Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2015 kurssi/Oppimismodulit/moduli VIII-keskusteluun

SMAL-ryhmän keskustelu löytyy kokonaisuudessaan ryhmän omalta sivulta. Tässä teemoja keskustelustamme:

Oletimme, että oppimismodulin tarkoitus ei kuitenkaan ollut pohtia niinkään Facebookin vaikutusta mielialaan vaan enemmänkin tutkimusasetelman vahvistamaa tietoa siitä, että Facebookin kaltaiset verkkopalvelut manipuloivat käyttäjiensä saamaa tietoa ja manipuloivat myös käyttäjiään. Sinänsä tässä ei ole mitään yllättävää. Ihmiset eivät käy Facebookissa, jos siellä ei näytä tapahtuvan mitään, eli Facebookin intresseissä on näyttää, että siellä tapahtuu koko ajan paljon. Manipulointi tarkoittaa valtaa, ja siksi verkkopalveluiden toimintaa ei voi ottaa kevyesti.

Facebook ei myöskään ole yksin – Google voi valita, mitä näyttää hakutulosten ensimmäisellä sivulla, eli se voi kuvata työnhakijan joko päteväksi asiantuntijaksi tai fanfictionista tykkääväksi One Direction -faniksi hakutuloksista riippuen. Samoin Google voi tukea vaikkapa salaliittoteoriaa valikoimalla ensimmäiselle sivulle sitä kannattavia uskottavan oloisia sivuja.

Totesimme ryhmässämme, että yhtiöiden valta on siis merkittävä. Tufekciin nojautuen totesimme kuitenkin, että kuten mitä tahansa muuta alaa, myös verkkopalveluja on pystyttävä säätelemään. Samalla tunsimme kuitenkin olomme voimattomiksi: tästä aiheesta on puhuttu paljon, mutta mikään ei tunnu muuttuvan.

Lopuksi kiinnitimme huomiota vielä tutkimusetiikkaan. Facebook-tutkimusta syytettiin huonosta etiikasta, sillä koehenkilöt eivät tienneet osallistuvansa tutkimukseen (harva lukee sopimuksen pientä pränttiä ja kokee antavansa sillä luvan kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin). Tässä ei kuitenkaan ole mitään poikkeuksellista.

Ryhmä Randomin ajatuksia:

Kaikki ryhmässämme huomioivat, kuinka tämän tutkimuksen ei sinällään pitäisi tulla kenellekkään Facebookin (tai sen kaltaisten palveluiden) käyttäjälle yllätyksenä, sillä näiden palveluiden käyttöehdot mahdollistavat tällaisen toiminnan. Ehkä kyseessä on käyttäjien tietämättömyys näiden palveluiden toiminnasta ja sen monetisaatiosta. Esim. Google mielletään vain hakupalveluksi, vaikka rahansa palvelu saa muun muassa mainostuloista. Mielenkiitoisimmaksi huomioksi ryhmämme koki sen, kuinka tässä ollaan menossa yhä enenevässä määrin siihen, että kourallinen suuryrityksiä hallinnoi valtavaa tietomäärää käyttäjistään, mutta toisin kuin esim. Googlen tapauksessa, käyttäjät eivät kaikki tiedosta tätä tosiasiaa netissä toimimisesta ja sen vaikutuksista. Toisaalta taas esille nousi huomio siitä, että vaikka tämä tiedosteittaisiinkin, ei kaikkia ihmisiä yksinkertaisesti kiinnosta tämä aspekti tai huoleta. Tämä saattaa olla osin ihmisen vastausta teknologian ja digitaalisten palveluiden nopeaan kehitykseen ja siihen, että esim. nykypäivänä syntyvät lapset eivät voi päättää, mitä heistä nettiin laitetaan, vaan kun he ovat siitä päätäntävaltaisia, netissä saattaa olla heistä jo heidän koko siihenastinen elämänsä (esim. vanhempien Facebook-päivitysten myöstä). Niin kauan kuin tämä ihmisten elämään vaikuttaminen esim. Facebookin taholta ei ole suoranaista tai läpinäkyvää, hyvin harva tavallinen ihminen pysähtyy näitä vaikutuksia kuitenkaan pohtimaan. Esim. äänestyksiin vaikuttaminen Facebookin taholta taas koettiin epätodennäköiseksi, joskin teknologian nykypäivänä täysin mahdollistamaksi.

Kolme muskettisoturia

Ryhmämme keskustelu löytyy kokonaisuudessaan ryhmäsivultamme Kolmen muskettisoturin linnakkeesta. Tästä kahdeksannesta luennosta keskustellessamme nousi esiin useita erilaisia mielipiteitä Facebookin toiminnan hyväksyttävyydestä ja ryhmäläistemme erilaiset suhteet palveluun värittivät keskusteluamme huomattavasti. Tarkastelimme luentomateriaalien esittelemää tutkimusta tieteellisen kriittisesti ja keskityimme myös sen eettiseen puoleen, sekä potentiaalisiin huolestuttaviin sovelluksiin tulevaisuudessa.

Plan B:n ajatuksia

Ryhmän pohdinnat löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Moduulissa käsitelty Facebook-sisällön manipuloiminen herätti ryhmässä sekä mielenkiintoa että huolestuneisuutta. Huomioita kohdistui siihen, millä muotoa virtuaalisen ja todellisen elämän sosiaaliset tavat tässä ajassa muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Yhtymäkohtia sosiaalisen median tunnepohjaisen sisällön kontrolloimisessa löytyi esimerkiksi työyhteisöstä, jossa yksilöiden mielialat helposti tarttuvat toisiin. Sosiaaliset tekijät ja ominaisuudet tulevat näin yhä lähemmäs toisiaan. Virtuaalisten ympäristöjen taustalla on kuitenkin matematiikkaa ja algoritmeja, jotka määrittävät, mitä juuri näissä palveluissa luemme ja löydämme. Näin ollen muoteista poikkeaminen ja uusiin asioihin törmääminen ovat piirteitä, jotka rajoittuvat verkkoympäristöjen rakenteiden alla.

Vapauden ja sisällön luomisen illuusio ja todellisen vapauden puute on usein käyttäjien toimesta tiedostettu, eikä valvontapaljastuksien aikana kenellekään tule yllätyksenä, että omaa verkkokäyttäytymistä seurataan hyvinkin tarkkaan. Vaikuttavat tekijät näiden toimien taustalla ovat valitettavia. Kaupallisuus, kaikessa sen armottomuudessaan, nousi ryhmän pohdinnoissa esiin näkyvänä päätekijänä, joka toimii puskurina ihmisten huomaamattomassa ohjailtavuudessa sekä oikeutuksena yrityksille toimia hyvinkin kyseenalaisen etiikan mukaisesti.

Yhteinen kantamme oli, etteivät palveluiden käytössä vastaan tulevat vääryydet korjaannu yksinkertaisesti käytön lopettamisella tai niistä etääntymisellä, vaan ainoa oikea ratkaisu muutoksien saavuttamiseksi on vallankäyttöön liittyvien ongelmakohtien levittäminen ihmisten tietosuuteen.

Modulistit

Moduuli VIII, How Facebook is Manipulating Us

Johdantolinkeissä oli jotain tilastotieteellisiä analyysejä; ja uusi tutkimus, proceeding The National Academy of Sciences.

Videossa Julkaistu 3.7.2014

"Professor Zeynep Tufekci explains how Facebook manipulated user results in order to study Facebook users emotions, the business model of Facebook, can Facebook influence elections, undermining public funding for social science research, the genuine power of social media and how to regulate and reform " Sam Seder haastattelee proffaa.

Kysymys on yksityiskohdista. Uudella nopeudella kamaa frendeiltä ja perheeltä. Vaikuttaa siltä, että Facebook on altruistinen. Kuitenkaan he eivät kerro, miten systeemi toimii; se ei ole random-valinta tietenkään. He katsovat, kuinka ihmiset vastaavat, näyttävät vanhan draaman. Tämä ei ole kovin hyvä asia tietenkään.

Tärkeintä on tulevaisuus. Puhetta seurauksista. Käyttöehdot sallivat heidän tehdä tutkimusta. Kyseessä on eräänlainen jäävuori-ilmiö. Kuinka paljon ihmisestä kertoo se, mitä hän kirjoittaa Facebookiin. Jääkö jäävuori merenpinnan alle?

Valta, joka Facebookilla on laajempi tietoisuus kaikista näistä sosiaalista verkostoista. Firmat ja poliitikot hyötyvät näistä. Me emme tiedä, mitä Google pitää sisällään. Todellinen valta tehdä mitä vain. Pahoja asioita. Käyttäjän täytyy välttää sanomasta tiettyjä asioita. Kyseessä on arvokas data, yleinen hyöty, kaikkien intressi, tässä nyt.

Suuria kysymyksiä. Eräs akateeminen tutkimus, psykologinen, jossa paljon ihmisiä mukana. Valtakysymykseen palautuu taas. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan näiden sosiaalisten verkostojen kontrollia.

Henkilökohtaisesti olen kiinnostut liberaaleista maastoista, maista, joilla on mahdollisuus tehdä suuri vaikutus maailmaan. Suuret kysymykset ovat vallasta, tutkimuksesta ja sen sellaisesta, politiikasta. Palaammeko aina tuttuun, turvalliseen, vai uskallammeko tehdä vapaita valintoja, dynaamiselta perustalta.

Kysymys vallasta uudestaan. Kysymys on parhaan tapauksen skenaariosta. Leibniz, mahdollisesti. Rauhasta.

-- JohanGabriel

Mystiset siilit

Ryhmämme piti tehtyä Facebook-tutkimusta tutkimuseettiseltä kannalta huonosti toteutettuna. Ongelman olisi voinut välttää kertomalla tutkimuksesta etukäteen. Myöskään kikkailu Facebookin käyttöehdoilla ei anna vastuullista kuvaa toiminnasta, mutta tämä on ollut havaittavissa sen toiminnassa yleisemminkin. Tässä tapauksessa ero Facebookin ”normaaliin” uutisvirran manipulointiin kuitenkin oli, että tieteellisellä tutkimuksella on tarkkaan määritellyt eettiset kriteerit joita tulisi noudattaa.

Keskustelussa nähtiin kuitenkin positiivisena tutkimuksen herättämät kysymykset ja tietoisuus koskien kaupallisen sektorin omistamaa käyttäjädataa. Yksi mahdollisuus olisi tieteentekijöiden ja kaupallisen sektorin yhteistyö, joka hyödyttäisi molempia osapuolia. Ongelmana kuitenkin nähtiin yksityisen sektorin ja tieteen välillä vallitseva epäsuhta ja kaupallisen sektorin mustasukkaisuus omistamansa datan suhteen. Informaatio sinällään nähtiin ajallemme keskeisenä resurssina. Puheenvuoroissa harmiteltiin kaupallisuuden ja ahneuden keskeistä roolia ajassamme.

Ongelmaksi koettiin käyttäjäehtoihin tutustumisen vaikeus ja vaivalloisuus Facebookissa ja yleisesti ottaen. Käyttöehtoja myös päivitetään ahkerasti. Siksi monet käyttäjät eivät ole tietoisia ehdoista tai he eivät jaksa välittää koko asiasta. Käyttäjädatan keräämisilmiö ei myöskään ole vain Facebookille ominainen, vaan sitä kerätään myös muiden toimijoiden tekemänä esimerkiksi evästeiden muodossa. Myös hakupalvelu Google nousi keskusteluissa tässä yhteydessä esiin.

Facebook-käyttäjien profilointi ja datan myyminen eteenpäin koettiin eettisesti arveluttavana, mutta toisaalta kyseessä on tapa rahoittaa palvelun toiminta. Sinänsä Facebookin tarjoamista hyödyistä nostettiin esiin erityisesti vaivaton yhteydenpito. Julkisuudessa toimiville henkilöille, yrityksille ja järjestöille sen käyttöä pidettiin jopa välttämättömänä. Puolet ryhmämme jäsenistöä ei käyttänyt Facebookia esiin nousseiden ongelmien vuoksi.

Keskustelu kokonaisuudessaan on luettavissa ryhmäsivultamme.

- VilleTL