Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Luokka tekee nettilehden/Nettiin kirjoittaminen ja sisällöntuottaminen
Nettiin kirjoittaminen ja sisällöntuottaminen[muokkaa]
Pääkirjoitus[muokkaa]
on lehden mielipide jostain asiasta. Ole jotain mieltä, arvostele tai vaadi! Aihe voi olla sama kuin jossain lehden jutussa, mutta aihe voi olla lehden ulkopuoleltakin. Yritä kirjoittaa niin, että useimmat muutkin lehtenne tekijät voivat olla samaa mieltä pääkirjoituksen kanssa.
Kolumni[muokkaa]
on mielipidekirjoitus. Se voi olla iloinen tai surullinen, kertomus tai vaatimus, ihan mikä tahansa. Kolumni on sinun oma puheenvuorosi, joten kirjoita asiasta, jonka tiedät tai tunnet. Jos juttu on satua, tee se selväksi lukijalle. Otsikosta voit tehdä villimmän kuin missään koskaan!
Gallupissa[muokkaa]
kerätään mielipiteitä lehden ulkopuolelta. Hyvä gallupkysymys on lyhyt ja konkreettinen. Kysy ihmisiltä kohteliaasti lupaa haastatteluun. Jos henkilö suostuu, kerro jo ennen kysymyksen esittämistä, että lehdessänne julkaistaan tekstin lisäksi myös kuva, nimi ja ehkä ikäkin. Älä lannistu kieltävistä vastauksista, vaan kiitä kauniisti. Seuraavassa yrityksessä hymyile enemmän!
Henkilöhaastattelussa[muokkaa]
keskitytään vain haastateltavaan henkilöön. Kysy häneltä paljon asioita: ikä, syntymäpaikka, lapsuudenmuisto, koulumuisto, nykyinen asuinpaikka, ammatti, harrastukset, luottamustehtävät, perheenjäsenet, suhde sosiaaliseen mediaan, lemmikit, tulevaisuudentoiveet, kanta lehtenne pääaiheeseen jne. Jos henkilö mainitsee jonkin hassun tai omituisen asian, kysy lisää. Ja kysy vieläkin lisää! Kun kirjoitat juttua, aloita kaikkein mielenkiintoisimmasta asiasta. Ehdit kertoa tärkeät ja kuivat faktat myöhemmin tai laittaa ne faktalaatikkoon. Osa juttutekstistä voi olla kertovaa, osa suoria sitaatteja. Sitaatteihin voit jättää mausteeksi 1 tai 2 murresanaa, jos sinulla on niistä tarkat muistiinpanot. Tee koukuttava otsikko jostain yksityiskohdasta.
Uutisessa[muokkaa]
paljasta tärkein asia otsikossa ja heti jutun alussa: kuka teki mitä kenelle missä milloin. Sen jälkeen voit kertoa lisä- ja taustatietoja: miten ja miksi. Uutiseen sopii hyvin haastattelusitaattikin, varsinkin jos mukaan halutaan pohdintaa asian merkityksestä tai tulevaisuudesta. Uutisen kirjoittaja ei ota kantaa.
Reportaasi[muokkaa]
on iso ja monipuolinen kokonaisuus, ja se on usein lehden tärkein juttu. Reportaasi on monesti jaettu pääjuttuun ja yhteen tai kahteen kainalojuttuun. Tee yhteistyötä päätoimittajan kanssa: mikä näkökulma aiheeseen sopii, ja ketä haastatellaan? Reportaasin tyyli on vapaa – vilkuile rohkeasti kaunokirjallisuuteen päin, jos se sopii aiheeseen ja omaan persoonaasi. Saat kirjoittaa mukaan omia kokemuksiasi tai tunteitasi, mutta pidä päähuomio jutun aiheessa äläkä itsessäsi. Otsikossa ei kerrota tärkeintä asiaa, jos se kuulostaa tylsältä, vaan jokin outo tai kiehtova yksityiskohta lukijan koukuttamiseksi. Alaotsikossa voit kertoa asiallisemmin jutun aiheen.
Faktalaatikko[muokkaa]
on pieni laatikko, jossa on juttuun liittyvät nimet, numerot, vuosiluvut ja muut kovat faktat luettelona. Faktalaatikossa on hyvä selittää jutussa olevia vaikeita sanoja selvällä suomella. Faktalaatikko on sikäli kätevä, ettei sinun tarvitse yrittää leipoa faktoja mukaan juttutekstiin, vaan voit kirjoittaa vapaammin.
Kommentti[muokkaa]
on jutun vieressä oleva pieni laatikko, jossa toimittaja voi kertoa mielipiteensä jutun aiheesta rohkeasti ja vapaasti. Kun päästelet höyryt kommentissa, juttuun ei livahda mukaan omia mielipiteitäsi! Kirjoita terävästi ja perustele mielipiteesi.
Arvostelu[muokkaa]
palvelee lukijaa, joka on kiinnostunut kyseisestä levystä, kirjasta tai muusta kulttuuri- tai viihdeteoksesta. Arvostelu on sinun mielipiteesi, mutta päähuomio ei ole sinussa vaan arvioinnin kohteessa. Sinun pitää perustella mielipiteesi, joten arvostele sellaista, jonka tunnet hyvin.