Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2016/Kylmä sota

Wikiopistosta

Kylmä sota tarkoittaa USAn ja Neuvostoliiton vastakkain asettelua jossa molemmat "taistelevat" paikasta maailman johtavana suurvaltana. Kylmä sota on myös kommunismin ja kapitalismin vastakkaista kilpailua. Kylmässä sodassa USA ja NL eivät käyneet suoraa sotaa, mutta he auttoivat muita valtioita sotimaan ja käyttivät propagandaa ja vakoilua hyväksi.

Kylmän sodan alku[muokkaa]

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan loputtua ja kesti Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Se syttyi muun muassa, koska liittoutuneilla oli erimielisyyksiä vallattujen alueiden kehittämisestä ja koska USA ja Neuvostoliitto molemmat halusivat olla maailman johtava suurvalta ja saada muun maailman käyttämään omaa johtotapaansa. Saksa vallatiin toisen maailmansodan loputtua, koska se oli käytännössä ainut syy miksi toinen maailmansota syttyi. Saksa ja sen pääkaupunki jaettiin Ranskan, Iso-Britannian, USA ja Neuvostoliiton kanssa miehitysvyöhykkeisiin. Vuonna 1949 Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat yhdistivät miehitysvyöhykkeensä yhdeksi ja syntyi Saksan liittotasavalta. Neuvostoliitto perusti Saksan demokraattisen tasavallan vastineeksi. Aluksi Berliini pysyi ennallaan neljässä miehitysvyöhykkeessä, mutta kun lännen voimakas talouskasvu ja USAn Marshall-talousavun syystä suuri osa idän koulutetuista työntekijöistä siirtyi länteen. Neuvostoliito alkoi vaati, että Berliini jätettäisiin kokonaan heille, länsivallat eivät hallunneet lähteä Berliinistä, joten Neuvostoliittolaisen päättivät saartaa Itä-Berliiniin joten idän ja lännen väliin rakennetiin muuri joka esti idästä pääsyn länteen.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat perustettiin kansainliiton tilalle turvaamaan maailman rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Vuonna 1949 USA perusti sotilasliitto nimeltä North Atlantic Treaty Organization tai Pohjois-Atlantin liitto (NATO). Neuvostoliitto vastasi tähän perustamalla Varsovan liiton vuonna 1955. Kylmässä sodassa ydinsodan uhka oli suuri, tämä kehitti kauhun tasapainon. Joka tarkoittaa, että kun USAlla ja Neuvostoliitolla on tarpeeksi ydinaseita, ettei kumpikaan uskolla käyttää ydinaseitaan maailman tuhoutumisen uhkan takia. USA ajateli, että on sen tehtävä pysäyttää kommunismin laajeneminen.


Tapahtumat[muokkaa]

Kuuban kriisi[muokkaa]

Vuonna 1959 vallankumouksen jälkeen USA aseisti Fidel Castron vastaisia kapitalisteja. He suorittivat maihinnousu Sikojenlahteen. Maihinousu kuitenkin epäonnistui ja Castro tiesi että se on USAsta ja ystävystyi Neuvostoliiton kanssa. Tämä ystävyys suhde oli etenkin hyvä Neuvostoliitolle, koska Neuvostoliitto voisi rakentaa Kuuban ydinohjustukikohtia joka parantaisi heidän asemaa ydinase kilpailussa. USAlla oli jo keskimatkan ydinohjuksia Turkissa ja Italiassa. USAn vakoilukone näki Kuubassa samanlaisia ydinasetukikohti kuin Neuvostoliitossa. Ohjukset kantoivat Washington DC ja muihin USAn isohin kaupunkeihin itärannikolla. USAn presidentti John. F. Kennedy ilmoitti, että hän asettaan saarron jossa jokainen USAn ja Kuuban lähellä oleva alus tutkitaan. Parin päivän päästä Nikita Hrustsov tarjoutui poistamaan ydinaseet Kuubasta jos USA ei yrittäisi tai tukisi maihinnousua ja poistaisi ydiaseet Turkista. USA suostui ehtoihin.

Korean sota[muokkaa]

Kylmässä sodassa USA ja Neuvostoliitto eivät taistelleet suoraan toisiaan vastaan, mutta he auttoivat liittolaisiaan. Kylmän sodan alussa vuosina 1950-1953 käytiin Korean sota. Sodassa vastakkain olivat Korean demokraattinen kansantasavalta ja Etelä-Korea. Kiinan kansantasavallan ja Neuvostoliiton auttama Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Pohjois-Korean armeija sai meilkein koko Korean valloitettua, mutta USA ja muita YK:n jäseniä tuli auttamaan Etelä-Koreaa. Kiina uhkasi YK:n joukkoja, että se lähettäisi oman armeijansa auttamaan Pohjois-Koreaa, jos YK:n joukot ylittäisivät 38. leveyspiirin, joka oli luotu Koreoiden rajaksi Japanin antautumisen jälkeen vuonna 1945. Hyvän menestyksen jälkeen USA:n presidentti Truman sanoi, että joukot voisivat ylittää 38. leveyspiirin ja jatkaa eteenpäin kohti Kiinan rajaa. Pohjois-Korean armeija sai Kiinan avulla YK:n joukut vetäytymän Etelä-Korean alueelle. Molemmat puolet suorittivat vastahyökkäyksiä, mutta mikään niistä ei mennyt kovin pitkälle ennen kuin toinen osapuoli sai hyökkääjät vetäytymään. Vuonna 1953 Kiina, Pohjois-Korean ja USA solmivat aselevon, Etelä-Korea ei suostunut tähän, koska se ei halunnut kahta Koreaa. Sota loppui aselepoon, joten Pohjois-Korea ja Etelä-Korea ovat tavallaan silti sodassa toisiaan vastaan.

Vietmanin sota[muokkaa]

Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Vietnamin, vaikka Japani oli miehittänyt Vietmanin silti Vietnamin hallinto säilyi Ranskan alaisen hallitsijan Bao Dain hallussa. Japanin antautumisen jälkeen Ranska taisteli Vietmanin itsenäisyysliikettä Viet Minhiä vastaan jota johti kommunistisen puolueen johtava Ho Tsi Minh. Viet Minh voitti itsenäisyys taistelut ja Vietnam sai itsenäisyyspäivänsä. Vietnamin itsenäisyydestä järjestettiin Geneven konfressi jossa lausuttiin, että Vietnam jaetaan kahteen, Etelä-Vietnamiin ja Pohjois-Vietnamiin. Vuonna 1956 olisi pitänyt pitää demokraatiset vaalit jossa Vietnamin johtaja valittaisiin. USA ja Etelä-Vietnam ei kuitenkaan allekirjoittanut sopimusta eikä vaaleja koskaan pidetty, koska jos vaalit olisi pidetty niin kommunistit olisivat päässeet valtaan. Vietkong-sissiliike hyökkäsi Kiinan kansantasavallan, Pohjois-Vietmanin ja Neuvostoliiton avun avulla Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan. USA huomasi tilanteen ja lähetti Etelä-Vietnamiin pari tuhatta sotilaneuvojaa auttamaan kommunistien hyökkäystä vastaan. Vuonna 1963 USA lähetti sotilaitaan Vietnamiin taistelemaan kommunismia vastaan. USA alkoi lähettämään Vietnamiin enemmän, mutta tajusi ettei kyennyt voittamaan sotaa nopeasti. Joten USA alkoi lisäämään sotilaita vielä enemmän ja alkoi pommitamaan sissien huototietä jota kutsutaan Ho Chi Minhin tieksi. Tie oli niin hyvin suunniteltu etteivät USAn pommitukset tuhonneet sitä vaikka sen pommitamiseen käytettiin enemmän pommeja kuin Eurooppaan oli käytetty toisen maailmasodan aikana. Vuonna 1968 USA lopetti Vietnamin pommituksen, koska USA:n kansa oli suuresti sotaa vastaan, koska sota oli ensimmäinen sota jossa televisiossa näytettiin myös huonot osat. Tammikuussa 1973 Pariisissa solmittiin rauhansopimus, jossa taistelu Vietnamien välillä loppuu ja USA ja maassa olevat YK:n joukot vetäytyvät maasta.


Afganistanin sota[muokkaa]

Afganistanin hallitus oli taistellut Mujahidee-sissejä (jotka halusivat maan takaisin entiseen islamilaiseen tapaan) vastaan. Neuvostoliitto tuki hallitusta taistelussa, mutta he alkoivat huolestua sodan huonosta menestyksestä ja hallituksen rahallisen ja aseellisen tuen määrän syystä. Maan sekavan johdon syystä Neuvostoliitto päätti ryhtyä sotilaalliseen intervaatioon. Neuvostoliiton suuren sotilasoperaatioon saatiin Afganistanin kanssa sovitun YYA-sopimuksen (Ystävyys, yhteistoiminta ja keskenäinen avunanto) avulla. Neuvostoliitto halusi itselleen sopivan hallinon valtaan Kabulissa ja saada maan vakaaseen tilaan. Pian Neuvostoliitto huomasi, että Afganilaiset joukot olivat parempia taistelemaan kuin oli aluksi luultu. Myös USA:n apu oli iso osa. Esimerkiksi USA toimitti sisseille muutama sata Stinger-lähi-ilmatorjuntaohjusta jolla sissit pystyivät tuhoamaan Neuvoston helikopterit jotka toivat lisää joukkoja. Puna-armeijan sotilaita oli koulutettu taistelemaan Euroopan tasaisella maalla eikä Afganistanin vuoristoissa. Vuoristossa piileskelevä ryhmä sai helposti odottamattomia Neuvosto sotilaita. Neuvostoliiton oli keksittävä keino jolla voisi lopettaa sodan, koska sota oli erittäin kallis. Neuvostoliitto ei kuitenkaan halunnut hävitä tai perääntyä, mutta jotai oli tehtävä, koska vaikka kuinka paljon rahaa hallitus käytti sotaan, se ei ollut voitettavissa. Neuvoston tekninen ylivoimakaan ei tuonut paljoa menestystä taistelussa sissejä vastaan. Vuonna 1988 YK:n avulla solmittiin Afganistanin ja sissien suurimman tukijan Pakistanin välinen sopimus sekä sopimus Neuvostoliiton joukkojen vetämisestä maasta.



Kylmän sodan päätös[muokkaa]

Mihail Gorbatsov 1987

1970-luvulla Neuvoston talouden kasvu hidastui, mikä takia uudistus oli tarpeen. Vuonna 1985 Neuvostoliitto palkkasi uudistus mieleisin Mihail Gorbatsovin. Hän teki monia uudistuksia, jotka olivat iso osa Neuvostonliiton hajoamista. Hän esimerkiksi salli yksityisten yritysten perustamisen, hinnat vapautettiin ja kansalaisille annettiin sanavapaus. Kaikki nämä olivat kommunismin perus idean vastaisia. Kun Neuvostoliiton kansa sai sananvapauden, kansa alkoi arvostelemaan Neuvostoliiton johtajia ja heidän tapaa johtaa Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton sananvapaus herätti toivoa uudistukseen Itä-Euroopan maissa. Puola oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa joka järjesti demokraattiset vaalit. Vaalit järjestettiin vuonna 1989 ja se oli murskavoitto kommunistien vastustajille. Tämä aiheutti ketjureaktion jossa Itä-Euroopan kansandemokratiat muuttuivat demokratioiksi. Neuvostoliittossa tehtaat eivät pystynee uudistumaan, joka johti jälkeen jäämisen lännen teknologiasta. Merkkinä Neuvostoliiton tuontantolaitosten huonoudesta Tsernobyli on hyvä esimerkki. Voimalaitoksen turvajärjestelmät olivat huonoja, mutta kukaan ei reagoinut tilanteeseen. Tämä johti voimalaitoksen yhden generaattorin räjähtämiseen. Neuvostoliito yritti salata tätä länsi mailta, mutta ilmassa olevaa suurta määrä radioaktiivisuutta ei voitu salata. Neuvostoliitto käytti koko valtion budjetin aseisiin, Afganistanin sotaan ja avaruuteen, jonka takia kaikki kaupat olivat melkein tyhjiä ja ihmiset kuolivat nälkään, ruokaa oli todella vähän ja sen saamiseen tarvitsi jonottaa paljon. Gorbatsov yritti korjata ongelmaa sanavapaudella ja talousuudistuksella, mutta nämä vain pahensivat asiaa. Viimeinen isku Neuvostoliitolle oli vallankaappaus yritys vuoden 1991 elokuussa. Vallankaappauksen suorittivat kommunistit jotka halusivat Neuvostoliiton säilymisen. Vallankaappaus kuitenkin epäonnistui, koska kansa ja armeija eivät kannustaneet kaappausta. Vallankaappausyrityksen syystä kommunistinen puolue kiellettiin. Monet maat ilmoittivat eroavansa Neuvostoliitosta. Joulukuun 25. päivä Gorbatsov lausui Neuvostoliiton hajonneeksi.


Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_sota

https://historianluokka.wordpress.com/teemat8/kylma-sota/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vietnamin_sota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_sota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi