Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Play manifesto

Wikiopistosta

Osallistujat: Pia, Merja, Henni ja Saija

Play manifesto - Leikin vallankumous[muokkaa]

"Älä leiki!" on aikuisten usein käyttämä fraasi lapsiryhmässä, johon yritetään vaikuttaa. Lapset ovat kuitenkin eläväisiä ja tuppaavat räpläämään jatkuvasti kaikkea käsillä olevaa ainesta. Leikkiminen on tutkimusten mukaan kehittävää toimintaa, jota meidän aikuisten tulisi tukea. Myös aikuisten tulisi jatkuvasti kehittää itseään ja leikkiä. Mitä se aikuisten elämässä voisi olla, jää kunkin omaksi pohdinnaksi. Steve Keil laati manifestin leikin puolesta elvyttääkseen talouselämää, koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa muutenkin [1].

Anna lapsen leikkiä, leikkiminen on terveellistä yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta![muokkaa]

Tarvitsemme leikin vallankumousta koska:[muokkaa]

  • Tarvitsemme äärimmäisiä keinoja ajattelutavan ja käyttäytymisen muutokseen.

Miksi yhteiskunnassa tarvitaan vallankumouksellisia keinoja?[muokkaa]

  • Koska ajattelu ja käytäntö eivät kohtaa
  • Melankolisen mielialan muuttamiseen optimistiseksi yhteiskunnassamme
  • Sosiaalisen kyvykkyyden parantamiseen
  • Terveydentilan parantamiseen
  • Talouden elvyttämiseen
  • Innovatiivisuuden lisäämiseen
  • Oppimistulosten parantamiseen (luku- kirjoitus ja matemaattiset taidot)
  • Yrittäjyyden arvostuksen nostamiseen (pienyrittäjät yhteiskunnan talouden tukipilaireita)

Mitä tapahtuu, jos emme arvosta leikkiä?[muokkaa]

  • Muutumme vakaviksi
  • Vammautamme itsemme vakavuudella

Vakavuus-filosofia[muokkaa]

  • Yhteisö sosiaalistaa jäsenensä yhteisiin arvoihin
  • Ihmislapsi altistuu jo vauvaiässä vakavuudelle, varsinkin isovanhempien hoidossa. Isovanhemmat kieltävät lasta leikkimästä leikkejä, jotka eivät ole heidän mielestään hyödyllisiä tai joista heidän mielestään voi olla haittaa lapselle. (Huomautettakoon, että Keil viittaa Bulgarian lastenhoitokulttuuriin.)
  • Meihin vaikuttaa vakavuus-meemi. Meemit ovat kulttuurisesti ja viestinnällisesti kopioituvia yksiköitä. Richard Dawkins loi meemi-käsitteen kirjassaan Geenin itsekkyys [2]. Vakavuus-meemi pääsi Keilin mukaan Bulgariassa valloilleen kommunismin aikakautena ja siitä on sen jälkeen ollut tavattoman vaikea päästä eroon.

Koulutusjärjestelmän ja työskentelykulttuurin vaikutus leikkimiseen[muokkaa]

  • Opetus perustuu ulkoaoppimiseen ja standardointiin ja se vähättelee itseilmaisua, itseensä tutustumista, kysymistä, luovuutta ja leikkimistä.
  • On vääryys, että koulutus on niin vakavaa. Kaikki kuitenkin tarvitsevat sopeutumiskykyä, oppimiskykyä, luovuutta ja leikkiä selviytyäkseen.
  • Nykyinen työskentelykulttuuri synnyttää tunteen, että työntekijää ei arvosteta, mikä puolestaan estää työnteosta nauttimisen.

Leikin universaalius[muokkaa]

  • Leikki ei ole vain lasten vaan myös aikuisten juttu.
  • Urheilu, soittaminen ja tanssiminen voidaan laskea myös leikin alalajeiksi.
  • Leikki on synnynnäistä, geneettistä.
  • Leikki tutkitusti vaikuttaa tunteiden, kognition kehittymiseen ja kehittää ongelmanratkaisukykyjä.
  • Leikin vastakohta ei ole työ, vaan depressio.
  • Leikin hyötyjä työlle ovat luovuuden stimulointi, avoimuus muutoksille ja leikki myös vahvistaa kykyä oppia uutta ja puntaroida päämääriä.
  • Leikki kasvattaa tuotteliaisuutta: ei pidä tuntea huonoa omatuntoa, jos töissä on hauskaa.
  • Leikille olennaista on flow-tunne.

Leikin toteuttaminen[muokkaa]

Miksi leikki voisi toimia?[muokkaa]

  • Leikki toimii, koska se on universaalia ja ilmenee kaikilla ihmisillä. Ihmisten tulisi hylätä vakavuus, jota he kuvittelevat heiltä vaadittavan.
  • Tärkeää on saada yrityksen asiakkaat ja osakkaat muutosten, läpinäkyvyyden ja yhteistyön avulla tyytyväiseksi. Näin voidaan edesauttaa iloa.

Miksi leikki ei minulla toimi?[muokkaa]

  • Mikään ei pidättele ihmisiä vanhoissa tavoitteissa, paitsi oma asenne ja mielipide leikistä.
  • Jos sisälläsi ei ole leikin tunnetta, sinun täytyy löytää leikki uudelleen. Tämä tapahtuu vaikkapa tekemällä sitä, mistä lapsena nautit. Ihmisen on itse löydettävä tunne ensin itsestään, jotta hän voi jakaa sitä eteenpäin ja jotta ihmiset uskovat asiaan.

Yhteenveto leikin vallankumouksen merkityksestä[muokkaa]

Mihin leikin vallankumouksella pyritään?[muokkaa]

  • Tarkoituksena on luoda radikaali muutos ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen, joka tapahtuu leikin avulla.
  • Tärkeintä on liittoutua yhteen muiden ihmisten kanssa. Kaikkien tulisi kertoa ideoitaan ja menestystarinoitaan siitä, miten leikki tukee toiveita ja itsensä toteuttamista, uudistuksia ja tuottavuutta sekä perimmillään siitä, että leikki luo tarkoituksen.
  • Jos emme arvosta leikkiä sosiaalisessa elämässämme, koulutuksessamme emmekä liike-elämässämme, saattaa se olla este yhteiskunnan suunnanmuutokselle kohti parempaa. Leikki on juuri se katalyytti, joka voisi kääntää tuon suunnan.

The National Institute for Play[muokkaa]

Yhdysvalloissa The National Institute for Play (Kansallinen Leikin Tutkimuskeskus) toimii kootakseen leikistä jo olemassaolevaa tutkimustietoa, koordinoidakseen leikkiin liittyvää uutta tutkimusta ja levittääkseen leikkiin liittyvää tietoa [3]. Heidän visionsa mukaan kun leikistä tulee osa sosiaalisen toiminnan kudelmaa, henkilökohtainen terveys, ihmissuhteet, koulutus ja yritysten innovatiivisuus paranevat dramaattisesti. Heidän visionsa näkee leikin mullistavan muutoksen niin yksilöiden, perheiden, koulujen kuin organisaatioidenkin tasolla. Tri Stuart Brown johtaa tutkimuskeskusta, jonka visio perustuu hänen pitkään elämäntyöhönsä leikin tutkimuksen saralla. Hän kokee tärkeäksi tuoda esiin, että leikki ei ole pelkästään hauskaa, vaan se on ihmiselle elintärkeää [4].

Lähteet[muokkaa]

  1. http://www.ted.com/talks/steve_keil_a_manifesto_for_play_for_bulgaria_and_beyond.html
  2. Dawkins, R. (1976). The Selfish Gene. Oxford: Oxford University Press.
  3. http://www.nifplay.org/index.html
  4. http://www.ted.com/talks/stuart_brown_says_play_is_more_than_fun_it_s_vital.html

Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta[muokkaa]

  • Öman, B.- L. 1991. Fröbels lekteori och lekgåvor. Lund: Studentlitteratur
  • Wallström. B. 1992. Möte med Fröbel. Studentlitteratur
  • Helenius, A. 1993. Leikin kehitys varhaislapsuudessa. Helsinki: Tammi.
  • Wilson, R. 2008. Nature and Young Children. Encouraging Creative Play and Learning in Natural Environments.London and New York: Routledge.
  • Hintikka, Helenius & Vähänen. Leikistä totta - omaehtoisen leikin merkitys. Helsinki: Tammi. Leikin aika. Lastentarhanopettajaliitto ry. Verkkojulkaisu.
  • Leikki: Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa, Wikipedia
  • Pelit opetuskäytössä
  • Järvilehto Lauri. 2012.