valmis työ käytettäväksi opiskeluissa.

"Haetaan/tarjotaan"-alue

Alueella voivat opiskelijat ja yritykset jättää ilmoituksia, joissa haetaan tai tarjotaan esimerkiksi:

• Työpaikkoja
• Tutkimusaiheita
• Tutkimukseen osallistujia

Linkkikokoelma

Linkkikokoelma sisältää nimensä mukaisesti kokoelman hyödyllisiä linkkejä esim:

• Oppilaitoksien sivut
• Muut julkaisutietokannat
• Muita yleishyödyllisiä sivustoja

Merkitys ja vaikutukset

Vaikutukset opiskeluun ja opinnäytetöihin

Laaja ja hyvin toimiva palvelu voisi helpottaa ja kenties myös nopeuttaa tiedonhankintaa. Tiedonhankinta saattaisi tuntua myös mielekkäämmältä, kun oman aiheen yhteydet muihin ajankohtaisiin teemoihin tulisivat entistä näkyvämmiksi. Opiskelijoiden verkostoituminen ja vertaistuki saattaisivat edesauttaa opiskelijan kiinnittymistä opiskeluun sekä joissain tapauksissa ehkäistä syrjäytymistä etenkin opintojen loppuvaiheessa. Yhdessä näillä kahdella saattaisi olla opintojen etenemistä ja loppuunsaattamista tukeva vaikutus.

Verkostoituminen samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa saattaisi kannustaa tekemään nykyistä enemmän yhteisgraduja ja ryhmätöinä tehtyjä opinnäytteitä.

Tiettyjen lähteiden helppo löytyminen saattaisi johtaa opinnäytteissä käytettävien lähteiden yksipuolistumiseen. Toisaalta mielenkiintoinen, tiedemaailman marginaalissa syntynyt tutkimus saattaisi nousta tunnetuksi opinnäyteviitteiden ja keskustelujen kautta.

Samasta aiheesta tehtyjen töiden helppo löytyminen saattaisi yhtäältä helpottaa plagiointia, mutta toisaalta myös tehdä sen tunnistamisen ja valvomisen helpommaksi.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehdään samanlaajuisia ja usein melko samansisältöisiä opinnäytteitä. Opiskelijoiden verkostoitumien yli oppilaitosrajojen saattaisi tasoittaa yliopisto-amk-rajaa ja lisätä tietoa opiskelun sisällöistä ja opiskelumahdollisuuksista puolin ja toisin. Houkuttelisiko se kenties amk-opiskelijoita jatkamaan ylempään korkeakoulututkintoon, vai päinvastoin, yliopisto-opiskelijoita siirtymään amk-koulutukseen?

Vaikutukset opiskelijoiden integroitumiseen työelämään ja tiedemaailmaan

Jos yritykset syöttäisivät palveluun aktiivisesti opinnäytetöiden aiheita, ne voisivat saada edullisesti käyttöönsä tarvitsemaansa tietoa tai tutkimuksen tekijöitä. Samalla opiskelijat näkisivät opinnäytetöiden aiheita suunnitellessaan, millaiselle tiedolle yritysmaailmassa on kysyntää, ja voisivat myös hankkia itselleen tarpeellisia verkostoja työllistymistä varten.

Jos tutkimusryhmät ja -laitokset syöttäisivät aktiivisesti tutkimusaiheita, niidenkin olisi mahdollista kerätä edullisesti ja helposti sellaista tietoa, jonka hankkiminen ei onnistu omien projektien puitteissa. Samalla opiskelijat voisivat integroitua tiedemaailmaan ja nähdä oman työnsä merkityksen laajemmassa tieteen kontekstissa.

Tieteidenvälinen ja oppilaitosrajat ylittävä ajatusten ja näkökulmien vaihdanta saattaisi luoda uudenlaista poikkitieteellisyyttä. Opiskelijoilla on usein suurempi vapaus tieteenalarajojen ylittämiseen, koska heidän toimeentulonsa ei ole riippuvainen meritoitumisesta jollain tietyllä alalalla samaan tapaan kuin tutkijoilla. Toisaalta opiskelijoilta saattavat kuitenkin puuttua taidot ja into astua oudoille tieteenaloille, kun omankin alan metodologia ja käsitteistö on vasta opettelussa. Ruohonjuuritason verkostoituminen muiden alojen opiskelijoiden kanssa saattaisi auttaa tässä.