Harppaus avoimeen oppimiseen

Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harppaus avoimeen oppimiseen on Wikiopiston opintopiiri, jonka tarkoituksena on johdattaa yhteiskehittelyn ja vertaisoppimisen kautta osallistujia kohti uutta koulun työkulttuuria ja oppimisen raja-aitojen ylittämistä.

Jos kiinnostuksesi kohdistuu oppisisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen avoimessa verkossa, tutustu täällä Wikiopistossa syksyllä 2009 toteutettuun kurssiin Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen (kurssi on aiemmin toteutettu englanniksi.

Harppaus-blogi dokumentoi opintopiirin rakentumista ja opastaa tarpeen mukaan, Twitter tiedottaa. Diigo-ryhmässä jaetaan löytöjä, keskustellaan ja kehitellään. Opintopiirin taustalla AVO-hanke (Manner-Suomen ESR-ohjelma via Lapin lääninhallitus).

Ilmoittautuminen[muokkaa]

Voit ilmoittautua eri rooleihin: rakentaja, opintopiiriläinen tai kurkkija. Rooleja saa keksiä myös lisää. Rakentaja osallistuu Harppauksen rakenteiden luomiseen, joka voi olla kirjoittamista näille Wikiopistosivuille, kommentointia, ideoitten välittämistä, ihmisten tuomista mukaan yms. Opiskelija osallistuu opintopiirin tapaamisiin (offline- ja online-verkossa). Kurkkija osallistuu satunnaisesti, mihin häntä huvittaa.

Ilmoittautuminen täällä. Laita nimesi perään linkki, jos kirjoitat Harppauspohdintoja esimerkiksi blogiisi. Blogin voi perustaa myös kaverin kanssa.

Harppaus-opintopiirin kuvaus[muokkaa]

Opintopiiri toteutettiin Wikiopistossa ensimmäisen kerran syksyllä 2009 ja toteutetaan seuraavan kerran jatkojalostetussa muodossa syksyllä 2010. Opintopiiri kestää 10 viikkoa. Toiminta on jaettu viiteen suureen aihepiiriin. Jokainen aihepiiri sisältää perus- ja syventävän tason, joista opintopiiriläinen voi valita joko pelkän perustason tai molemmat.

Ensimmäinen viikko on orientointia, oman henkilökohtaisen oppimisympäristön perustamista ja oman opiskelusuunnitelman laatimista. Henkilökohtainen oppimisympäristö tulee toteuttaa avoimessa verkossa, jotta kaikki osallistujat voivat jakaa osaamistaan ja oppia toisiltaan. Toteutustapana voi olla esimerkiksi blogi tai wiki. Henkilötietoja voi kertoa sen verran kuin itse haluaa.

Henkilökohtainen oppimisympäristö sisältää oppimisprosessia kuvaavan oppimisportfolion (esimerkiksi blogi), pienen henkilö- ja tavoitekuvauksen (esimerkiksi pieni tekstilaatikko blogin kupeessa) sekä tärkeiden linkkien kokoelman (esimerkiksi blogin sivupalkissa linkkilista).

Oppimisportfolion ohje

Opiskelusuunnitelmaan osallistuja valitsee kurssikartasta ne osiot, joihin haluaa osallistua (muihinkin voi osallistua). Osallistujien toivotaan myös osallistuvan itse valitsemallaan tavalla

Jokaisesta aihepiiristä pyritään käsittelemään vähintään kaksi osa-aluetta: työkalut ja työtavat sekä aihepiiristä riippuen muutakin. Työkaluissa tutustutaan sovelluksiin ja verkkopalveluihin ja niiden pedagogiseen käyttöön. Työtavoissa pohditaan toimintakulttuuria, verkottumista ja keinoja avoimeen oppimiseen.

Aihepiiri vaihtuu noin kahden viikon välein. Opintopiirin rakennetta kehitetään ensimmäisen toteutuskerran aikana.

Esimerkiksi yhtenä teemana on ajankäyttö ja informaatiotulva. Työkaluissa perustasolla tutustutaan informaation ohjailuun ja kanavointiin syötteiden avulla (RSS) sekä jaettuihin asiakirjoihin ja wikeihin. Syventävällä tasolla tutkitaan laajemmin informaatiotulvan seulontaan soveltuvia työkaluja sekä oman ajankäytön hallintaa esimerkiksi synkoronoitavien kalentereitten ja to-do-listojen avulla. Työtavoissa perustasolla sähköpostia vähentäviin toimintatapoihin, mm. yhteiskehittelyyn wikissä, oman ajattelun avaamiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen. Syventävällä tasolla mietitään, kuinka koulu ja koulua laajempi verkosto voisi toimia ajatuspajana ja osaamisyhteisönä. Tutustutaan myös jakamisen asenteeseen ja kynnysten ylittämiseen, kuinka keskeneräisillä ajatuksilla saadaan yhdessä nopeasti valmista.

Opintopiirin perustana on osallistujien vertaisoppiminen. Opintopiirin vetäjä vastaa siitä, että rakenteet ovat kunnossa, sisältöä riittää ja homma kulkee. Vetäjä ei opeta jokaista asiaa. Opintopiirissä hyödynnetään aineistoina avoimessa verkossa olevia sisältöjä. Keskeistä on myös ryhmän tuottama aineisto, esimerkiksi keskustelut.

Aihepiiri 1: Ajankäyttö ja informaatiotulva[muokkaa]

Ajankäyttö 28.9. - 6.10.09 (Perustaso)[muokkaa]

Tervetuloa aloittamaan Harppaus-pintopiiri! Tutkimme yhdessä teemoja, jotka ovat keskeisiä tällä hetkellä oppimisen ja opettamisen maailmassa (laajasti ajateltuna, mukana voi olla siis myös pohdintaa työelämästä ja työssä oppimisesta). Tekniset mahdollisuudet lisääntyvät. Ajankäyttö nousee jatkuvasti esille. Uudet mahdollisuudet synnyttävät aikapulaa ja ahdistusta.

Jussi T. Koski kirjoitti kirjan Infoähky vuonna 1998. Jo silloin hän maalaili tulevaisuuden helpostusta informaation liikatulvaan tekniikasta: informaatiota suodattavat tietokoneohjelmat, "agentit", seulovat informaatiota ja seulontapalveluita voidaan myös ostaa yrityksiltä.

Nyt meillä on käytössä monipuolisia informaation suodattamisen ja seulonnan menetelmiä, mutta ihmiset eivät osaa käyttää niitä vieläkään kovin laajasti. RSS-tekniikat syntyivät 1999. Hakuohjelmissa, kuten Googlessa, on tarkennettujen hakujen tekomahdollisuus. Informaation filtteröivillä ja kanavoivilla ohjelmilla voidaan koostaa informaatiovirrasta haluttuja sisältöjä (mashup). Informaation metatietojen avulla voidaan hakea oleellista tietoa nopeasti, laajalle levinnein metatiedon lisäämismenetelmä on tunnisteet (tag).

Kaikki nämä menetelemät ovat edelleen melko tuntemattomia. Miksi? Voit pohtia aihetta omassa blogissasi, linkitä se ilmoittautumisesi yhteyteen, niin opintopiirin vetäjä Anne Rongas noukkii yhteiseen tietovirtaan kirjoituksesi. Voit myös osallistua opintopiirin Diigo-ryhmään lisäämällä Diigo-linkkejä, merkitse tunnisteeksi harppaus_aika sekä ottamalla osaa keskusteluun Ajankäytöstä ja informaatiotulvasta.

Ajankäyttö 7. - 10.10. Syventävä taso[muokkaa]

Millaisilla välineillä ja millaisilla toimintatavoilla voitaisiin vähentää informaatiokuormaa?

Keinoja kaivataan? Kerro omia ideoitasi, linkitä löytämiisi hyviin sosiaalisen median välineisiin tai toimintatapaneuvoihin, merkitse tunnisteeksi harppaus_aika.

Kirjoita omaan blogiisi tai muuhun ja lisää linkki ilmoittautumissivulle nimesi kohdalle.

Esimerkiksi pohdintaa aiheesta Oma suhde ajankäyttöön, työhön ja oppimiseen: Sanna Brauerin blogimerkintä.


JOKERI:

Tee oma aloite ajankäytön ja informaatiokuorman käsittelyyn. Kirjoita tähän:

1. Downshifting - leppoistaminen, tutustu aiheeseen netistä, löydätkö hyviä lähteitä, ks. Wikipedia Simple living 2. kirjoita tähän

Aihepiiri 2: Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät[muokkaa]

Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät 19.10. - 26.10.[muokkaa]

A) Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät

Tämän aihepiirin sisällöt merkitään tunnisteella harppaus_it

Miksi ATK-osasto, kunnan IT-hallinto tai muu tekniikasta vastaava organisaation osa puhuu eri kieltä opettajien ja opiskelijoitten kanssa? Mitä tästä seuraa?

A: Keskustelu Diigossa: IT/ATK-tuki.

b) Käyttöjärjestelmät

Siirtyminen Vistaan? Mitä Linux? Voisinko käyttää Mac OS X? Vistan käyttöön löytyy hyviä opasteita Microsoftin sivuilta (kooste tulossa syksyllä). Koulukokemuksia Linuxista?

Harva oppilaitos hankkii Macintoshin tietokoneita, mutta opettajan kotikoneena Mac toimii hyvin. Maciin on mahdollista asentaa Windowsin käyttöjärjestelmä, mutta harvalle se on tarpeellista, sillä suuren osan ohjelmista saa Mac-versioina (esimerkiksi Microsoft Office). Kaikki selaimen kautta käytettävät ohjelmat ja palvelut, jotka toimivat esimerkiksi Firefox-selaimella, toimivat myös Macilla. Nyt odotellaan Googlen uutta käyttöjärjestelmää eli kilpailu lisääntyy.

Mitä opettajan pitää tietää käyttöjärjestelmistä? Sometu-verkostossa jokin aika sitten aloitettu keskustelu web-ope.fi.

Pilvi-IT: ei väliä, mikä käyttöjärjestelmä, kunhan päästään selaimella nettiin. Kaikki ohjelmat löytyvät palveluina netistä ja tiedostot säilötään nettiin. Harmina, jos koulun palomuuri estää jonkin palvelun toiminnan.

B: Keskustelu Diigossa: käyttöjärjestelmät

Syventävä taso[muokkaa]

Ohitetaan tällä kertaa.

Ajatuksena oli lukea Chris Andersonin kirjasta Free luku 13: Waste is (sometimes) good ja osallistua Diigon kautta tekstin kommentointiin, mutta kirjan ilmainen nettiversio on suljettu vain Yhdysvaltoihin (mikä on kornia kirjan sisältöä ajatellen). Jos jollakin on kirja tai pääsy siihen (mikä toki on verkon kautta mahdollista), kommentteja voi kirjoitella Diigoon.

Chris Andersonin ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi Amazonin haastattelussa (audio 20 min) ja Wired-lehdessä 25.2.2008 julkaistuun klassikkoartikkeliin liittyvässä videossa (3 min). Diigon kautta voit lähettää lisää Chris Andersoniin liittyviä linkkejä ja poimintoja.

Aihepiiri 3: Blogit ja wikit[muokkaa]

Wikiopistossa wikeistä http://fi.wikiversity.org/wiki/Wikeistä ja blogeista http://fi.wikiversity.org/wiki/Blogeista

Aihepiiri 4: Vuorovaikutus verkossa[muokkaa]

Perustaso[muokkaa]

Mitä tähän?

Syventävä osa[muokkaa]

Millä tavalla koulu tai muu oppimisorganisaatio luo yhteyksiä eri ryhmien välille? Millä lailla yhteisön sisäinen ja ulkoinen viestintä hoidetaan? Mikä rooli sosiaalisella medialla on? Sosiaalinen media voidaan jättää huomiotta, mutta koulu ei voi välttää sitä, että sosiaaliseen mediaan syntyy keskustelua. Näkyvää julkisuutta ovat saaneet koulujen viharyhmät, joissa haukutaan opettajia ja koulua. Negatiiviset ilmiöt ovat ehkä olleet omiaan karkottamaan kouluja sosiaalisesta mediasta. Toisaalta, voiko koulu sulkeua näin merkittävän osan vuorovaikutuksen tilaa pois? Verkossa tapahtuu joka tapauksessa, oli organisaatio itse mukana tai ei.

Onko sosiaalisen median käyttö kouluissa ja opetuksessa vain nuorison kosiskelua tai viimeinen epätoivoinen yritys saada nuoriso kiinnostumaan opiskelusta? Skeptikoilla on varmasti perusteita epäilyilleen. Toisaalta ihmisten välinen vuorovaikutus säilyy, vaikka välineet ja tavat muuttuvat.

Vadim Lavrusik, uuden median tutkija Columbian yliopiston journalistiikan yksiköstä esittelee tapoja, joilla eräät yliopistot hyödyntävät sosiaalista mediaa perinteisten viestintäväylien kustannuksella (lue koko blogimerkintä:

  1. Gathering and Sharing Information
  2. Showcasing Student and Faculty Work
  3. Providing a Platform to Broadcast Events
  4. Emergency Notification
  5. Connecting People
  6. Producing, Not Just Promoting
  7. Creating a Dialogue and Communicating to Students
  8. Facebook Office Hours
  9. Coaching for the Spotlight
  10. Getting Wired Via Mobile

Portfoliopohdittavaa: Millä tavalla omassa oppilaitoksessasi käytetään sosiaalista mediaa yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa? Onko asiaa mietitty yhteisesti? Mitä etuja ja mitä haittoja asiaan liittyy?

Aihepiiri 5: Verkostoituminen[muokkaa]

Perustaso[muokkaa]

Mitä tähän?

Syventävä taso[muokkaa]

Mitä tähän?

Aihepiiri 6: Jakaminen[muokkaa]

Perustaso[muokkaa]

Mitä tähän?

Syventävä taso[muokkaa]

Mitä tähän?

Extra: Tutkimuksia ja kirjoja[muokkaa]

Kirjallisuuden kokoaminen meneillään: http://delicious.com/arongas/harppaus_kirjallisuus Voi vinkata esimerkiksi Delicious-palvelussa arongas tai kirjoittamalla tähän alle.

Taustatietoja[muokkaa]

Tiedosto:Avo hankkeen logot.jpg

Opintopiiri on osa AVO-hankkeen toimintoja. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin lääninhallitus.