Näkymätön oppiminen/3.0 protoparadigma
Paradigmat
[muokkaa]| Paradigma 1.0 | Paradigma 2.0 | Paradigma 3.0 | |
|---|---|---|---|
| Suhteet | Yksinkertaisia | Monimutkaisia | Teleologisia |
| Järjestys | Hierarkinen | Heterarkinen | Itseorganisoituva |
| Osapuolten väliset suhteet | Mekaaniset | Holograafiset | Synergiset |
| Maailmankuva | Deterministinen | Määrittelemätön | Suunniteltu |
| Kausalitetti | Lineaarinen | Keskinäinen | Anti-kausaliteetti |
| Muutoksen prosessi | Yhteinen | Morfogeeninen | Luova hävittäminen |
| Todellisuus | Objektiivinen | Perspektiivinen | Kontekstuaalinen |
| Tila | Paikallinen | Globalisoiva | Globalisoitu |
Kuvio muokattuna John Moravec:in ja Cristóbal Cobon kirjasta "Aprendizaje Invisible: Hacia una nueva ecología de la educación" sivulta 55.
3.0 yhteiskunnan 3.0 protoparadigma
[muokkaa]
Moravec:in ja Cobon Aprendizaje Invisible: Hacia una nueva ecología de la educación -kirjan mukaan 3.0 yhteiskunnan täytyy jättää taakseen teollisen ajan paradigma ja pedagogiset mallit (katso kuvio yllä), jotka keskittyivät ennaltaehkäisevään informaatioon ja osaamiseen. Koulun ja/tai oppimisen tulisi kehittyä kohti oppimisen muotoja, jotka hyödyntävät näkymättömiä oppimisen tiloja rakentaakseen käytännöllistä ja hyödyllistä tietoa sekä henkilökohtaisella että sosiaalisella tasolla. Opetus keskittyy kuitenkin edelleenkin suurelta osin tietoon, joka ei ole suoraan merkityksellistä opiskelijoiden ympäröivässä elämässä.
Cristóbal Cobon ja John Moravec:in mukaan 3.0 protoparadigmassa kaaos ja moniselitteisyys liittyneinä valtaviin sosiaalisiin ja teknologisiin muutoksiin vaativat "tekemällä oppimisen" paradigman uudelleen syntymistä. Aika jolloin opiskelija oli tiedon passiivinen vastaanottaja on tulossa päätökseen ja on aika siirtyä uudenlaiseen toimintakulttuuriin sekä oppimisessa että opettamisessa.
Tärkeintä on se, miten opitaan, ei se, mitä opitaan
[muokkaa]Näkymättömän oppimisen protoparadigma korvaa "ennaltaehkäisevän" ulkoaoppimisen oppimisella, joka on merkityksellistä oppimiskokemukseen osallistuville. Näkymättömässä oppimisessa edistetään ennen kaikkea tiedon käytännön soveltamista uusiin tapoihin ratkaista ongelmia mekaanisen aiemmin opitun tiedon toistamisen sijaan. Opiskelija muuttuu tiedon vastaanottajasta tiedon tuottajaksi. Opiskelijat toimivat omien tietojensa pohjalta soveltaen sitä, mitä he ovat oppineet ratkaisemalla käytännön ongelmia. Mukana näissä ratkaisuissa on myös ongelmia, joita ei ole aikaisemmin ratkaistu.
Perinteiset arvioinnin mekanismit soveltuvat huonosti arvioimaan henkilökohtaisen tietämyksen tarkoituksellista ja kontekstuaalista soveltamista, joka on suuntautunut innovatiivisten ratkaisujen luomiseen. Näkymättömässä oppimisessa fokus on enemmän siinä, miten opitaan kuin mitä opitaan. Tämä johtaa siihen, että kokeiden ja arvioiden tulisi perustua tuloksien arviointiin samalla tavalla kuin silloin, kun arvioimme innovaatiivisia tuotteita.