Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2017 kurssi/Lasten tavat tulkita mainoksia (Häkkinen, Kiuttu, Unkuri, Tanni)
Lasten tavat tulkita mainoksia
[muokkaa]Sopivaa tv-mainontaa 8–10-vuotiaille -artikkeli
[muokkaa]Ryhmän artikkeli löytyy tältä sivulta.
Aiheeseen liittyviä kysymyksiä
[muokkaa]- Miksi lapsille suunnataan mainoksia?
- Mihin lapsi kiinnittää huomionsa (ääni, kuva, värit, liike, hahmot, jne)?
- Miten mainos jää lasten mieliin?
- Miten hyvin lapsi tunnistaa mainoksen kaupalliseksi sisällöksi?
Etätehtävä 3: Tiivistelmä videosta "Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Tieto, reflektiivinen epävarmuus, opettajuus"
[muokkaa]Tere Vadénin ja Juha Suorannan keskustelussa “Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Tieto, reflektiivinen epävarmuus, opettajuus” pohditaan asiantuntijoiden asemaa, tiedon tarjontaa sekä tiedon luotettavuutta nykyajan digitalisoituvassa maailmassa. Koska tietoa löytyy eri muodoissa useasta eri lähteestä niin internetistä kuin painetuistakin teoksista, täytyy tiedon etsijällä olla hyvä informaatiolukutaito.
Internetissä kenen tahansa on mahdollista tuottaa tietoa ja luokitella sitä ns. tägien avulla. Tägit auttavat internetissä liikkuvia löytämään tiedon, mutta samalla nousee kysymys, heikentääkö tämä folksonomiaksi kutsuttu toiminta ja tiedon tuottaminen netissä asiantuntijoiden asemaa? Entä miten käy tiedon etsijöille? Kokematon tiedon etsijä ei välttämättä osaa olla tarpeeksi kriittinen tiedonlähteitä tutkiessaan, jolloin hän saattaa hyödyntää jopa virheellistä tietoa. Tällöin asiantuntijan tarjoama apu nousee tärkeäksi. Toisaalta itsenäinen tiedonhankinta sekä lähteiden kriittinen tutkiminen opettaa ihmisiä toimimaan myös omin avuin.
Refleksiivisyys nousi myös esille Vadénin ja Suorannan videossa. Erityisesti internetissä tulisi liikkua asenteella, että kaikki tieto on epävarmaa ja kaikki vastaantuleva tieto pitäisi arvioida ennen siihen luottamista. Keskustelussamme nousi esille esimerkkinä Wikipedia, joka voi olla sekä hyvä että huono tiedon tarjoaja. Sivuston sisältöä seurataan melko tarkasti, lähteitä tulee merkitä artikkeleihin ja tietoa löytyy monesta aiheesta, mutta sivustolle voi kuitenkin käydä kirjoittamassa kuka vain ja minkälaista sisältöä tahansa. Tämän vuoksi informaatiolukutaitoa vaaditaan erityisesti internetissä kuljettaessa; koska tietoa on paljon ja sen alkuperää ei aina heti näe tai pysty selvittämään.
Vadén ja Suoranta mainitsevat videolla vielä pessimistisen metainduktion, jonka mukaan ihmisten tulisi olla tietoisia siitä, kuinka tämän hetken tieteelliset teoriat voidaan vuosien päästä kumota virheellisinä. Koska niin on käynyt vuosia sitten kehitetyille teorioille, sama voi tapahtua myös tulevaisuudessa, jolloin tämänhetkiset teoriat todetaan vääriksi. Keskustelussamme pohdimme, miten tähän tulisi suhtautua, ja tulimme johtopäätökseen, ettei tätä ilmiötä tarvitse pelätä. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti, joten voidaan olettaa, että sen mukana löydetään kuin myös kehitetään uusia teorioita. Sen sijaan, että muutosta pelättäisiin, tulisi siis muutos ottaa avoimesti vastaan.