Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9A syksy 2015/Udmurtti

Wikiopistosta

Udmurtin kieli[muokkaa]

Udmurtti on pieni kieli jota puhutaan etelä-venäjällä itsenäisellä udmurtian alueella ja sillä on noin 340 000 kieltä äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Kieli on vaarassa hävitä, sillä se ei toimi opetuksen tai politiikan kielenä.

Se kuuluu kielikunnaltaan urarilaisiin kieliin ja kieliryhmältään suomalais-ugrilaisiin kielin.

Udmurtian lippu
Udmurtian vaakuna
Udmurtian sijainti


Udmurtin kielioppi[muokkaa]

Udmurtti on agglutinoiva eli monipäätteinen kieli, kuten suomi.

Kielessä on 38 aakkosta poiketen suomen 28:a aakkosesta. Kielessä ei ole sukua kuten ei ole suomessakaan. Kielessä on myös 15-17 sijamuotoa. Kielen sijapäätteet ovat useimmiten identtisiä komin kielen kanssa. Omistusmuotoa udmurtissa käytetään samalla tavalla kun muitakin urarilaisia kieliä kolmannenpersoonan omistusmuoto toimii myös määräisenä artikkelina. Adverbit, nominit ja adjektiivit ovat yleensä keskenään identtisiä. Udmurtti on uhanalainen kieli

Udmurtissa on neljä aikamuotoa neutraali, evidentiaali, preesens ja futuuri. Udmutin kielessä erikoisesti verbin perusmuoto on tunnukseton futuuuri normaalin presensin sijaan. Subjetktin ja predikaatin yhdistävää sanaa (esim. olla verbi) ei käytetä ja subjekti ja predikaatti ovat aina samassa muodossa. moduksia on indikatiivi imperatiivi ja konditionaali.Neutraalit lauseet ovat usein SOV-tyyppisiä, mutta sanajärjestys on vapaa.

Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen Pohjois-, keski- ja etelä udmurttiin.


Suomi-Udmurtti Käännöksiä[muokkaa]
Suomi Udmurtti
äijä ajı ‘isä’
viha vež ‘kateus
Kylmä kın(m-)
Parempi/hyvä bur ‘hyvä’
Ampua ıb(ını)
Käskeä kos(ıni)


Udmurtin aakkoset[muokkaa]

Äänne Aakkonen
А а [a]
Б б [b]
В в [v]
Г г [g]
Д д [v]
Е е [je]
Ё ё [jo]
Ж ж [ʒ]
Ӝ ӝ [ʤ]
З з [z]
Ӟ ӟ [ʣ́]
И и [i]
Ӥ ӥ [io]
Й й [j]
К к [k]
Л л [l]
М м [m]
Н н [n]
О о [o]
Ö ö [e̮]
П п [p]
Р р [r]
С с [s]
T т [t]
Y y [u]
Ф ф [f]
X x [h]
Ц ц [ts]
Ч ч [ʧ]
Ӵ ӵ [ ]
Ш ш [ʃ]
Щ щ [ʃʧ]
Ъ ъ kova merkki
Ы ы [ï]
Ь ь pehmeä merkki
Э э [e]
Ю ю [ju]
Я я [ja]

Tässä linkki udmurtin kielinäytteiden kuunteluun

Talous ja elinkeinot[muokkaa]

Udmurtian BKT on noin 4500 euroa joka on vain 66% venäjän normaalista BKT:sta Udmurtin talous on painottunut hyvin paljolti luonnonvaroihin kuten öljyyn ja metsiin metsiä maan pinta alasta 46%. Teollisuus on suurimaksi kone- ja raskasmetalliteollisuutta. Maalla on myös jonkin verran ulkomaalaista kauppaa. Tärkein vientituote on öljy ja koneet ja tärkein tuonti tuote ovat koneet ja petrokemian tuotteet.

Uskonto ja kulttuuri[muokkaa]

Udmurtian pääuskonto on Ortodoksinen uskonto 33% väestöstä. Museoita udmurtiassa on 39 joista tärkein on Udmurtian kansallismuseo. Musiikin alallla udmurtia on päässyt maailmankartalle kun udmurtialainen mummokuoro nousi staraksi laulamalla rokkikappaleita venäjäksi perinnevaatteet päällään. Tunnetu säveltäjä Ptjor Tsaivkoski on kotoisin udmurtin kaupungista Votkiniskistä Ensimmäinen udmurtilainen kirja oli nimeltään Čagyr, čagyr dydykeeli Siniharmaa kyyhkynen ,jonka kirjoittaja oli Grigori Vereštšaginin.


Historia[muokkaa]

Yksi ensimmäisistä teksteistä, jossa mainitaan udmurtit oli eräs arabialainen kirjoitus 1100-luvulta. Nimi udmurtti on ensimmäinen kerran ilmestynyt vuonna 1770. 1200-luvulla mongolit valloitivat udmurtian alueen, tämän jälkeen se siirtyi kazanin klaanille. vuonna 1552 venäjä valloiti kazanin klaanin alueet ja sitä kautta udmurtian. Valloituksen jälkeen he liittoutuivat marien kanssa kapinaan venäjää vastaan, joka kukistettiin vuonna 1557. Neuvostoliiton vallan alaisena udmurtia sai autonomian ja vuonna 1991 se julistautui itsenäiseksi nimellä udmurtian tasavalta, mutta jäi osaksi venäjän federaatiota.


Nykytilanne[muokkaa]

Udmurtteja oli viime laskenna mukaan noin 554000 joista 339800 puhuu udmurtin kieltä. Lähes jokainen udmurtti puhuu nykyään venäjää toisena äidikielenään venäjällä olevan kielisyrjinnästä johtuen. Udmurtin kieli on teoriassa udmurtian virallinen kieli mutta koulutuksenn median ja hallinon kieli on venäjä. Vahvimmin kieli on säilynyt valtion etelä-osissa missä monikielisyys on yleistä.


Lähteet[muokkaa]