Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2016 kurssi/Oppimismodulit/moduli III-keskusteluun
Wikipediassa ja Wikiopistossa hienointa on ajatus vapaudesta tuottaa ja muokata sisältöä. Wikiopiston osalta toiminta on vasta muotoutumassa, eikä kehitys näytä lähteneen vauhtiin, vaikka Wikiopisto onkin Wikipediaa vapaampi ja sallii myös uuden tiedon tuottamisen. Pohdittiin myös mikä on tietämisen arvoista, mikä neutraalia ja kuinka erilaiset kielet ja kulttuurit vaikuttavat sisältöön. Eri kielillä olevat Wikipediat ovat omanlaisiansa, eri käyttäjäkunnilla omat mieltymyksensä. Neutraaliuskin voi olla vaikeaa toteuttaa. Onko oikein, että evoluutioteoriaa etsiessä ohjautuu evoluutio – artikkeliin?
Tutkielman tekeminen Wikiopistossa kuulostaa mielenkiintoiselta. Kirjattaisiin työtä julki sitä mukaa kun se etenee. Uusia näkökulmia voisi syntyä kommenttien ja keskustelujen myötä. Tämä kuitenkin vaatisi tekijältä erityistä mielenkiintoa tällaiseen työskentelytapaan ja aikaa seurata Wikiopistoa. Tarpeen olisi myös joukko aidosti ja asiallisesti kiinnostuneita ihmisiä, joita ei välttämättä ole helposti saatavilla. Jollain aikavälillä uudet mediat ja alustat tulevat varmasti muuttamaan tutkimuksen tekoa ja ehkä myös tieteellistä julkaisemista. Paineita uudistamiseen lienee olemassa.
Ryhmämme näki sekä Wikipedian että Wikiopiston tarpeellisiksi. Wikipedian nimittäminen kuolleen tiedon säilytyspaikaksi kuulosti hieman negatiiviselta. Wikipedia on monesti hyvä lähtökohta etsiä tämän hetken tietämystä, vaikkei sieltä totuutta ja parasta tietoa aina löytyisikään. Wikiopiston puolella voi sitten lähteä kehittämään tämän hetken tietämystä eteenpäin.
Pohdittiin myös, että Wikipedia-artikkelien tekijät eivät välttämättä osallistu keskusteluihin, vaan puuhaavat artikkeleitaan yksinään. Ei siis välttämättä niin kovinkaan yhteisöllistä toimintaa, mutta tämäkin siis täysin sallittua. Muutoinkin, viiden pilarin ohjesäännöt tuntuivat sallivilta, jopa armollisilta ja niitä voi soveltaa oikeastaan kaikenlaiseen sosiaaliseen ja yhteisölliseen toimintaan.
Ryhmämme ei lukeudu Wikipedian aktiivisiin tuottajiin, mutta sen toimintaperiaatteet ovat kuitenkin jossain määrin tuttuja. Tämän kurssin kautta onkin ollut mielenkiintoista kuulla Wikipediasta lisää sekä siitä, miten Wikiopistoa voi hyödyntää oppimisessa. Vaikka Wikiopisto ei meidän mielestämme kaikkiin opetuskonteksteihin sovikaan, pidämme sitä silti hyödyllisenä ja uskomme sen pitävän sisällään mahdollisuuksia, joita ei vielä ole edes tultu ajatelleeksi. Emme kuitenkaan näe, että Wikiopisto voisi pitää edes vertaisena perinteiselle koulujärjestelmälle tai yliopistomaailmalle, vaikkakin sitä varmasti tullaan tulevaisuudessa paljon hyödyntämään. Pohdimme, että Wikiopisto ja sen säännöt vaativat varmasti aikaa kehittyäkseen, sillä ei ole kauaa aikaa siitä, kun Wikipediaakin pidettiin vielä ”kiellettynä” lähteenä. Ajatusmalli on saattanut juurtua aika syvälle ihmisten mieliin, ja siksi esimerkiksi opettajille pitäisikin esittää Wikipediasta ja Wikiopistosta hieman erilaista näkökulmaa ja auttaa heitä löytämään Wikiopiston hyödyt oppimisen kannalta.
Keskustelussamme esiin nousivat myös professionaalisesti päivitettävät Wikipedia-artikkelit, joista meillä ei ollut aikaisempaa tietoa. Pidämme outona ajatuksena sitä, että joku taho voisi vain yksin vastata oman artikkelinsa sisällöstä, sillä se mahdollisesti heikentää Wikipedian perusideaa, jonka mukaan kaikki artikkelit ovat vapaasti muokattavissa. Professionaalisissa artikkeleissa on myös riskinä liian kapea näkökulma, kun ääni annetaan vain yhdelle taholle.
Keskustelussamme nousi esiin myös deletionismi ja tynkäartikkelit. Koska Wikipedian ideana on sen jatkuva kehittäminen ja päivittäminen, pitäisi mielestämme keskeneräisillekin artikkeleille antaa mahdollisuus, sillä joku toinen voi muokata niistä paremman ja kattavamman. On ymmärrettävää, että Wikipedia halutaan pitää siistinä ja selkeänä, mutta Wikipedialla on kuitenkin omat keinonsa kertoa keskeneräisistä tai puutteellisista artikkeleista, joten miksi kaikkien artikkeleiden tulisikaan olla valmiita? Prosessiluontoisessa työskentelyssä oleellista on nimenomaan se, ettei keskeneräisen työn esittämistä tarvitsisi pelätä, vaan sitä voisi muokata ja parannella yhdessä.
Videolla tarkasteltiin Wikipedian käytäntöjä ja käytössääntöjä, jotka on kiteytetty viideksi pilariksi. Ensimmäinen pilari ”Wikipedia on tietosanakirja” on erittäin tärkeä, koska se määrittelee kirjoittajille yhteisen tavoitteen: tarkoituksena on tehdä tietosanakirjaa, eikä esimerkiksi sanakirjaa, blogia tai sanomalehteä. Wikipediassa olevan tiedon tulee siis olla totuudenmukaista, eikä siellä julkaista uutta tutkimusta ja tietoa, vaan kaiken pitää löytyä jo jostain muusta lähteestä. Pilari määrittää myös sen, millainen muokkaus on parannus. Tietosanakirjan käsitteen oletetaan olevan kaikille ihmisille tuttu, eikä sitä sen tarkemmin määritellä. Digitalisaation myötä perinteisten tietosanakirjojen painaminen on kuitenkin viime aikoina huomattavasti vähentynyt, eivätkä nykyajan lapset ja nuoret ole enää tottuneet käyttämään niitä niin kuin ennen. Ainoa kosketus tietosanakirjoihin voi heillä olla Wikipedia. Voidaan kysyä, onko tietosanakirjan käsitekään heille siten välttämättä itsestään selvyys?
Pilareissa korostetaan myös, että Wikipediaa kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta, se on vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata, käyttää ja levittää, ja muokkauksissa tulee kunnioittaa muita muokkaajia. Artikkeleissa ei esim. esitetä henkilökohtaisia kokemuksia tai mielipiteitä, ja niissä tulee käyttää luotettavia lähteitä. Toisaalta viidennessä pilarissa todetaan, että Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä. Säännöt on tarkoitettu noudatettaviksi, mutta vaikka niitä ei tuntisikaan täydellisesti, artikkeleja saa muokata rohkeasti luottaen terveeseen järkeen, eikä möhlimistä tarvitse pelätä. Ajatus siitä, että artikkelien ei tule edustaa mitään yksittäistä näkökulmaa, vaan kaikki eri näkökulmat ja niiden taustat pitää esittää tasapuolisesti eikä mitään yhtä näkökulmaa pidetä ”parhaana” tai ”totuutena” on hieno, mutta sen toteutuminen käytännössä on todennäköisesti aika idealistista. On hyvä asia, että kaikille eri näkökulmille annetaan tilaa, mutta mietityttää, miten tasapuolisuus onnistuu sellaisissa asioissa, joista on monta hyvin erilaista ja vastakkaista näkemystä? Voidaanko esimerkiksi juutalaisten holokaustista esittää yleisesti hyväksytyn historiallisen näkemyksen rinnalla yhtä totena ja hyvänä uusnatsien näkökulma, jonka mukaan holokausti on huijausta eikä sitä ole oikeasti tapahtunutkaan?
Kolmannessa pilarissa heijastuva Wikipedian vapaus ja inklusiivisuus antavat kaikilla mahdollisuuden osallistua sen tekemiseen, mikä on erittäin hieno asia. Samalla vapaudesta kuitenkin seuraa, että siellä on tarjolla sekä luotettavaa että epäluotettavaa tietoa, minkä vuoksi lähdekriittisyyden merkitys korostuu. Itse luen Wikipediaa joskus, kun haen tietoa jostain uudesta asiasta. Mielestäni sitä voi käyttää yhtenä tiedonlähteenä, mutta siellä olevaan tietoon on aina syytä suhtautua varauksella, tarkistaa artikkelien lähteet sekä etsiä tietoa ehdottomasti myös muista lähteistä ja suhteuttaa Wikipedian tiedot niihin. Wikipedian etuna on esimerkiksi se, että tieto löytyy yleensä nopeasti ja asiat on selitetty lyhyesti ja yksinkertaisesti niin että ne on helppo ymmärtää. Joskus Wikipediasta voi myös löytää hyödyllisistä lähteitä. Toisaalta kaikista aiheista ei löydy artikkeleja tai artikkelit voivat olla tynkiä. Onko Wikipediaa sitten järkevää ja turvallista käyttää opetuksessa - entä jos oppilaat omaksuvat sieltä virheellistä tietoa? Kuten videolla todettiin, sen käyttäminen opetuksessa voi olla hyödyllistä juuri siksi, että sen avulla voi tehokkaasti opettaa oppilaille informaation kriittistä arviointia.
Muiden muokkaajien kunnioitus on erittäin tärkeää muistaa, että kritisoi vain asioita, eikä ihmisiä, pyrkii konsensukseen eikä ryhdy käymään muokkaussotia. Kaikkien käyttäjien tulisi kuitenkin sitoutua niihin samalla tavalla, muuten voi käydä niin, että aggressiivisin ja itsepäisin muokkaaja jyrää läpi oman virheellisen ”totuutensa” kohteliaampien kustannuksella. Viides pilari (Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä) vaikuttaa ensisilmäyksellä oudolta ja ristiriitaiselta, ikään kuin se vesittäisi kaikki aiemmat säännöt. Tarkemmin ajateltuna kyse on ehkä kuitenkin siitä, että koska Wikipedian kehittyminen edellyttää osallistujia, sille ei haluta asettaa liian tiukkoja sääntöjä, vaan kynnys muokkaamiseen halutaan pitää riittävän alhaalla, jotta ihmiset rohkenevat tulla mukaan.
Wikiopisto eroaa Wikipediasta muun muassa siinä, että sen tavoitetta ja tarkoitusta ei ole vielä yhteisesti määritelty, siellä julkaistaan myös uutta tutkimusta ja tietoa. Wikipedian neutraali näkökulma ei voi siellä samassa mielessä toteutua, koska tutkimusta tehdään aina jostain tietystä näkökulmasta ja teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Myös Wikiopistossa julkaistua tutkimustietoa voitaisiin periaatteessa esittää Wikipediassa. Kuten videolla todettiin, Wikiopisto sopii varmasti hyvin välineeksi muun muassa tälläkin kurssilla käytettyyn yhteistoiminnallisiin oppimiseen, jossa toteutetaan ryhmässä jokin projekti, hankitaan tietoa ja työstetään ajatuksia, kokemuksia ja käsityksiä valitusta aiheesta yhdessä sekä tuotetaan kirjallinen tuotos Wikiopistoon. Oppilaiden motivoimiseksi Wikiopiston ideaa ja etuja olisi mielestäni projektin alussa hyvä käsitellä yhteisesti, jos se ei ole oppilaille ennestään tuttu, niin että heille syntyy selkeä kuva siitä, miksi ja miten Wikiopistoa käytetään. Myös arviointi, asioiden yhteinen kokoaminen ja tiedon soveltaminen käytäntöön projektin lopussa olisi tärkeää, jotta lopputulos ei vaan ”jää ilmaan”. Wikiopistoa voitaisiin hyödyntää myös tieteellisissä tutkimushankkeissa ja opinnäytetöissä ja sitä kautta lisätä tutkimuksen teon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tutkimusaineistojen laittamisessa avoimesti Wikiopistoon tulisi kuitenkin ehdottomasti varmistaa tutkimushenkilöjen anonyymiyden säilyminen.
Ryhmällemme osoittautui kaikkein mielenkiintoisimmaksi Wikipedian ”notabilityn”, deletionismin ja inklusionismin käsitteet sekä myös Wikipedian ”ei uutta tutkimusta”-sääntö ja Wikiopiston käyttö opetuksessa yliopistossa ja miksei muissakin kouluasteissa. Myös eri kielisten Wikipedia-sivujen erot ja problematiikat käväisivät keskustelussamme.
Mietimme ”notabilityn” käsitettä sen subjektiivisuuden kautta, eli vaikkakin merkityksellisyyden pitäisi olla tavallaan puolueeton käsite, joka määrittelisi Wikipediaan lisättävät artikkelit helposti tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin, niin onhan se aina jonkin ihmisen tai ryhmän mielipide. Konkreettisena esimerkkinä tästä ryhmäläisen seuraama väittely, joka koski erään bändin Wikipedia-sivuja. Tämänkin tapauksen kohdalla inklusionistit ja deletionistit perustelivat omaa kantaansa merkityksellisyyden perusteella ja olivat kumpainenkin siten oikeassa ja yhtä subjektiivisen näkökulman takana. Inklusionistit siis haluavat säilyttää Wikipediassa kaikki tyngät ja tarpeettomatkin artikkelit eli kaiken mitä sinne laitetaan, sillä artikkeleja voi aina muokata paremmiksi, laajemmiksi ja viitteellisemmiksi. Inklusionistit haluavat painottaa Wikipedian slogania vapaana sanakirjana. Se tarkoittaa, että se on vapaa alusta tiedon kasaamiseen yhteen paikkaan, eikä sitä, että sen pitäisi olla erityisen hyvä ja ammattimaisesti koostettu. Inklusionistit perustelevat haluaan pitää kaikki artikkelit olemassa Wikipediassa myös sillä, että ne eivät vie koskaan niin paljon tilaa, että Wikipediasta loppuisi tila uusille artikkeleille. Toisaalta tätäkin näkemystä vastaan voisi argumentoida sillä, että muisti on tila, joka tulee vääjäämättä jossain vaiheessa loppumaan. Deletionistit taas haluavat poistaa Wikipediasta kaikki tyngät, puolueelliset, viitteellisesti huonot ja muuten epäsopivat artikkelit. Deletionistit perustelevat omaa toimintaansa sillä, että lyhyitä ja triviaaleja artikkeleita pursuava Wikipedia on vaikea hallita, sen tietoa on vaikea etsiä ja tarkistaa, ja usein lyhyet artikkelit ovat jotakin tiettyä pientä ryhmää kiinnostavia ja siten hyvin puolueellisia. Deletionismin ja inklusionismin ongelmana on, että ne kummatkin ajattelevat ääripäillä. Paras vaihtoehto Wikipedialle olisi näiden kahden muodon väliltä, ja siten Wikipedia tällä hetkellä tuntuu toimivankin.
Wikiopiston käyttö esimerkiksi yliopisto-opetuksessa oli myös aihe mitä käsittelimme. Wikiopisto alustana mahdollistaa tämän ITIA2-kurssin tapaisen opetusmallin, jossa opetusmateriaali on jo valmiiksi netissä ja itse opetusaika voidaan käyttää projekteihin, työelämä-harjoitteluun tai ryhmätöihin. Tällainen opetusmalli muuttaisi opetusta perinteisestä luento-opetusmallista aika valtavasti. Oppilaille, mutta varsinkin opettajille tämän kaltainen muutos olisi varmasti jännittävä. Opettajat saattaisivat kokea olonsa hyödyttömäksi kaiken tiedon ollessa jo valmiiksi Wikiopistossa ja oppilaat saattaisivat kokea turvattomuutta uudessa tilanteessa, joka on vapaa perinteisestä luentomallista. Wikiopiston opetusmallissa opettajilla ja oppilailla olisi kummallakin myös enemmän töitä, Ja työ olisi luovempaa ja konkreettisempaa.
”Ei uutta tutkimusta”-periaate ja eri kielisten Wikipedia-artikkelien erot olivat myös keskustelussamme mukana. ”Ei uutta tutkimusta”-periaate tarkoittaa, että Wikipediassa ei saa julkaista tai tehdä uutta tutkimusta, eli tutkimusta, joka ei viittaa aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin. Se on sinänsä mielenkiintoinen periaate, koska se tekee Wikipediasta tavallaan kuolleen ja paikallaan olevan tiedon säilytyspaikan. Sekin on mielenkiintoista, että periaate koskee ainoastaan Wikipediaa, eikä sen sisarsivustoja. Eli esimerkiksi Wikiopistossa ei ole tätä periaatetta, siellä voidaan harjoittaa uutta tutkimusta. Eri kielisten Wikipedia-sivustojen erot olivat myös mukana keskustelussamme. Usein englanninkieliset Wikipedia-artikkelit ovat laajempia ja parempia kuin suomenkieliset, ja usein ihan syystäkin. Englanninkielisten artikkelien ylläpidosta, korjaamisesta ja kirjoittamisesta vastaan usein laajempi ryhmä ihmisiä kuin suomenkielisissä artikkeleissa, joten artikkelien muokkaaminen ja parantelu ovat usein aktiivisempaa englanninkielisissä artikkeleissa. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että joihinkin suomenkielisiin artikkeleihin on liitetty suoraan englanninkielisestä vastaavasta artikkelista käännetty teksti. Tästä nousikin esiin kysymys tämän kaltaisen teon laillisuudesta Wikipedian omien sääntöjen puitteissa, ja kopioitujen ja käännettyjen artikkelien merkitys lukijalle.
Vaikka Wikipedian viisi peruspilaria ja niiden luomat säännöt rajoittavat paradoksaalisesti Wikipedian omaa ideaa vapaasta sanakirjasta luomalla sen käyttöön ja muokkaamiseen aika tiukkojakin rajoja, ovat peruspilarit silti käytännöllisiä tuottamaan Wikipediaan rajoitettua vapautta, jonka sisällä siitä voi tulla jonakin päivänä jopa tieteellisissäkin kirjoituksissa käytetty validi lähde.
Keskustelumme käsitteli Wikipedian 5 pilaria ja yhteistoiminnallisuuden, oppimisen sekä työelämäulottuvuuden näkökulmia.
Wikipedian 5 pilaria ovat tietosanakirjamaisuuden tavoite, neutraali näkökulma, vapaa aineisto, menettelyohjeet ja ehdottomien sääntöjen puuttuminen. Ne auttavat ymmärtämään wikipedian ajatusmaailmaa ja antavat hyvät linjaukset toimijoille. Eri kieli- ja kulttuurialueet tuovat oman ajattelunsa ja sisältönsä wikipediaan, jolloin kaikille yhteiset toimintasuositukset ovat tarpeelliset. Meillä itsellämme ei ole kokemusta sellaisesta wikipediassa toimimisesta, jossa mielipiteet tai kulttuuriset erot joutuvat törmäyskurssille, mutta olettaisimme, että tällaistakin tapahtuu.
Wikipedian lähtökohtana on objektiivinen näkökulma. Kuitenkin on yllättävän vaikea luottaa siihen, että vapaaehtoisesti toimivien henkilöiden tuottama materiaali on neutraalia, vaikka tekstin muokkaajia olisi montakin. Toisaalta keskustelussakin tuli esiin, että juurikin wikipedian ja wikiopiston vertaisarviointi sekä lukijoiden ohjeistus tietoiseen kriittisyyteen tekstien suhteen kehittävät medialukutaitoa.
Kehotus muokata tekstejä rohkeasti tuo pohdintaan juuri sen vaikeuden, että miten voi muokata tekstiä sekä omat ajatuksensa rohkeasti esille tuoden, että myös muiden eriäviä mielipiteitä kunnioittaen. Ongelmallista on sen arviointi, että onko toisen teksti parempaa kuin toisen. Onko asiantuntijoilla sitä paitsi aina motivaatiota lähteä kiistelemään julkisella foorumila maallikoiden kanssa vaikka tietäisivätkin olevansa oikeassa? Nähdäänkö toisten tekemät parannusehdotukset ylipäätään myönteisesti vai pidetäänkö omasta näkökulmasta jääräpäisesti kiinni. Entä kuinka käy, kun joku ei millään voi uskoa olevansa väärässä, vaan pitää tiukasti kiinni omasta näkökulmastaan.
Wikiopistossa tuotetaan aktiivisesti uutta aineistoa entisen pohjalta. Se antaa opiskelulle yhden teknisen ulottuvuuden lisää. Yhteistoiminnallinen oppiminen, projektioppiminen, ilmiöoppiminen ym. vastaavat voivat olla mielestämme aivan hyvin toteutettavissa wikiopistossakin. Haasteina ovat oppijoiden henkilökohtaiset erot: eli miten yksilöt ovat tottuneet verkossa työskentelemään, ja tuottamaan yhteisöllistä aineistoa sekä se, millainen rooli opettajalla pitäisi olla ohjaajana. Toiminta edellyttää mielestämme oppijoilta rohkeutta ja osaamista, tiedon avointa jakamista sekä vuorovaikutustaitoja. Näiden taitojen tukeminen ja ohjaaminen ovat merkityksellinen osa opettajan toimintaa itse työskentelyprosessin vaiheissa tukemisen lisäksi. Toisaalta opettaja voi jättäytyä kokonaan syrjäänkin ohjaamisesta ja jättää osaksi tehtävää sen, miten oppijat järjestävät oman oppimisensa.
Lisäksi välineen hallinta tuo mukanaan myös kysymyksiä, miten ja mihin sitä voi käyttää. Ryhmässä oppimisella välineen hallinnalla on merkityksensä ryhmän jäsenille – jotkut ryhmässä osaavat paremmin kuin toiset ja voivat näin tukea toisia ja opettaa välineen käytössä. Haasteeksi opettajalle jää arviointi ja se, miten opettaja näkee ryhmäprosessin toiminnan ja jäsenten panostuksen. Historialogi ei kerro kaikkea ja ryhmän tuottama yhteisöllinen sisältökin voi muuttua jäsenten vapaan muokkausoikeuden kautta. Oppiminen on uudenlaista siinä, ettei kaikkea tarvitse opetella ja muistaa välttämättä ulkoa. Oppiminen jatkuu aina tuotoksien synnyttämisten jälkeenkin niin ryhmäprosesseissa kuin yksilöissäkin.
- selkeä tavoite: Wikipedialla on
-Wikiopistolla ei ole
-miksi pitäisi olla?
-eikö voisi olla muovautuva alusta?
- Wikipedian muoto ja sen tiukkuus:
-ristiriidassassa hölmöily ok –asenteen ja vapauden kanssa
-todellisuudessa Wikipediassa syntyy paljon pilkkukiistoja säännöistä
-vertaa Eero Ojasen ajatus videolla: miksei Wikipedian muoto ole kokeilevampi?
-Wikipedian periaate ja toimintakulttuuri ristiriidassa
-ehkä periaatetta pitäisi avata tarkemmin?
-Wikipedian muokkaajat suureksi osaksi miehiä
-esitetään tasapuolisena paikkana, mutta sukupuolierot vaikuttavat, esimerkiksi naisten argumentteja saatetaan pitää huonoina argumentteina, vaikka syynä on sukupuoli
-tyranny of structureslesness –ilmiö, eli vaikka toimitaan ajatuksella, ettei hierarkioita ole, niitä muodostuu kuitenkin
-kun hierarkiat pidetään piilossa niitä ei tunnisteta
-Wikipediassa varmasti erilaisia toimintakulttuureja eri kieliryhmien välillä ja eri kieliryhmien sisällä pienemmissä ryhmissä
-Wikipediaan kirjoittaminen vaatii vapaa-aikaa ja välineet
-kenellä niitä on eniten?
-laatu ja sen valvonta
-Wikipediaa pidetään epäluotettavan, vaikka tosiasiassa tarkka toimintakulttuuri takaa sen, että itse asiassa Wikipedia ainakin pyrkii luotettavuuteen
-amatöörien määrä tuottaa laatua
-mikä tieto on luotettavaa? – jopa vahvuus opetuksessa
-miksi lähdeviitteeksi käy mukisematta kirja 70-luvulta, mutta ei Wikipedia, vaikka samanlaista tiedon arviointia pitää tehdä molempien kohdalla?
-myös vertaisarvioitu tieto voi olla epäluotettavaa, vertaisarviointi ei aina ole perinpohjaista
-Wikipedia lopulta todella valvottu, amatöörien määrä
-jos Wikipedian ehdot kovin kireät amatöörien määrä pienenee -> laatu huononee?
Tarkemmin keskustelusta löytyy ryhmän omilta sivuilta.
Pohjimmaisena ajatuksena wikeistä ryhmästämme nousi esiin pointti siitä, että wiki ei todellisuudessa ole neutraali - esimerkiksi Wikipedia korostaa väkisinkin sen käyttäjien enemmistön mielipiteitä. Tietysti on totta, että Wikipedia on varmasti neutraalimpi ympäristö kuin perinteinen tietosanakirja - tiedämme, ketkä tietosanakirjan ovat kirjoittaneet, mutta Wikipediassa on aina pieni epävarmuus ja epätietoisuus siitä, kuka artikkelin on kirjoittanut. On silti tärkeää pitää mielessä, että yleisesti hyväksytyt mallit ja sanastot eivät välttämättä ole niitä kaikkein neutraaleimpia. Wikipedian toisessa pilarissakin korostuu vastaava pointti: "Multiple points of view are represented if at all possible". Kaikesta sisällöstä ei ole mahdollista saada Wikipediaan paljoa dataa erinäisistä syistä. Kenties aihe on niin edistynyt, että vain harva tietää siitä, tai kenties aiheesta parhaiten tietävien käytössä ei edes ole tietokonetta, jolla muokata Wikipediaa. Ihmisten harrastuneisuuden korostuminen Wikipediassa näkyy hyvin. Paperisissa tietosanakirjoissa puhutaan harvoin TV-sarjojen hahmoista tai muusta vastaavasta. Vaikeat tieteelliset ja etenkin vähemmän tunnetut sellaiset aiheet ovat selvästi aliedustettuja. Ihmiset kirjoittavat siitä, mikä heitä kiinnostaa ja siitä, mistä he tietävät.
Wikiartikkelien kirjoittajien yksipuolisuus nähtiin ryhmän kommenteissa ongelmana, mutta todettiin, että sen korjaaminen ei ole välttämättä nopea tai yksinkertainen prosessi - ketään ei voi pakottaa kirjoittamaan Wikipediaan. Wikipediaa kritisoitiin ryhmässä melkoisesti, mutta sen arvo modernina, ilmaisena ja keskimäärin melko luotettavana tietosanakirjana on meille kaikille selvä. Daniel mainitsi deletionismi-aatteen, jonka mukaan tiedon poistaminen on yhtä arvokasta kuin sen lisääminen. Tietyissä tilanteissa näin voikin olla - rönsyilevää tekstiä voi tiivistää tai kansantajuistaa. Kaikki poistaminen ei tietenkään ole yhtä arvokasta, mutta ei ole kaikki lisääminenkään. Wikipedialla voisi olla arvoa juuri kriittisen lukemisen opetusvälineenä nuorille - mistä tunnistaa luotettavan Wikipedia-artikkelin? Mitä kannattaa epäillä? Wikiopistosta emme ryhmänä keskustelleet erityisesti, mutta voitaneen sanoa sen toimivan ainakin mekaanisesti hyvin tarkoituksiimme. Suurimmat ongelmamme johtuivat inhmillisistä tekijöistä eivätkä puutteista alustassa.
Tietojenkäsittelytieteilijöiden mietteet:
Keskustelussamme kyseenalaistettiin pilarien toimivuus kaikenkielisillä sivuilla. Epäilimme, että eri kulttuureissa ja kielialueilla saattaisi olla jonkinlaista joustavuutta pilarien suhteen, esim. sensuurista johtuen. Yleisesti pilareita pidettiin toimivina, vaikkakin tiettyjä yksityiskohtia oudoksuttiin. Kuten se, että tiedon pitää olla olemassa olevaa eikä uutta tietoa hyväksytä, ”tiedon hautausmaaksi” kutsuttiin. Tästä mietittiin, miten uutta tietoa sitten saa pistettyä wikiin, mikä on se vaatimus. Tulokseksi saatiin, että loppujen lopuksi vaaditaan jokin luotettava lähde, jolla todistetaan tiedon oikeellisuus.
Mitä tulee ideaan tehdä opinnäytetyötä wikiopistossa, idealle ei lämmetty. Tämä nähtiin pelottavana ajatuksena, syinä uusi ja outo sivusto, liika avoimuus ja huonon, vielä keskeneräisen työn arvostelu. Hyvänä puolena kuitenkin mainittiin, että ehkä jotkut asiantuntijat voisivat antaa vinkkejä.
Kolmannen modulin aiheena oli Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto. Pohdimme keskusteluissamme muun muassa Wikipedian luotettavuutta ja sen käyttöä osana opetusta.
Sanotaan, että Wikipedia on yhtä luotettava kuin sen tekijä tai täydentäjä ja että se ei lähtökohtaisesti edes lupaa olevansa luotettava: ainoastaan avoin, jolloin artikkeleiden kirjoittajat ja muokkaajat ovat selvillä. Keskustelussa nousi esille esimerkiksi se, että Wikipedian luotettavuudella ei pitäisi olla niin suurta merkitystä jos lukija on medialukutaitoinen ja osaa selvittää tiedon paikkansa pitävyyden. Tältä osin Wikipedia siis kehittäisi myös käyttäjänsä, tässä tapauksessa lukijansa kriittistä lukutaitoa.
Kriittinen lukutaito tulisi olla oppilaan tai opiskelijan oletusarvo, jotta hän voi oppiakseen lukea niin sanottua lainattua tietoa, jota Wikipedia on pullollaan. Varsinaista uutta tietoahan Wikipediasta ei toistaiseksi tulisi löytyä, sillä se ei ole tutkimuksen tekoon käytettävä alusta. Keskustelussa nousi esille myös ajatus siitä, että lapset voisivat käyttää internetiä laajemmin ja opettavaisempaan tarkoitukseen, muuhun kuin kissavideoihin, mikäli wikioppiminen leviäisi ja yleistyisi.
Olisiko sitten hyvä kehittää Wikipediaa pois tietosanakirjamaisuudesta? Tämä voisi tarkoittaa sivuille erilaisen materiaalin upottamista, kuten kuvia ja videoita. Nämä aiheuttavat ongelman, jossa kukaan ei valvo materiaalin säilymistä emosivulla Wikipedia-artikkelin elinkaaren aikaa. Keskustelussa nousi myös esille se, että tietosanakirjamaisuus on toisaalta myös tutun ja turvallisen formaattinsa takia valttikortti. Tällainen rakenne soveltuu nopeaan arjen tiedonhakuun hyvin.
Keskustelimme myös Wikipedian neutraaliudesta. Onko mahdollista, että artikkelit ovat täysin neutraaleja? Wikipediaa täydentävät ihmiset ja ihmisellä on, useammin kuin ei, mielipide asiaan, josta kirjoittaa. Tilastot ja vastavaat ovat toki ainoastaan numeroita ja sellaisenaan neutraaleja, mutta kontroversiaaleista aiheista kuten skientologiasta varmasti jokaisella asiaan perehtyneellä on jonkinlainen mielipide. Videolla kuitenkin mainittiin myös se, että neutraalius katoaa, kun määritellään valonnopeuden olevan x. Jos jo tämä rikkoo neutraaliuden, ei varmasti mikään artikkeli voi olla täysin neutraali?
Linkki wikisivumme tekstiin.
Pohdimme keskustelussamme wikipedian avoimuutta ja riippumattomuutta. Eri intressien ei pitäisi vaikuttaa wikipedian sisältöihin ja tekemiseen, mutta esimerkiksi vatikaanin valvonta ja sensuuri omalla sivullaan herättää kysymyksen tiedon objektiivisuudesta. Vaikka editointihistoria edustaa avoimen dialogin ideaalia ja sieltä voi nähdä tehdyt muutokset ja lisäykset, on kyseenalaista voiko muokkaushistoriaa seuraamalla kuitenkaan todella havaita esimerkiksi jonkun tahon kytkeytymisen markkinatalouden koneistoon. Epäilemme, pystyykö muokkaushistorian perusteella siis todella arvioimaan tiedon neutraaliutta.
Wikiopiston puolella on tilaa uuden luomiselle ja täten jopa uutta luovalle tieteelliselle toiminnalle, mutta wikipedian vapaus näyttäisi olevan aika rajoitettua vapautta. Uudistamisen mahdollisuudesta huolimatta wikipediassa toistetaan perinteistä sanakirjamuotoa ja taustalla ovat valmiiksi asetetut tavoitteet ja rajat. Kuinka tiukat toiminnan reunaehdot voivat olla, jotta kommunikaatio ja tuottaminen on yhä vapaata, luovaa ja tasa-arvoista – ennen kaikkea, jos tavoitteena on pitää osallistumisen kynnys matalana? Pohdimme, millainen sanakirja olisi mahdollinen ollakseen yhä sanakirja. Voisiko sanakirjassa olla vaikka tieteen ja taiteen rajapintaa edustava haiku devon rex -kissarodusta – sen avullahan voisi tavoittaa ilmiöstä jotain kokemuksellista, joka jää perinteisemmän ensyklopediatiedon tavoittamattomiin? Wikipedian mahdollisuuksia punnitessa voisi olla aiheellista pohtia laajemminkin, mitä tiedon käsitteeseen sisällytetään. Wikipedian vertaisarviointi herätti myös keskustelua, sillä wikipediassa ei odotetakaan tietyn alan tai tunnistetun asiantuntijajoukon hyväksyntää, vaan vertaisarvioija ja asiantuntija voi olla kuka tahansa. Tähän viitaten ajattelimme, että wikipedian käyttöön liittyy myös lähdekriittisyyden oppiminen, kun tiedon ja lähteiden arviointi jää perinteisesti opittua enemmän jokaisen omalle vastuulle. On myös mielenkiintoinen näkökohta, että wikipediassa myös arvioinnin evaluointi tehdään vertaisarviointina.
Pohdimme wikipedian ja wikiopiston eroja ja niiden mahdollisuuksia, ja nähdäksemme rajoituksista huolimattakin ne ovat vapaampia ja tasa-arvoisempia välineitä kuin ylhäältä ohjatut järjestelmät. Kun tekeminen ja oppiminen perustuvat omaan motivaatioon, myös vastuu on tekijällä ja oppijalla itsellään. Verrattuna perinteiseen oppimiseen ja tiedon tuottamiseen suurin ero on varmasti juuri toiminnan kommunikatiivisuudessa ja siinä, että tavoitellaan yhteistä etua sekä yhteisymmärrystä. Keskustelimme myös tämän wikiopistokurssin tarkoituksesta. Esiin nousi mahdollisuus käydä keskustelua aiempien vuosien tuotosten kanssa ja ehkä myös oppia niistä, vaikka esiin nousi myös ajatus, että niihin paneutuminen voisi vaikuttaa liikaakin omaan ajatteluun. Kun jokainen jaamme meillä olevia tietoja ja kokemuksia, on synteesinä kuitenkin jotain uutta, ja avoimen dialogin kautta muutos omassa ajattelussamme on ainakin ideaalitapauksessa ollut mahdollinen. Pidimme mahdollisena, että myös ihmissuhdetaidot ja ryhmätyötaidot voivat kehittyä wikipedian ja wikiopiston käytön myötä. Wikipedian käytössä tarvitaan lähtökohtaisestikin jo sekä itsetuntemusta että ihmissuhdeosaamista, sillä toiminnan periaatteiden mukaisen toiminnan toteutumiseen tarvitaan wikipedian omien käyttäytymissääntöjen osaamista ja kenties myös hienovaraisuutta esimerkiksi muokkaussotien välttämiseksi.
Videolla esiin nostettu kysymys mahdollisuuksista työelämätiedon käsittelyyn herätti ajatuksia ja tällaista tietoa pidettiin tarpeellisena. Esimerkiksi asiantuntijaluennot, jotka olisivat aikaan ja paikkaan sitomattomina katseltavissa – esimerkiksi wikiopistossa tai asiaa varten perustetuilla nettisivuilla – olisivat hyvä väylä saada kokonaisnäkemystä omista mahdollisuuksista ja millaista tietoa eri työtehtävissä ehkä tarvittaisiin. Nykyistä innovatiivisempi yhteistyö eri tahojen (esim. yliopisto ja ammattijärjestöt) välillä nähtiin hedelmällisenä vaihtoehtona saada tieto-taitoa, jota peruskursseilta ei ole saatavilla ja joka nyt opitaan vasta työelämässä.
Wikipedian perustuu viiteen perusajatukseen, pilariin, joita avoin verkkosanakirja pyrkii toiminnassaan ainakin periaatteessa noudattamaan. Ensimmäinen pilari, mahdollisimman neutraalin tai jopa useamman näkökulman esiin tuominen on tuttua tieteellisestä keskustelusta, sillä paras argumentti voittaa. Useamman näkökulman esille tuominen on relevanttia silloin, kun yksimielisyyttä ei tiedeyhteisössä ole saavutettu. Hyvänä esimerkkinä nykyaikaisen fysiikan kilpailevat teoriat, jotka yhtenäisteorian puuttuessa täytyy fysiikka-artikkelissa mainita.
Toinen pilari, Wikipedia on tietosanakirja, tarkoittaa sitä, että yhteisöllä on yksi koossapitävä tavoite, tehdä ja toimittaa Wikipediaa tietosanakirjana, jossa ei ole alkuperäistä tutkimusta eikä mielipiteitä, vaan lähdeviittein tuettua tietosanakirjatekstiä. Mistä sitten tiedämme, onko se mikä on merkittävää tänään, merkittävää myös huomenna? Inklusionistien ja deletionistien välisiä vääntöjä on Wikipedian virtuaaliset kahvihuoneet pullollaan julkisivun takana.
Kolmas pilari, eli Wikipedia on vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata, ja jonka tekstisisältö on vapaata, muistuttaa vapaudellaan avoimen lähdekoodin lisenssejä, kuten GNU/Linux-jakelu Debianin lisenssimallia. Tätä avoimuutta on hyödynnetty myös kaupallisesti ja osia Wikipediasta onkin myyty painetussa muodossa. Wikipedian avoimen luonteen takia Wikipedia myös pakottaa käyttäjänsä tutkimaan artikkelin muutoshistoriaa ja lähteitä tiedon luotettavuuden varmistamiseksi. Perinteisen painetun sanakirjan kertomaan tietoon lukijan on vain luotettava, koska esimerkiksi muutoshistoria ei ole avoin teknisten ja erityisesti kaupallisten syiden vuoksi.
Neljännen pilarin mukaan Wikipedialla on menettelyohje: kunnioita kanssamuokkaajiasi. Välillä artikkelin muokkaaminen eskaloituu muokkaussodiksi saakka, joissa kilpailevien näkökantojen edustajat peruvat kilpaa toistensa tekemiä muokkauksia. Tämä voi johtaa jopa väliaikaiseen artikkelin jäädyttämiseen, joka sotii Wikipedian avoimuutta vastaan. Välillä neljättä pilaria rikotaan niin, jo asemansa vakiinnuttanut runnoo oman muokkauksensa läpi ohi kokemattomamman, mutta mahdollisesti artikkelin aiheesta paremmin tietävän muokkaajan. Artikkeleiden keskustelusivuja tutkimalla näistä voi nähdä viitteitä, kun näkyvämpi hahmo yhteisössään saa puolelleen muokkaajien enemmistön enemmän nimensä kuin asiantuntemuksensa ansiosta.
Viidentenä pilarina on se, että edellä mainittuja sääntöjä lukuun ottamatta ehdottomia, kiveen kirjoitettuja sääntöjä ei ole. Täydellisyyttä tavoitellaan, mutta sitä ei edellytetä ja sääntöjen henki on muotoa tärkeämpi.
Wikiopisto eroaa Wikipediasta ratkaisevasti siinä, että oma ja alkuperäinen tutkimus on sallittua. Alustaa onkin käytetty esimerkiksi yhteisö- ja yksilövetoisten tietokirjojen kirjoittamiseen ja toimittamiseen. Videolla pohdittiin myös, voisiko Wikiopiston puolella tehty tutkimus siirtyä artikkelin lähteeksi Wikipediaan? Aiemmin on ainakin nähty se, kirjailija ei ole itse luotettava lähde korjaamaan puutteellisia tietoja kirjojaan käsittelevästä artikkelista. Wikipedia vaatii muita lähteitä. (Auerbach 2015.) Kysymys on siis siitä, määritelläänkö Wikiopisto Wikipedian kriteerit täyttäväksi vertaisarvioiduksi tieteelliseksi julkaisufoorumiksi. Yksiselitteistä vastausta emme tähän kysymykseen löytäneet, mutta voisi arvailla, että jos Wikiopisto saavuttaa riittävää suosiota tieteellisenä julkaisukanavana, on myös Wikipedian hyväksyttävä Wikiopiston käyttäminen lähteenä yksiselitteisesti. Wikiopisto on erityisen toimiva alusta projektioppimiseen, jossa parhaimmassa tapauksessa ryhmän keskuudessa oleva työ- tai harrasteperäinen hiljainen tieto löytää potentiaalisen foorumin laajemmalle leviämiselle. Näin tieto hyödyttää sekä kyseistä ryhmää, että muita opiskelijoita. Voisiko näistä tämän vuoden keskusteluista tai niiden yhteenvedoista olla apua esimerkiksi ensi vuoden opiskelijoille? Ehkäpä, ainakin nämä voisivat toimia jonkinlaisena alkusysäyksenä tai liikkeelle panevana voimana omalle alkuperäiselle pohdinnalle.
Lähteet:
Auerbach, D. 2015. The Wikipedia Ouroboros. Slate. <http://www.slate.com/articles/technology/bitwise/2015/02/wikipedia_gamergate_scandal_how_a_bad_source_made_wikipedia_wrong_about.html> (käytetty 14.12.2016).
Keskustelimme lähinnä deletionismista ja inklusionismista sekä niiden soveltumisesta opiskeluun ja oppimiseen, neutraalista näkökulmasta sekä wikipedia-artikkelien muokkaamisesta ja muokkaajista.
Ymmärrämme deletionistien halun pitää wikipedia tietosanakirjamaisena, jolloin tynkäartikkelit ja mahdollinen ”väärä tieto” olisi poistettava, mutta olemme silti vankasti inklusionisteja. Humanistisissa tieteissä tutkimustulokset ovat tulkinnanvaraisia ja siten joltain kantilta katsottuna ”vääriä”. Ja kuten videollakin mainittiin, tänään ei voida tietää, mikä huomenna on tärkeää saati ”totta”. Toisaalla videolla mainittiin kriittisen reflektion äärimmäisen tärkeästä roolista oppimisessa ja siitä että, koska wikipedia ei ole täysin luotettava, sen käyttö on nimenomaan suositeltavaa opiskelussa. Tästä kaikesta vaan pitää olla tietoinen, että oppimistulokset voivat olla hyviä. Mielestämme inklusionismi tukee tätä kriittisen reflektion kautta oppimista paljon paremmin kuin deletionismi. Sekä siten, että inklusionistisessa wikipediassa on enemmän materiaalia opiskeltavaksi että siten, että tuota materiaalia käytettäessä täytyy oikeasti kriittisesti reflektoida lukemaansa.
Pohdimme lisäksi sitä, että voiko olla oikeasti neutraalia näkökulmaa. Eikö näkökulma oteta aina jostakin lähtökohdasta? Tällöin esimerkiksi artikkelin kirjoittajan kulttuurillinen tausta voi tiedostamattakin vaikuttaa. Monet wikipedian artikkeleista näyttävät länsimaisesta näkökulmasta tarkasteltuna ”normaaleilta” ja siten neutraaleilta, mutta ovatko ne oikeasti sitä? Miltä ne näyttävät erilaisten kulttuurien edustajien näkökulmasta? Neutraali näkökulma voi myös olla irrationaalinen, kuten evoluutio- ja luomisteorian rinnastaminen ”mahdollisina totuuksina” osoittaa.
Keskustelimme myös aika lailla wikipedia-artikkelien muokkaamisesta ja muokkaajista. Käsittääksemme wikipedian pääasiallisiksi muokkaajiksi valikoituvat wikipediayhteisön arvostamat henkilöt, joilla ei välttämättä ole mitään akateemiseen maailmaan soveltuvaa pätevyyttä. Mietimme esimerkiksi Vatikaanin palkkaamia ammattimaisia muokkaajia ja sitä, että voiko heistä tulla suurien muokkausmäärien myötä äärimmäisen luotettavia wikipediayhteisön silmissä. Wikipedian menettelyohjeissa edellytettiin hyvänsuopuutta ja sen olettamista muiltakin. Entäpä jos nämä suurien muokkausmäärien myötä äärimmäisen luotettaviksi leimautuneet muokkaajat alkaisivat manipuloida muitakin artikkeleita Vatikaanin intressien mukaisiksi? Salaliittoteoriat kunniaan!