SIPin oma tila/Keskustelu&Miittiloki

Wikiopistosta

Tälle wikisivulle on koottu SIP-ryhmän käymiä keskusteluita, aiheen raakapohdintaa, miittilokeja sekä yhteisten videoiden pohdintaa.

Alkulöpinät

Luennon jälkeisessä kaaoksessa kaikkia ryhmän jäseniä ei paikalta löytynyt, mutta suunnittelimme että maanantaina voisi olla tapaaminen jossa sovitaan tarkemmin aihealue ja muut asiat. Ajankohtia voi ehdotella, alkuheittona maanantai klo 12 tienoolla? Oliko kellään jotain muuta silloin?

Maanantai tosiaan käy myös mulle. Paras ajankohta itselleni olisi 14-16, mutta aiemminkin passaa. Käytetään myös täälläkin kuitenkin sit noita tunnistuksia, että tietää kuka on kirjoittanut mitä. - Toppi

Maanantai? Olen maanantain aikalailla kokonaan varattu, mutta kuten Toppikin, olen maanantaisin klo. 14-16 kuitenkin käytettävissä. - Kierrepulla

Maanantaina olisin minäkin vapaalla 14-16, sitä ennen ja jälkeen on luentoja ^^; -TakenNeo

Mullekin sopii toi maanantai klo 14. Muutkin päivät ja ajat kyllä käy, etenkin alkuviikosta. -Tuoveera

No sopisiko kaikkille sitten huomenna, eli maanantaina klo 14 jos tavattaisiin? -Toppi

Mulle käy klo 14! Onko kellään preferenssiä paikasta? Tulen itse Linnasta niihin aikoihin. -Kierrepulla

Klo 14 käy mainiosti tännekin. -Juhosi

14-16 käy minullekin! Sopisiko paikaksi vaikka PinniB:n OASIS tai Linnan kirjaston pääovi? -TakenNeo

Linnan aula/pääovi olis aika bueno! -Kierrepulla

Linnan pääovilla klo 14 käy mulle kans. -Toppi

Siellä siis! :) -TakenNeo

Nähdään siellä! -Tuoveera

Voi apua, toivottavasti joku teistä huomaa. En pääsekään tänään, olen pipinä kotona. Mutta jos päivittelette tänne mitä olette sopineet niin kaikki käy! :) -Kierrepulla

1. tapaaminen

14.9.2015, Linna

Tavattiin tässä tänään TakenNeon, Juhosin ja Tuoveeran kanssa. Keskusteltiin erilaisista mahdollista aiheista, mistä ryhmätyö tehtäisiin. Erilaisia vaihtoehtoja oli mm.
- Virtuaalitodellisuus peleissä ja pelaamisessa (esim. Oculus rift)
- Pelien väliset viittaukset pelikulttuurissa (esim. DLC Quest ja Stanley Parable)
- Pelilukutaidosta ja pelattavuudesta (näistä esim. pelaamisen addiktoivuus ja vaikutus mentaliteettiin, sitten pelien seuraamisesta eri kanavilta pelaamisen yhteydessä eri kanavilta, kuten youtubesta tai twichistä)

Meillä tässä nyt oli paljonkin keskustelua siitä, että mistä tehtäisiin. Näitä asioita nyt tuli mieleen tässä ryhmässä. Ideointi on tässä vaiheessa vielä optimaalista, että ideointia vaan kehiin. Puhuttiin myös siitä, että pitäisi joku muu alusta keskutelulle päättää, kuin tämä wiki. Mm. Whatsapp oli yksi vaihtoehto, jossa saisi nopeata reaaliaikaista keskustelua aikaiseksi. Skype tuli myös esille formaattina, jossa voisin muunmuassa jutella ja jakaa ruutua, jossa tehdään esitystä.

Voitaisiin kuitenkin sopia vielä, kun tavataan kasvotusten porukalla. - Toppi

Ja PS. voisi omasta mielestäni tässä nyt ihan ensimmäiseksi sopia jonkun toisen alustan tälle keskustelulle, kuin tämän wikin. Juhosille, TakenNeolle ja Tuoveeralle sopi kaikille Whatsapp, että ilmoitelkaa, jos se sopisi myös teillekin (kierrepulla ja KJ). -Toppi

Mielipiteitä keskusteluformaateista

Whatsappiin suostun vastenhakoisesti :D mutta ainakin tuo virtuaalitodellisuus ja Oculus Rift kiinnostaisi noista annetuista näkökulmista. -Kierrepulla

Whatssappia voi kai kokeillla.. Tai slackiä tia jotain vastaava. Slack ainoa mistä kokemus, IRC käyttäjiä tokko on meistä muita kuin minä. Kannatan virtuaalitodellisuutta ja/tai Augmented Realityä. Ja painotus käyttöliittymissä eli siinä miten noissa voidaan välittää käyttäjälle/pelaajalle informaatiota, koska se on aika erilaista. JA aiheesta löytyy muutamia artikkeleita ainakin. Olen itse jo tutkinut AR papereita kun etsin onko miten paljon AR ja lautapeleistä kirjoitettu kun harkitsin moisen paperin väsäilyä. Etuna tässä lähestymisessä on että ei tarvitse selitellä miten tämä liittyy medianlukutaitoon kun se suoraan käsittelee uuden median vaatimuksia -KJ

Minullakin on Slackista kokemusta (tosin vain muutaman päivän ajalta) :o Alkaa näyttää siltä, että AR/VR/Oculus-teema olisi melko suosittu. Komppaan KJ:ta, että aihe todella olisi helppo kytkeä uuteen mediaan ja toisaalta suhteellisen automaattisesti myös sen lukemiseen. Onko kaikille ok, jos kasattaisiin se WA-ryhmä näin aluksi, ja myöhemmin voidaan ottaa joku muu alusta apuun, jos siltä tuntuu? Päästäisiin hommiin >w< -TakenNeo

Slack vaikuttaa aika mielenkiintoiselta kyllä. Voitaisiin kyllä nyt varmaan tuo WA-ryhmä saada pystyyn, niin eipä tänne wikiin tartte laittaa enää viestiä... Pistäkää numeronne viestillä vaikka mun numerooni +358442894931, niin lisäilen teitä sitten sitä myötä. Laittaaka vaikkapa viestiin nikkinne. -Toppi

Järjestelin wikiin sisällysluettelon, koetetaan saada jotakin videoista aikaiseksi tänä viikonloppuna (vko 40) Ilmoitin muutoksista WhatAppiin. -TakenNeo

Tapaaminen Teren kanssa

23.10.2015, Teren työhuone

Esityksestä

Päivät olivat 27.11 ja 4.12. Esitysaika noin 20 min ja päälle 10 min kysymyksiin.

Suorituksesta

Esityksen lisäksi mahdollisuuksia mm. - Wiki-artikkeli - Jotain liittyen virtuaalitodellisuuteen.

Huomautuksia

Oikeastaan vaan, että lisää lähteitä! Lähteiden ei tarvitse olla strictly academic. Voi olla raportteja yms.

2. tapaaminen

18.11.2015 @ OASIS

ToppiMatti ja TakenNeo aloittaneet 15.00.
Tutkimuskutsu printattu (kiitos Kati A!), ja käännetty englanniksi. Se saa jäädä Oasikseen Oculus-koneelle (Forest) (jätetty siihen, ToppiMatin yhteystiedoilla)

Hey! We are conducting a playful experiment with the Oculus Rift as a course assignment. We’re looking for willing participants to test the Oculus (who have not tried it before!) for about 15 minutes and then answer a small survey. So if you’re interested in Oculus Rift, this is your chance! Contact us by email: mxxxx[at]student.uta.fi

ToppiMatti otti Tereen yhteyttä, jotta saadaan 4.12 varmistettua deadlineksi (aiempi on liian nopea). TakenNeo otti Juhosiin yhteyttä FB:n kautta ja kysyi, onko tulossa miittiin. Ei kerkiä, mutta on yhä mukana. Ajatuksena tänään viideltä kokoontua koko porukalla (lähes), ja päättää työnjaosta, sekä tutkimuskysymyksistä ja tutkimusasetelmasta. Tätä pohditaan vasta porukalla. KJ869 saapuu hieman ennen viittä

Toisella ryhmällä samanlainen teema: VR:n sovellus
-> Meille käyttäjäkokemus

Aiheen rajaus:
Tarinankerrontatapojen muutos -> uudet lukutavat -> immersio, jonka VR tarjoaa
Miksi nyt tulossa? Mistä uusi tuleminen johtuu?
- Laitteisto käytettävyyteen vaikuttavana; ihmisen oman liikkeen huomiointi (käyttöliittymä)
- HUMAN INTERFACE (?)
Mitä ToppiMatti haluaa?
- Koelähteenä argumentaatio: 15 mins, koska muuten liian pitkä
- Immersio, käyttäjäkokemus
- Väite: tää on immersoiva, pitääkö paikkaansa? Immersoivampi Oculuksen kanssa?
- 3 viiden minuutin demoa + 5min survey
- Hypoteesi hyvästä pelikokemuksesta
- Etsitään sekä hyviä että huonoja demoja; rikotaan VR-kokemusta: immersio rikki, käyttökokemus muusta syystä huono (esim. ei kamerakontrollia) -> Miltä tuntuu?
- VR: kontrollia ei voi viedä (demoja on varmasti, jotka sen vie)
- Viestiä Tampereen VR-ryhmään: ”Moi onks teillä huonoja demoja”
Ei välttis ekakertalaisia, koska katsotaan lukutaitoa. Huonoon designiin pitäisi voida reagoida?

Viikko aikaa kirjoittaa. Nakitus alkaa tänään/huomenna Lähteiden jako, järkevien valinta: käytettävyydestä
n. 5 min/henkilö esityksessä
kirjallista työstä: wikisivu (työvaiheet jne.), tutkimusraportti
- Immersio: immersion rikkoutuminen, (huonedemo?) (nenätutkimus)
- Käyttöliittymät
- VR-kokemus

Notes:
- Käyttäjällä lasit vai ei? Muista surveyssa!

Päivämäärät
4.12 DEADLINE JA ESITYS
Vko 48 tutkimus + pohjatyö TUTKIMUS JA KIRJALLINEN TYÖ DEADLINE 30.11
Vko 49 valmis ma/ti (paniikkivaraa) OMA DEADLINE 1.12
2.12 WIKISIVUN TEKEMINEN
+ yhtenevän esityksen kasaaminen ennen päädeadlinea

3. tapaaminen

20.11.2015 @OASIS
TakenNeo ja ToppiMatti

Kuten oli tarkoitus, testattiin tänään että osataan laittaa Oculus toimintakuntoon (devkit2). Pienen säätämisen jälkeen onnistui (isoin ongelma kameran korkeussäädön ja linssien kanssa), ja kumpikin kokeili Parking Simulatoria, sekä ToppiMatti Affectedia. Demot saatiin toimimaan nätisti, linssit vaihdettua. Johtojen asetus vaati PC:n liikuttamista kaapistaan hieman, mutta se on pieni juttu (kaappi on tosi pimeä ja ahdas). Myös Turtlebeachin kuulokkeet olivat käytössä, ja äänimaailma toimi hyvin. Kaiken pitäisi siis olla valmista testaamista varten (katsotaan valitut demot vielä erikseen läpi ennen testien aloitusta!)

We decided to write this work log (partly) and questionnaire in English, because the main focus area of conducting this study is in the Oasis area. Oasis is an open, free space for everyone and English is its default language. Thus the work is done in English as well, to ease the fluency and workload. This will probably be translated to Finnish in the presentation. Surveying might happen in English or Finnish, depending on the person being surveyed.

Ideas:
kokeilu vaikuttanut mielikuvaan? aiempi kokemus oculuksesta?
ensi kertaa kokeilemassa? miksi koetat uudelleen?
voisitko kuvitella hankkivasi oculuksen?
haastattelu?? ToppiMatti hoitaisi? aka. word-dokumentteja, jotka hän täyttää suullisella kyselyllä vastauksista (jolloin tekninen setup&hosting TakenNeolle)
kvantitaviisia: 1st time?
janavastauksia (arvioi asteikolla…)?
vapaita vastauksia?
näiden pareja?

4. tapaaminen

2.12.2015 @Oasis
Kaikki paikalla.
Miitti alkaa 13:05

Kootaan tutkimusaineisto SPSS:llä tai Excelillä numeeriseen muotoon. Käsittelyjärjestys tulee olemaan historia -> teoria -> tutkimus
Asioista kootaan yhteinen Google Doc, josta muokkaus alkaa. KJ koneenkäyttäjänä.

Tehtävää kokoamisen jälkeen:
Historiaosuuteen lähdeviittaukset
Miksi tutkimus tehty? -> Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen
Datan numeeriseen muotoon muuttaminen (tutkimus!)
PowerPointin kokoaminen (osa TakenNeon grafiikasta sopinee sinne)
Mitä tekisimme toisin? (Aikaisemmat teoriat näyttävät käytännössäkin vaikuttavan :3)
Kaiken siirtäminen wikiin.

Kaikki worklogit/miittilogit kootaan wikiin yhden otsikon alle. Worklogeja voi käyttää kuvaamaan käyttöliittymäkokemuksia jne (sisältävät hetkeen sidottua informaatiota).
Aikaa diaesityksessä:
5 diaa per naama, minuutti per dia
Puhejako: jokainen tekee siitä, mistä on kirjoittanut (TakenNeo ja ToppiMatti jakavat tutkimuskäsittelyn)
Ensin dokumentti valmiiksi, ja jokainen kirjoittaa omat osuutensa.
Huomiseen iltapäivään mennessä doc valmiiksi, wiki kootaan torstai-iltana/yönä. Diashow torstai-iltana/yönä, perjantaina esitys.
Miitti päättyy 14:10.

Keskustelu videolähteistä

Sugata Mitra: Build a School in the Cloud

[1]

Juhosi: Sugata Mitra: Build a School in the Cloud oli ihan mielenkiintoinen pätkä, vaikka olinkin sen jo nähnyt pariin otteeseen muilla kursseilla. Ajatus lasten tuon tasoisesta itseoppimisesta on todella mielenkiintoinen ja siinä on potentiaalia, mutta se herätti minussa myös useita kysymyksiä. Eikö videolla lasten oppimat asiat esim. DNA:sta ja atomeista olleet enimmäkseen ulkoa opeteltua luettelointia asian todellisen sisäistämisen ja ymmärtämisen sijaan? En myöskään huomannut videossa mainittavan mikä toimi lasten motivaattorina laitteiden/tekstien opetteluun, tai siis että toimiko pelkkä puhdas uteliaisuus ja oppimishalu polttoaineena tälle kuuden kuukauden käyttösessiolle? Olisin veikannut että ainakaan tuntemattomalla kielellä kirjoitetun tieteellisen tekstin opettelu ei kauhean pitkään innostaisi ilman mitään konkreettista palkkiota (tiedon lisäksi), mutta täydet respektit muksuille jos puoli vuotta jaksoivat jatkaa pelkän "koittakaapa oppia"-lauseen voimin. Mutta joo, muksuissa on kyllä potentiaalia vaikka minkä asian oppimiseen, kai sama kävisi myös kirjakasan kanssa itseopiskeluna jos motivoinnin saisi kohdilleen.

Tuoveera: Myös minä olen hieman skeptinen näiden Mitran näkemysten suhteen, vaikkakin olen samaa mieltä siitä, että koulu ja oppiminen pitäisi päivittää tälle aikakaudelle. Uskon todellakin, että oppimisesta kannattaisi tehdä enemmän itseohjautuvaa ja tutkivaa. Kuitenkin kysymys siitä onko tietäminen vanhanaikaista on jokseenkin absurdi. Ymmärrän toki, että pointtina ehkä oli se, että onko turhaa esimerkiksi opetella jotakin ulkoa, jos sen voi tarpeen tullen tarkistaa netistä tai laskea laskimella tai muuta sellaista. Sanoisin siis, että tietäminen ei ole vanhanaikaista tai vanhentunutta, mutta ehkä tietämisen tavat ja tavoitteet kaipaavat muutosta. Mitra nosti esille myös ajatuksen siitä, että tarvitaanko edes koulua tai pitääkö tulevaisuudessa edes käydä koulussa. Koulu on kuitenkin muutakin kuin paikka jossa opettaja tarjoaa tai ikään kuin syöttää tietoa oppilaiden päähän. Koulu on myös paikka, jossa lapsia ns. säilötään, jossa heitä kasvatetaan ja jossa he saavat mahdollisuuden olla osana sosiaalista yhteisöä. Pohdin siis, että jos lasten ei tarvitsisi mennä kouluun, mitä he tekisivät ja missä he olisivat? Toki varmasti muunkinlainen kasvatusjärjestelmä voisi olla mahdollinen kuin perinteinen koululaitos, mutta en tiedä minkälainen se voisi olla.

Kierrepulla: Kuten myös aiemmat kommentoijat, liityn tähän skeptiseen Mitran ideoiden kyseenalaistajien joukkoon. Pidin hänen pilvikoulu-konseptiaan toki mielenkiintoisena, mutta mieleeni nousi paljon kysymyksiä. Toki lapsien ongelmanratkaisukyky tällaisen itseohjautuvan oppimisen myötä saattaisi kehittyä, mutta entäs lähdekritiikki? Varsinkin jos tiedonhaku keskittyy vapaasti internetiin, ongelma on se, että kuka tahansa voi laittaa nettiin väärää tietoa, tahattomasti tai tahallisesti. Tai mikä lapselle oikeasti olisi soveliasta oppia? Vähän arvelutti Mitran esittelemä esimerkki lapsien "miten maailma loppuu"-kysymyksen pohdiskelusta. Lapsille kuitenkin monet asiat voivat tuntua pelottavilta, jos ne tulevat vastaan liian aikaisin. Koen, että varsinkin ala-asteikäiset lapset tarvitsevat aikuisen kasvatusta ja johdatusta, niin oppimisessa kuin sosiaalisessa ympäristössä toimimisesta. Mitran esimerkit lapsijoukoista tietokoneen kimpussa kauhistuttavat tällaista, joka itse lapsena oli ujo ja sisäänpäin kääntynyt. Minun kaltaiseni lapset saattaisivat jäädä jalkoihin, puhumattakaan siitä että oppimistyylejä on erilaisia. Mitran ehdottaman mallin voisin kuitenkin nähdä ehkä toimivan jonkinlaisena koulutusapuna jo kokeilluissa ympäristöissä, eli köyhissä maissa joissa resurssit ja kouluttautumismahdollisuudet ovat vähäiset.

Toppi: Mielestäni Sugata Mitralla on hyviä pointteja ja mielenkiintoisia ideoita puheessaan. Mitran läväyttäessä projektorille kysymyksen: "Is knowing obsolete?", tulee kuitenkin aika skeptinen olo. Aika kärjistetystihän kysymys on osoitettu. Lyhyehkön pohdiskelun jälkeen oma vastaukseni olisi, että ei tietenkään. Tietysti tässä on vähän varaa vääntää semantiikasta ja siitä mitä "knowing"-termillä tarkoitetaan tässä yhteydessä. Jos sen suomentaisi "tietäminen", niin mitä tietäminen sitten pitää sisällään ja mitä tieto edes on jne.. Nykyään voimme kuitenkin internetin avulla melkein minkä tahansa tiedon tai faktan aika nopeasti tarkistaa, riippuen tietenkin laajakaistan nopeudesta. Onhan tietäminen myös samalla tiedostamista mahdollisista tietolähteistä. Ja mielestäni tietämistä on myös se, että tiedostaa nämä mahdollisuudet tiedonhakuun. Väiteltyähän nyt on, että tarvitsemmeko enää tietynlaista ulkoa muistamista ja pikkutarkkojen asioiden pänttäämistä, mitä koulujärjestelmissäkin harjoitamme kovasti. Tätä Mitrakin halusi ehkäpä kyseenalaistaa lauseellaan. Yksi kysymys tästä kuitenkin juolahtaa mieleen. Onko nyt sitten ihmiskuntamme muistikyky ja halu muistaa kollektiivisesti rapautumassa, kun luotamme mahdollisuuteen tarkistaa asian kuin asiankin interwebseistä? Miksi muistaa alkuaineiden järjestystä, kun sen pikaisella googletuksella saa selville? Miksi opetella ulkoa aurinkokuntamme planeetat, kun netissä ne kuitenkin ovat tallessa. Hyviä asioita toitte Juho ja Veera esille myöskin. On tosiaan hyvä kysyä, että toimiiko lasten oppimisen pohjana pelkästään motivaatio ja halu oppia, vai tarvitseeko oppimisen yhteydessä olla jonkinlainen palkkiotsydeemi. Hyvät arvosanat ovat varmasti toisille hyvä motivaatiolähde opiskella ja päntätä, mutta kaikkien kohdalla tämänkaltainen järjestelmä ei toimi. Itse uskon, että ihminen on pohjimmiltaan utelias eläin, ja uteliasuus on hyvin korkealla varsinkin lapsuusiässä. Tavallinen tietokone on siis varmasti kummallistuttava aparaatti Tamili lapsille, jotka tietokonetta eivät ole koskaan ennen nähneet. Veerankin pohdiskelu siitä miten käy sitten, jos lasten ei tarvitsisi mennä enään kouluun. Mihin he sitten menisivät ja tekisivät? Näitäkin asioita on hyvä tuoda esille. Kouluthan opettavat lapsille kouluaineiden lisäksi myös tärkeitä sosiaalisia taitoja. On siis syitä silti käydä koulua, vaikka opeteltavat asiat saattavat tuntua lapsista ja jopa vanhemmista puuduttavilta tai turhilta. Voisin myös mainita sen, että nämä pilvikouluthan saattavat olla kyllä erittäin hyödyllisiä. Esimerkkinä vaikkapa lapset, joilla on käytettävissä internet-yhteys, mutta eivät silti voi käydä koulua koska vanhemmilla eivät riitä siihen rahat. Taikkapa lapset, joiden lähin koulu sijaitsee kaukaa kotoa.

TakenNeo: Ensimmäisenä: mitä jos itseohjautuvasti oppiva lapsi ei koe tarpeelliseksi opetella esimerkiksi laskemaan? Onko mahdollista luoda systeemi, jossa "grandma"-tyylinen opastaja a) ei antaisi liikaa rajoituksia tai suuntaa tiedonhaulle ja b) lapset oppisivat kaiken yhteiskunnassa tarvitsemansa tiedon? Paikkautuisivatko tietoaukot tiedon jakamisella - olisiko kanssaoppijoista riittävän helppoa ja/tai kannustavaa opettaa myös puuttuvia asioita toiselle? Johtaisiko tämä joka tapauksessa auktoriteettien nousemiseen: tieto on valtaa? Olen Toppin kanssa samaa mieltä pilvikoulujen potentiaalisuudesta juuri pitkän matkan takaa opiskeleville - mielestäni tämä vaikuttaa loogiselta jatkolta esim. sähköiseen tenttijärjestelmään, jossa opettajan ei tarvitse olla läsnä koetilanteessa. Ehkä meistä yliopistolaisista voisi tehdä vapaan oppimisen koekaniineja? (Tai sitten ei.) Toisaalta haluaisin luottaa lasten kykyyn toimia yhdessä, jakaa ja innostua - oppimiselle ei tarvitsisi välttämättä antaa edes Mitran mummosysäystä, vaan kuten ylempänä mainittiin, uteliaisuus riittäisi. On kuitenkin kysyttävä, tarvittaisiinko jonkinlaista valvojaa: Internet on kuitenkin aika täynnä myös epäluotettavaa, laitonta ja jopa vahingollista informaatiota. Olisiko pilvikoulussa käsitystä ikärajoista? Mitkä sivustot tiedonhakuun hyväksyttäisiin, ja millä perusteilla? Kuinka kauan kestäisi, että ensimmäinen joukko tunkeutuu määrätyn sivustojoukon ohi ja pääsee selaamaan nettiä vapaasti? Kuinka pitkälle joukko-oppimisessa voidaan mennä pieleen? Tämä lienisi huolenaihe etenkin nuorten kohdalla; kuinka he löytävät asiallista tietoa, mutta eivät käytä sitä kenenkään vahingoksi? Vai olisiko sekin sallittua, ja ihailtavaa oppimista? (Jee, provosoitukaa!)

KJ869: Sanoisin että on suuri pelkistys sanoa että nykyinen koulujärjestelmä perustuu vain ihmisistä valtion jäseneksi kasvattamiseen. Keskustelussa otettiin esiin väärän tiedon ongelma, johon on simppeli ratkaisu. Pidetään validina tieteenä vain sellaista johon tieteellinen metodologia soveltuu ja jonka tulokset ovat merkittiäviä. Vapaasti oppiminen on hyvä idea, kunhan silti hieman ohjattaisiin asioita esiin ja ympärille luomalla tiedontarpeita lapsille, kysymyllä vaikeita kysymyksiä. Asioita ei tarvitse tietää, kunhan on käsitys suurista linjoists

Noah (lyhytelokuva)

[2] tai [3]

Juhosi: Noah taasen oli varsin uniikki tekele, enkä ollut nähnyt sen yhden näytön kuvaustyylin-tapaista aiemmin (siis elokuvissa). Juoneltaan se oli ennalta-arvattava (gay best friend), mutta sen välittämä sanoma oli ajankohtainen. Videolta välittyi hyvin nettiselaimen multitaskauksen hektisyys ja se kuinka vähäinen keskittymiskyky ihmisillä yksittäisille asioille onkaan (ainakin tietokoneella). Noah poukkoili sivustolta toiselle, ollen keskittymättä kunnolla yhteenkään niistä (porno vaihtui chattailuun vaihtui tyttöystäväpuheluun vaihtui ties mihin) ja osittain tämän seurauksena hän ampuikin itseään jalkaan (osittain taasen siksi että hän on selkeästi muuten vain typerä :v). Tyttöystävän kanssa käydyn Skype-keskustelun aikana hän vain jatkoi nettiselailuaan, näyttäen selvästi epäkeskittyneeltä puheluun (ja klikkailen järkyttävän kovaäänisesti puheiden päälle). Noahin toimien ja tekojen seuraaminen oli pirun ärsyttävää ja facepalmasin ainakin henkisesti lähes koko videon ajan, sillä tällä pojalla tuntui oikeasti olevan keskittymis- ja harkitsemiskyky täysin nollassa. Oikeastaan hän täysin ansaitsi koko tapahtuneen. Mutta niin, analyysia. Video osoittaa hyvin sen kuinka ihmiset ylipäätään voisivat miettiä, kyseenalaistaa, tutkia ja pohtia asioita syvemmin ennen kuin tekevät johtopäätöksiä ja hyväksyvät lukemansa tai päättelemänsä asiat faktoina. Eli siis (media)lukutaito(tm) on tärkeä asia. Kuunnelkaa myös keskittyneesti parempia puoliskojanne ja älkää olko järjettömän tyhmiä, yksityisyyttä rikkovia saappaita :)

Tuoveera: Ensimmäinen asia Noah -elokuvaa katsoessani oli tosiaankin se miten hyvin siinä kuvastui ihmisen jonkinlainen keskittymiskyvyn katoaminen. Tästä on käsittääkseni tehty tutkimuksiakin, että ihmiset eivät esimerkiksi lue nykyään vähemmän kuin ennen, mutta lukemisen tavat ovat muuttuneet. Halutaan lukea nopeasti lyhyitä juttuja ja siirtyä seuraavaan. Vaikka Noah ei tainnut varsinaisesti lukea mitään muuta kuin keskusteluja, näen tällaisen multitaskauksen jotenkin samanlaisena ilmiönä. Medialukutaidon kannalta mietin erityisesti sitä miten eri tavalla ihmiset voivatkaan tulkita erilaisia viestejä internetissä ja miten tulkinnoista saisi jotenkin yhteneväisiä vai onko sellainen edes mahdollista? Esimerkiksi kun Noah tuli mustasukkaiseksi joistain fb-tykkäyksistä yms., mitä tällaiset tykkäykset merkitsevät eri ihmisille ja minkälaisiin ongelmiin erilaiset tulkinnat voivat johtaa. Vai oliko kyseessä vain erään poikaystävän mustasukkainen käytös, joka olisi ilmennyt myös muunlaisessa ympäristössä kuin netissä? Internet ja some mahdollistavat tietynlaisen vakoilun ja muiden ihmisten tarkkailun eri tavalla kuin ennen mikä voi johtaa väärinkäsityksiin ja yksityisyyden loukkauksiin. Elokuvan päähenkilön parisuhde kariutui siihen, että Skype-keskustelu päättyi odottamatta, mikä johti muuhun toimintaan. Onko netissä olemisesta tullut olemassa olemista? Noah'n tyttöystävästä tuli entinen tyttöystävä, koska hän ei jaksanut käydä enää keskustelua Skypessä tai Facebookissa, eli käytännössä tytön poistuminen linjoilta antoi hänen poikaystävälleen aiheen hakkeroitua tämän Facebookiin ja käyttäytyä äärimmäisen mustasukkaisesti. Ihmissuhteet siis voivat alkaa ja päättyä netissä. Tapahtuuko myös ihmissuhteissa kaikki jotenkin helpommin ja nopeammin internetissä ja mitä merkitystä on esimerkiksi sillä, että ruudun takana kaikki ei välttämättä ole sitä miltä näyttää?

Kierrepulla: Oli todella mielenkiintoinen ja osittain valaiseva kokemus katsoa Noah. Heti lyhytelokuvan alussa tuli selkeästi ilmi, millaisessa aistiärsykkeiden ylikuormituksessa monet, varsinkin nuoret, elävät. Noah pallottelee samaan aikaan Facebookia, pornoa, Skypeä ja qwop-peliä. Keskittymiskyky tuntuu olevan luokattoman olematon, mikä varsinkin pistää silmään kun tyttöystävän kanssa käyty Skype-keskustelu ottaa vakavan suunnan. Luulisi että silloin jaksaisi kuunnella ja keskittyä? Aika räikeästi elokuvassa tuotiin myös ilmi, kuinka heppoisin perustein Noah lopulta hakkeroituu tyttöystävänsä Facebookiin ja rikkoo näin tämän yksityisyyttä. Kyseessä on ihan relevantti huomio, nykypäivänä tuntuu että yksityisyyden oikeuden rajat ovat alkaneet monilta hämärtyä. Erityisen mielenkiintoinen ja havainnollistava pointti oli Chatroulette-kohtaus. Chatroulette vilisee peniksiä! :D ja samalla kyseiseen palveluun saattaa kirjautua lauma esiteini-ikäisiä tyttöjä, tai miksei jopa ihan lapsiakin. On riski, että nämä kikkelinvatkaajat kohtaavat nämä pientä hauskuuttelua etsivät lapset ja ajatuskin tällaisesta on karmea. Mutta se on todellisuutta, ja nuoret lapset ovat monissa sosiaalisissa palveluissa riskissä tulla jollain tapaa häirityiksi tai hyväksikäytetyiksi. Toinen huomio voisi olla samaisesta Chatroulette-kohtauksesta, jossa Noah esittää tietävänsä kuka Thom Yorke on, mistä voi vetää rinnastuksen, että kuka tahansa voi esittää ketä tahansa. Oman ulkonäkönsä, älykkyytensä, ammattinsa, nimensä, minkä vain voi netissä valehdella. Me pidämme internetiä monesti niin itsestäänselvyytenä, että unohdamme varsinkin nuoriin ja kokemattomiin kohdistuvat riskit. Silti, kyllähän hyödyt päihittävät haitat. Aiheessa on kuitenkin ajateltavaa itse kullekin.

Toppi Olen kyllä samaa mieltä teidän aiempien kommenttien kanssa. Netin selailun hektisyys ja jatkuva ärsykkeiden tulva, keskittymisen puutteet ja tietynlainen malttamattomuus minkä reealiaikainen keskustelu ja nopeat laitteet sekä internet on tuonut tullessaan. Nämä on tosia asioita, jotka saattavat vaikuttaa kehittyvän nuoren aivoihin suuresti. Varsinkin nykyajan nuorilla, joilla nämä tavat ovat ns. standardi. Kaikkeen pitäisi saada vastaus heti ja on erittäin kummastuttavaa kun henkilö ei olekaan linjoilla. Muutamia muita mainittuja asioita olivat mm. kysymys yksityisyydestä ja mitä se merkitsee oikeasti nykypäivänä. Myös kaikenlaiset k-18 stuffit, kuten chatrouletten penikset, jotka ovat nähtävillä niin nuorille silmille, että pahaa tekee. Nämä asiat ja muut ovat juuri olennaista siinä, minkä takia jo lapsille pitäisi mielestäni opettaa netin teoriasta. Tietynkaltaista medialukutaitoakin pitäisi opettaa jo varhain. Netin teorialla tarkoitan siis sitä, että käytännössä kenen tahansa on mahdollista olla kuka tahansa, missä tahansa. Mitä vaan voi tulla silmien eteen ja luultavasti tulet näkemään suodattamatonta tekstiä vihaisilta ihmisiltä, ja nämä tekstit kannattaisi sivuuttaa suosiolla. Tulet myös näkemään tekstiä ja videoita, jotka pitävät sisällään sellaista misinformaatiota, että oksat pois. Yhden asian voisin vielä mainita, mitä tässä en lukenut mainittavan. Tuota Noahin toimintaa, eli hänen epäilyksiänsä ja tekojansa oli vakuuttelemassa hänelle hänen kaverinsa. Kaveri kokoajan vahvisteli Noahille hänen tekojensa oikeutusta. Oli jopa hänen ideansa kirjautua gf:n fb:hen ja tarkistaa onko mitään hämärää meneillään. Pätkän sanoman otin siis näin: Mieti hetki mahdollisia vaihtoehtoja, ennenkuin teet mitään typerää.

TakenNeo:
... (facepalm) Okei, YouPorn ja FB samaan aikaan auki, ei incognitoa. Hyvä alku :'D
..... yeah guy, cats. and game. what the hell ya doing, man?
STAPH OVERREACTING MAN
FB pass? why in hell you'd give one to your bf?
At least you know how to behave and log out after that.
hacking account OpieOP..... you gave him the pw!
she blocked you fo rthat? <_< people, _talk_, sort it out together yo
Also, chatroulette? Ewwww.... also, those lil girls are creepy
\ googling saves /
"An honest conversation with a stranger in the middle of the night."
And ya ass gave out your email (now I feel bad for you)

Ylläoleva teksti on kirjoitettu reaaliaikaisena reaktiona Noahiin. Päätin lähettää sen myös tänne - videota katsoessa hetkessä eläminen oli pakollista, ja siksi olen tuottanut näin hajanaista tekstiä. Kommentointi englanniksi oli nopeampaa, sillä tapahtumia ei tarvinnut kääntää lähdekieleltä. Etenkin tässä lyhytelokuvassa hetkenkin epäröinti olisi johtanut asian ohitse menemiseen. Kenties vielä mainitsematta sen tarkemmin on jäänyt yksityisyydensuojan käsittely - pohdin, millaisen luottamussuhteen Noah on rakentanut tyttöystävänsä kanssa, jos hänen on saatava tietää hänen FB-salasanansa. Salasanojen opetetaan kuuluvan vain yhdelle henkilölle: niillä ei tulisi käydä kauppaa parisuhteen luotettavuudesta. Digitaalisesta informaatiosta on tehty henkilökohtaisen vallan väline. Mielestäni oli äärimmäisen huvittavaa, että tieto siitä, että Noahilla on tyttöystävänsä salasana, oli niin yleistä, että hänen ystävänsä kehotti häntä käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Millaisen käsityksen henkilökohtaisesta yksityisyydestä tällainen käytös antaa? Kuinka yleistä tällainen jakaminen on? Chatroulettessa tavattu tyttö tiivistää yksityisyyden toisen puolen: hän kieltäytyy antamasta yhteystietojaan tuntemattomalle Noahille, mutta vakuuttaa kohtaamisen olleen rehellinen. Tyttö kuitenkin jakaa elämästään pienen palasen, julisteen, ja on läsnä. Lyhytelokuva päättyykin helpottavaan rauhalliseen jaksoon.

KJ869: Lyhytelokuva tuo hienosti esiin millaista informaatiotulvaa nykypäivänä ihmiset kohtaavat niin lapset kuin aikuiset. Laajenettu sosiaalisuutemme on petollista siinä että me kadotamme hetkessä olemisan mahdollisuutta. Toisaalta elokuvassa ei pohdita sitä miten eritavalla näihin on suhtauduttu, ennenkuin kaikilla on tarve olla yhteydessä muihin kuin itseensä. Elokuvassa painotetaan paljon Noahin ja tyttöystävän suhdetta, joka on sääli koska ei ollut kuin yhteen tialaiseen