Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/AB-ryhmä: Karoliina, Anna, Emilia, Sanna, Mikko, Leena/Keskustelu III

Tässä moduulissa käsiteltiin Wikipedian viittä peruspilaria suhteessa Wikiopistoon. Wikipedia muistuttaa yllättävän paljon perinteistä TIETOSANAKIRJAA, ainakin tavallisen selailijan näkökulmasta. Kuitenkin Wikipediassa tietoa rakentuu pikku hiljaa, erilaisia toimijoita voivat olla mm. ylläpitäjät, seulojat, muokkaajat, jne. Wikipedian tulisi olla NEUTRAALI, ei kuitenkaan perinteisellä tieteellisellä tavalla kylmän objektiivinen vaan enemmänkin erilaisten perusteltujen ja eriävienkin näkökulmien konsensus. Tieteelliset julkaisuthan seulotaan vertaisarvioinnin kautta, tavallaan Wikipedia toimii samoilla periatteilla, kun useat eri henkilöt lukevat jonkun artikkelin ja korjailevat tekstiä. Sitten tuo Wikipedian sisältämä VAPAA aineisto; kaikilla on internetissä ”ääni” eli kuka tahansa voi luoda, muokata ja levittää myös Wikipediassa tekstejä. Itselleni jäi mieleen Vadenin vertaus basaarista: Wikipediassa on monenmoisia eri tavoilla syntyneitä artikkeleita, osa luotettavia ja toiset taas vähemmän luotettavia. Epävarma tieto pakottaa meidän reflektoimaan lukemaamme ja olemaan kriittisiä. Muiden KUNNIOITTAMINEN, vaikka itse olisi eri mieltä, on neljäs pilari, ja tätä toivoisi internetissä muuallekin kuin Wikipediaan. Olisi hyvä voida ajatella (kuten Habermas), että toiset osallistujat ovat hyvänsuopia ja taustalla heillä hyvät vaikuttimet. Tämä on joskus kuitenkin vaikeaa ainakin keskustelupalstoilla, joissa usein melko provokatiivisia kommentteja. Sitten se, että Wikipediassa ei ole SÄÄNTÖJÄ, madaltaa kynnystä osallistua eli ei tarvitse olla täydellinen. Miten nämä pilarit sitten liityvät tuohon Wikiopistoon? Ainakin esiin tuli näkemys tiedon olemuksesta ja oppimisen tavoista. Kognitio ei ole pelkkää faktojen tietämistä vaan tietoa voidaan hankkia myös yhteistoiminnallisesti rakentaen. Vaikka Wikiopistossa olisi kaikille jaossa valmiit aineistot, syntyy uusilla tehtävänannoilla ja uudessa ryhmässä aina jotain uutta näkökulmaa asiaan. Ryhmän jäsenet tulevat eri lähtökohdista kukin omine taustoineen keskusteluun mukaan. Lisäksi tekemällä syntyy kokemus jostain asiasta, ainakin itselleni jää tällä tavalla opittu asia paremmin mieleen. - Sanna. Salo sanna (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 12.30 (UTC)

Videolla käsiteltiin Wikipedian peruspilareita sekä Wikiopistoa. Ylempänä Sanna jo käsitteli ko peruspilarit, joiden käytännöt määrittelevät Wikipedian. Myös minulle jäi soimaan se, että "kaikilla on ääni". Jokaisella on vapaus muokata ja julkaista aineistoa kuitenkin muita kunnioittaen. Toisaalta, tämä myös voi tuoda esiin ilmiöiden moniulotteisia näkökulmia eikä vain puolesta/vastaan-asetelmaa, mitä usein Internetin yleisillä keskustelupalstoilla näkee. Wikiopisto sen sijaan oli minulle täysin uusi tuttavuus ennen kurssia. Mielen jäi se miten oppimisesta voidaan tehdä avointa tai hyödyntää esim. oppiaineen projektissa tai hankesuunnittelussa. Esim. lopputyön suunnitelmassa voisi hyvinkin hyödyntää avointa keskustelupiiriä aiheesta ja aiheen ympäriltä. Ties vaikka esiin tulisi jotain mitä en itse olisi muuten ottanut huomioon. --Riikka Järvinen (keskustelu) 17. marraskuuta 2013 kello 14.22 (UTC)

Yhteinen julkinen tavoite ohjaa tiedon keräämistä ja muokkaamista. Jos wikipediassa ei olisi ohjepilareita, se olisi paljon kaoottisempi ja rönsyilevämpi, eikä varmaankaan yhtä neutraali kuin nyt. Ohjeet tietysti myös rajoittavat, kuten wikipedian tapauksessa uusi tieto ei yksinkertaisesti ole tervetullutta. Ajatus siitä, että jos uusi tieto esitettäisiin ensin jossain muussa kanavassa ja sen jälkeen vaikkapa sama tekijä, joka tiedon on löytänyt, kirjoittaisi siitä blogiinsa, ja tämän jälkeen tieto ei olisi uutta vaan sopisi wikipediaan, oli kiinnostava. Rajoitteet ovat lopulta hyvin keinotekoisia, uutta tietoa ei ole tieto johon löytyy muutama viittaus, vaikka viittaukset tulisivat samasta lähteestä tai ehkä viittaisivat ristiin. Onko uuden tiedon muuttamisessa vanhaksi lopulta kyse siitä jaksaako nähdä vaivaa? Internetissä kaikilla on ääni, toisin kuin muissa medioissa, siellä jokainen pystyy kommunikoimaan halutessaan. Vastaako wikipedian malli, jossa käyttäjät muokkaavat toistensa tekstejä ja pyytävät tai tarkistavat lähteitä, todella tieteellisen tekstin vertaisarviointia? Huomio "armottomasta muokkaamisesta" oli myös ajatuksia herättävä, onko niin että ihmiset ovat niin auteur-keskeisiä että ulkopuolinen, tasavertainen muokkaaja koetaan herkästi uhkaavaksi?

Itse en opiskele opettajaksi, vaikka toisinaan opetan päätyöni ohessa, mutta koen että tämän tapaiset kurssit joissa tutustutaan wikioppimiseen ovat todella tärkeitä, jo pelkästään välineoppimisena, kuten videollakin pohditaan. On aina helpompaa ottaa käyttöön uusi työkalu jos siitä on vähänkin kokemusta. Wikipohja on todella mukautuva ja helppo käyttää, ja se sopii loistavasti projektiluontoiseen opiskeluun jossa opiskelijaryhmät koostavat olemassaolevasta tiedosta uutta esitystä. -Karoliina

Mielestäni lähtökohtainen ajattelu siitä, että jatkuva muokattavuus/tasavertainen dynaamisuus johtaa luonnollisesti johonkin "neutraaliin", demokraattiseen keskitiehen, on periaatteellisella tasolla todella ongelmallinen. Ensinnäkin, oli kyse sitten wikipediasta tai mistä tahansa vastaavasta pseudodemokraattisesta ohjelmasta/sivustosta/ilmiöstä, on aina hyvä huomata sen käyttäjien/passiivisten lukijoiden määrän ero niihin todellakin aktiivisiin "muokkaajiin", jotka oikeasti ovat mukana ko. sivuston kehittämisessä/dynaamisessa elämässä. Todellisuus on kuitenkin näissä tapauksissa sen huomattavasti pienemmän osan luomaa, heidän totuutensa. Tietenkin em. tarjoavat mahdollisuuden osallistua, mutta passiivisuus kertoo kuitenkin siitä, että pienen osan rakentava kokonaisuus on näille käyttäjille "riittävän hyvä", vaikkei kuitenkaan täydellinen. Mahdollisuus ei kuitenkaan takaa itsensä käyttämistä – välinpitämättömyys ja piittaamattomuus ovat seikkoja, joita näissä tapauksissa harvoin otetaan huomioon. -Mikko-

Sori oon hieman myöhässä tässä kommentoinnissa. Yksi kiintoisa pointti oli tuo epävarman tiedon merkitys opetukselle. Peruskoulun oppimateriaalihan on subjektiivinen valikoima suhteellisen varmana pidettyä tietoa, 'totuus' joka oppilaiden tulee omaksua mukisematta, mutta korkeammalla asteella taas vaaditaan kriittistä lukutaitoa. Yliopiston yksi tärkeimpiä tavoitteitahan on juuri koulia meistä kriittisiä ajattelijoita. Tätä perehdyttämistä tulisi implementoida jo varhaisempaan vaiheeseen opetusta ja wikimaailman epävarma tieto voisi toimia oppikirjojen 'haastajana'. Sitten tuli mieleen ensimmäisestä pilarista eli tietosanakirjamaisuudesta esitetty kritiikki, että muunlaisiakin ratkaisuja voisi olla mahdollista kehittää. Nimikin (pedia 'encyclopedia' -sanasta) jo toki kertoo minkä tyyppisestä aineistosta on kyse, mutta vaikuttaa resurssien ja mahdollisuuksien haaskuulta jättää alustan innovatiivisuus hyödyntämättä. Voivatko tekijänoikeudetkaan olla esteenä, kun Wikipedian ideologiana on pyrkiä tarjoamaan 'vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen'?
Olen samoilla linjoilla siinä, että tiedon "neutraalius" on lopulta kyseenalaista ja ongelmallisempi erityisesti pienempien kielten osalta, kun tieto todennäköisemmin typistyy pienen joukon näkökulmaksi. Sitä ei kai videossa mainittu, että wikipediaa saa kyllä muokata kuka tahansa, mutta ei mitä tahansa; sieltäkin löytyy aiheita joiden muokkaamista on rajoitettu vandalismin tai muun häiriköinnin estämiseksi. Artikkelien laadukkuuskin tuntuu riippuvan hyvin paljon siitä, jaksaako joku muokata niitä paremmiksi: parannuspyynnöissäkin näkee huomautuksia helposti korjattavissa olevista seikoista kuten muotoilusta. Liekö taka-ajatuksena tosiaan se, että vaikka olisi mahdollisuus vaikuttaa niin itse ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin kun voi odottaa sen mystisen 'jonkun muun' hoitavan homman. --EmiliaL (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 20.30 (UTC)

Pahoittelut myöhästymisestä. Minua kiinnosti myös wikipedian käyttö opetuksessa ja videolla esiin tullut argumentti siitä, että wikipediatieto sopii hyvin opetukseen, sillä se pakottaa reflektoimaan. Wikipediaa voisi peruskoulussa käyttää esimerkiksi mediakasvatuksen opettamisessa. Medialukutaito ja mediakriittisyys ovat osa opetussuunnitelmaa (muistaakseni kaikilla peruskoulun vuosluokilla) ja olen samaa mieltä aiemmin kirjoittaneen kanssa siitä, että näitä tulevaisuuden taitoja tulisikin enemmän harjoitella jo peruskoulussa. Yliopisto-opiskeluun liittyen mielestäni hieno ajatus, että samaa alustaa käytettäisiin joka vuosi, esimerkiksi kurssilaiset joko muokkaisivat tai lisäisivät tietoa edellisten ryhmien teksteihin vastaamalla samaan tai eri kysymykseen, jolloin tietoa kerääntyisi valtava määrä. Voisivatko kurssilaiset luoda oman tenttimateriaalinsa? Erilaisten esitelmien ja posterien teossa voidaan käyttää sekä ryhmätapaamisia että virtuaaliopiskelua molempia. -Anna Mäkinen