Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9I syksy 2015/Saamelaiskielet
Saamelaiskielet[muokkaa]
Yleistä saamen kielestä[muokkaa]
Saamea puhutaan neljässä valtiossa: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Saamen kielellä on noin 20-30 tuhatta puhujaa. Saamen kieli voidaan jakaa kahteen maantieteelliseen ryhmään itäiseen ja läntiseen. Saamen kieli voidaan jakaa 11 kieliluokkaan, joista kaksi on kuollut. Nämä luokat ovat: eteläsaame, uumajansaame, piitimensaame, luulajaansaame, pohjoissaame, koltajansaame, inarinsaame, kiltinänsaame, turjansaame, keminsaame (k) ja akkalansaame (k).
Sanasto ja rakenne[muokkaa]
Saamenkielen kirjaimisto on latinalainen. Saamen kielet Pohjoismaissa käyttävät muunneltuja latinalais aakkosia. Saamen kielessä Q, W ja X eivät kuulu saamenkielen kirjaimistoon. Osa saamen kielistä käyttävät kyrillisiä aakkosia.
Kirjaimisto[muokkaa]
Pohjoissaame: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž
Inarinsaame: Áá Ââ Ää Čč Đđ Ŋŋ Šš Žž
Koltansaame: Áá Ââ Čč Ʒʒ Ǯǯ Đđ Ǧǧ Ǥǥ Ǩǩ Ŋŋ Õõ Šš Žž Åå Ää (+pehmennysmerkkinä ´)
Luulajansaame Ruotsissa: Áá Åå Ńń Ää
Luulajansaame Norjassa: Áá Åå Ńń Ææ
Eteläsaame Ruotsissa: Ää Öö Åå
Eteläsaame Norjassa: Ææ Øø Åå
Suomi - pohjois-saame[muokkaa]
ihme – amas
ilves – albas
jalo – juolled ’laaja’
jatkaa – joatkit
kanki – gágga
kannus ’noitarumpu’ – govdes
keino – geaidnu ’tie’
kyllä – gallis
liki – lahka ’lähellä’
luja – loddji
luta ’puikko’ – lohti ’kiila’
matka – muotki ’taival’
mäkärä – muogir
nuori – nuorra
potea – buohcat ’sairastaa’
pälvi – bievla
sakea – suohkat
salmi – čoalbmi
sammakko – cuobbu
sauna – suovdnje ’lumeen kaivettu (lämmittely)kuoppa’
selkeä – čielga
Saamen kieli Suomessa[muokkaa]
Suomessa saamelaiskieliä puhutaan pohjoisessa. Suomessa äidinkielenä puhuvia henkilöjä on noin 2000 henkilöä. Suomessa saamenkielen asemaaon pyritty turvaamaan vuodesta 1992. Suomessa lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa kirjallisesti ja suusllisesti saamea. Suomessa äidinkielenä saamen kieltä opetetaan kuudessa koulussa, joita ovat Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Sodankylän, Oulun ja Rovaniemen koulut. Näillä alueilla lapsilla on mahdollisuus saada opetus saamen kielellä.
Saamelaiskielten historia[muokkaa]
Saamelaiskielissä on enne ollut sama kantakieli. Saamelaiskielten asema oli uhattuna vielä 1900-luvun lopulla, ennekö kieltä alettiin elvytämään. Saamelaiskielten puhuja määrä oli laskussa vielä 1990-luvulla, silloin suomessa saamelaiskieliä äidinkielenä puhuvia henkilöitä oli vain noin 900.
Saamelaiskielten tulevaisuus[muokkaa]
Nykyään Saamelaiskielten puhujamäärä on kasvussa. Saamelaiskielet ovat turvassa, koska puhujia 20-30 tuhatta puhujaa. Saamelaiskielisiä kouluja on tulossa jatkuvasti lisää. Saamenkieltä opetetaan omana äidinkielenä saamelais nuorille. Saamenkieliä on useita eri kieliä, jotka ovat palaamassa samaan kantakieleen tulevaisuudessa. Saamenkielten sanasto on muuttumassa samantyyliseksi saamenkielten kesken.
Saamenkielten alkuperä[muokkaa]
Saamelaiset ovat todennäköisimmin tulleet siperiasta. Saamelaisten on myös uskottu olevan sukua samojedeille. Saamelaiset ovat eläneet kautta aikojen eristyksissä muustamaailmasta. Saamenkieli sai virallisen kielen aseman suomessa vuonna 1992. Nyky tutkimusten mukaan Saamenkieli olisi syntynyt pienellä alueella etelä-suomessa. Saamen kielenalkuperä on peräisin kivikaudelta.
Lähteet[muokkaa]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet
Byckling, Henriikka - Keinänen Minna - Paalanen, Piila 2010: Aktiivi 9, äidinkieli ja kirjallisuus. Tammi,
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/25/viikon-kieli
http://www.helsinki.fi/hyy/skv/saame.html
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:saamen_kielet