Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Flipped classroom

Wikiopistosta

Flipped classroom eli käänteinen oppiminen on paljon mielenkiintoa herättänyt opetusmenetelmä, jossa opetusprosessi on käännetty päinvastaiseksi totutusta. Käänteisen oppimisen -menetelmän ideana on, että oppilaat opiskelevat aiheen kotona katsomalla video-oppimateriaalia tai lukemalla ennalta sovitut tekstit. Luokassa työskennellään videomateriaalin ja/tai lukutehtävän pohjalta tehtäviä tehden ja keskustellen yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa opettajan ohjaamana.

Opetusmenetelmä[muokkaa]

Flipped classroom yhdistää lähiopetuksen ja etäopetuksen, joten sitä voidaan kutsua monimuoto-opetukseksi. Menetelmän keskeinen idea on ajan vapauttaminen opiskelijoiden ja opettajan väliselle vuorovaikutukselle siirtämällä perinteisen oppitunnin opettajavetoinen osuus etäopetukseksi. Silloin opiskelijoiden yksilölliselle ohjaamiselle jää luokkatilanteessa enemmän aikaa. Menetelmä vapauttaa opiskelijat etenemään opiskelussa omaa tahtiaan, jolloin heidän on myös otettava vastuu omasta oppimisestaan.

Videona jaettuna opetusta voidaan kelata eteen- ja taaksepäin: epäselvää kohtaa voi kerrata rajatta ja itsestäänselvyydet ohittaa. Toisaalta videon jäädessä verkkoon arkistoon opetustuokioon voi palata milloin tahansa. Edelleen, videoon liitetyllä kommentointimahdollisuudella voi olla keskeistä arvoa vertaisoppimisen kannalta. Tällöin tärkeä vinkki oivaltamiselle voi tulla myös luokan ulkopuolelta.

Joitakin kokeiluja yliopistotasolla on tehty myös ilman videomateriaalia ennalta määrättyjen lukutehtävien avulla (ks. esim. [1]).

Historiaa[muokkaa]

Termit "classroom flip" ja "inverted classroom" ilmestyivät kirjallisuuteen tiettävästi 2000-luvun taitteessa (ks. esim. [2][3]). Vaikka menetelmässä on keskeisessä osassa vasta viime vuosina yleistynyt tieto- ja viestintäteknologia, sen oppimisteoreettinen tausta-ajatus ei ole uusi. Menetelmää voidaan pitää yhtenä ilmentymänä oppilaskeskeisyyttä ja opettajan ohjaaja-roolia korostavasta opetuksesta, joista esimerkiksi John Dewey kirjoitti jo yli sata vuotta sitten.

Coloradolaisia kemian opettajia Jonathan Bergmannia ja Aaron Samsia on pidetty opetusmenetelmän leviämisen kannalta merkittävinä pioneereina (esim. [4]). Heidän kokemuksensa "opetuksen kääntämisestä" alkaa vuodesta 2007, jolloin he alkoivat jakaa opetustaan verkossa lähiopetuksesta poissaolleita oppilaitaan varten. Bergmann ja Sams huomasivat pian, että materiaali kiinnosti ja auttoi myös lähiopetuksessa läsnäolleita oppilaita. Tämä motivoi kaksikkoa miettimään opetuksen järjestämistä kokonaan uudella tavalla. Sittemmin heistä on tullut flipped classroom -opetusmenetelmän aktiivisia puolestapuhujia. Bergmannin ja Samsin kirja "Flip Your Classroom" julkaistiin kesällä 2012. [4][5][6]

Flipped classroom eri kouluasteilla[muokkaa]

Flipped classroom vaatii oppijalta oma-aloitteisuutta ja vastuunkantoa omista opinnoistaan. Opetusmenetelmän voisi katsoa soveltuvan juuri korkeammille kouluasteille, joissa opiskelijoiden opiskelutaidot ja kypsyys kantaa vastuu opinnoistaan ovat sillä tasolla, että opiskelijalta voidaan odottaa itseopiskelua.

Peruskoulussa itseopiskelua vaativien menetelmien käytön ongelma on oppilaiden vaihtelevat pohjatiedot ja -taidot sekä kypsymättömyys opinnoista huolehtimisessa. Eriyttämiseen sen sijaan opetusvideot voisivat olla mainoa tapa, joka mahdollistaisi opettajan keskittyä opettamaan perusasioita, kun edistyneemmät oppilaat voisivat jatkaa aihetta pidemmälle käänteisen oppimisen hengessä.

Yhtäkkinen siirtyminen uuden opetusmentelmän käyttöön ei välttämättä tuo haluttuja tuloksia. Asteittainen totuttelu uuteen menetelmään voisi mahdollistaa sen käytön jo peruskoulussa, kun oppilaat oppisivat ottamaan vastuuta omasta oppimisesta pieninä askelina. Samalla edistettäisiin myös opetusssuunnitelman perusteiden yleisien tavoitteiden toteumista ja vastuulliseksi kansalaiseksi kasvamista.

Tutkimustuloksia ja käyttökokemuksia[muokkaa]

Kansainvälisessä tutkimuksessa (n=453) 88% opettajista koki Flipped classroom -menetelmän omaa työtyytyväisyyttään kohottavana ja 99% aikoo käyttää ko. menetelmää jatkossakin. Tutkimukseen osallistuneista opettajista 67% arvioi oppimistulosten parantuneen ja 80% ilmoitti oppilaiden asenteen opiskeluun parantuneen

British Columbia yliopistossa kokeiltiin flipped teachnig mentelmää insinööriopiskelijoille pakollisella fysiikan kurssilla, johon osallistui 850 opiskelijaa. Kurssin alkuosa opetettiin kaikille perinteisellä luennoilla kokeneiden luennoitsijoiden toimesta. Kesken kurssin osa opiskelijoista siirtyi käännettyy malliin. Teorian ja kaavojen opiskelu jätettiin kotitehtäväksi ja luentoaika käytettiin keskusteluun, ryhmätöihin ja tehtävienratkaisuun. Flipped teaching menetelmää käyttävän ryhmän läsnäolo nousi 20% ja oppimistulokset olivat huomattavasti parempia kuin kontrolliryhmällä. [1]

Flipped classroom menetelmää on käytetty maailmalla lukuisia kertoja ja erilaisilla astelmilla. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta laajoja tutkimuksia on tehty vielä suhteellisen vähän, joten tuloksia metelmän toimivuudesta ja erityisesti sen pitkäaikaisemmista vaikutuksista saadaan vielä odottaa.

Suomessa Flipped classroom -opetusmenetelmää on kokeiltu ainakin Martinlaakson lukiossa, Tikkurilan lukiossa ja Töölön yhteiskoulussa. Näistä saadut kokemukset myötäilevät pitkälti kansainvälisissä tutkimuksissa saatuja positiivisia kokemuksia sekä oppilaiden oman aktiivisuuden lisääntyessä että opettajien työmotivaation kasvussa. Suomessa saatujen kokemusten mukaan opettajat sekä oppilaat kokevat mielekkäänä Flipped classroom -opetusmetelmän mahdollistaman yksilöllisen ohjauksen.

Kaikissa edellämainituissa suomalaislukiossa käyttökokemuksissa korostuivat oppilaiden innostus ryhmässä tekemiseen, omatahtisen opiskelun mielekkyys ja opiskelutapahtuman rentous. Opettajat puolestaan huomasivat oppilaiden oppimistulosten parantuneen. [7]

Voionmaan lukiossa syksyllä 2012 tehtyä Flipped Classroom -opetuskokeilua on raportoitu Mobiluck-blogissa.

Kritiikki ja kehitysmahdollisuudet[muokkaa]

Opetusmenetelmää on kritisoitu siitä, että se pohjautuu edelleen "tiedon kaatamiseen", nyt vain opetusvideon välityksellä. Tämä on pahassa ristiriidasssa konstruktivistisen oppimiskäsityksen kanssa. Toisaalta oppituntiin johdattelevan itseopiskelumateriaalin luonteelle on vaihtoehtoja. Yksittäisen opetusvideon sijaan se voisi olla esimerkiksi linkkikokoelma tai harkittu lista hakusanoja. Nämä listat voisivat olla myös opiskelijoiden täydennettävissä.

Toisena ongelmana opetusmenetelmän käytössä on usein ryhmäkoko. Opetusmenetelmä vaatii yksilöllistä ohjausta ja koulujen kasvavat opetusryhmät aiheuttavat haasteen siihen, miten opettajan aika oppitunnin aikana riittää yksilöllisten ohjaustarpeiden täyttämiseen. Lisäksi suuri ryhmä on helposti meluisa, jos oppilaiden annetaan vapaasti keskustella keskenään ja tämä saattaa häiritä niitä oppilaita, jotka tarvivat hiljaisuutta keskittyäkseen. Toisaalta Flipped classroom -opetusmenetelmän on nähty mahdollistavan suuremmat ryhmäkoot, joka on ristiriidassa suomalaisten opettajien kokemusten kanssa.

Flipped Classroom -opetusmenetelmä toimisi todennäköisesti parhaiten yhdistettynä muihin opetusmenetelmiin. Pelkästään yhteen opetusmenetelmään nojautuminen on pedagogisesti yksipuolista ja opetuksen monimuotoisuus ja vaihtelevuus kärsii. Ei voida myöskään ohittaa sitä, että jotkut aihepiirit esimerkiksi matematiikassa ovat sellaisia, että perinteinen luokkaopetus teoriaan on tehokkaampaa kuin itseopiskelu. Parhaimmillaan Flipped classroom täydentää yleisemmin käytettyjä opetusmenetelmiä ja opettaja valitsee kussakin tilanteessa sopivimman.

Rajoituksia opetusmenetelmän käyttöön aiheuttaa myös opetusmateriaalin saatavuus ja suppeus toistaiseksi. Mitä laajemmin uutta menetelmää käytetään, sitä paremmaksi sen opetusmateriaalit jalostuvat ja opettajat oppivat hyödyntämään sitä. Kehitystyö ei kuitenkaan tapahdu itsellään vaan se vaatii opettajilta innostusta ja halua miettiä ainekohtaisia ratkaisuja.


Videosivustoja[muokkaa]

Kooste flipped classroom -menetelmään soveltuvista opetusvideosivustoista.

Matematiikka[muokkaa]

Opastusta omien videoiden tekemiseen[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Teaching methods - An alternative vote Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
  2. J. Wesley Baker: The "Classroom Flip": Using Web Course Management Tools to Become the Guide by the Side Viitattu 7.12.2012. (englanniksi)
  3. Maureen J. Lage, Glenn J. Platt & Michael Treglia: Inverting the Classroom: A Gateway to Creating an Inclusive Learning Environment Viitattu 7.12.2012. (englanniksi)
  4. 4,0 4,1 The Flipped Classroom Infographic Viitattu 7.12.2012. (englanniksi)
  5. The Flipped Classroom Viitattu 7.12.2012. (englanniksi)
  6. Flip Your Classroom: Reach Every Student in Every Class Every Day @ Amazon.com Viitattu 7.12.2012. (englanniksi)
  7. The Flipped Classroom Viitattu 9.12.2012.