'''Moduli 2'''
Ryhmän Anna-Maija, Eija, Marjut, Jukka, Anne eli Wikiaiset pohdintoja videosta Wikioppiminen
Video herätti ryhmässämme vilkasta ajatustenvaihtoa. Yksi esille nousseista teemoista oli kysymys siitä, miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita wikioppimisesta yhtenä oppimisen muotona nyt ja tulevaisuudessa?
Miksi wikioppiminen?
Kysymyksen luonne on luonnollisesti ideologinen ja vastaus riippuu vastaajan elämänkokemuksesta ja arvomaailmasta. Kysymys herättelee tarkastelemaan vastausta myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, esim. mihin suuntaan haluamme yhteistä tietoyhteiskunnan tulevaisuuttamme rakentaa. Olemmeko laajemman avoimuuden kannattajia erilaisissa toiminnoissamme vai edistämmekö mieluummin toimintoja, jotka pyrkivät erimuotoiseen ja -asteiseen säätelyyn. Millaista säätelytalouden tuottamaa innovatiivista satoa opetusmaailmassa tällä hetkellä korjaamme laaja-alaisemmin tarkasteltuna? Löytyykö tulevaisuutemme kohottajaksi muuta kuin Pisa-tulokset?
Luentovideon Wikioppiminen mukaan wikimaailma on kollektiivinen ja opinnollinen, ja se haastaa meidät kaikki mukaan yhteiseen tiedonmuodostukseen. Luennoitsijoiden mainitsemat vapaaehtoisuus ja vapaus saavat wikioppimisessa täysin uudenlaisen luonteen, verrattuna perinteiseen muodolliseen, hierarkkiseen, luovuuden tappavaan suljettuun koulutusjärjestelmäämme (= poliittisen järjestelmän tuotos). Wikioppiminen, toisin kuin vallalla olevan ylhäältä ohjatun koulutusjärjestelmämme perusta näyttäytyy toisenlaisena. Yksilökeskeisistä, individualismin rapauttamista ja luovuuden tukahduttavista koulutuksen käytänteistä on kaikilla mahdollisuus lentää hetkeksi vapauteen: poisoppimaan vanhaa ja vastaanottamaan uudenlaisia toiminta- ja ajattelumalleja luennoitsijoiden mainitsemasta yhteisestä hyvästä. Yhteisvoimin toteutettua, avointa ja julkista tietoa ja tiedettä, sen avointa saatavuutta avoimesta lähteestä sekä avoimista opetuskursseista sekä kurssimateriaalien avointa julkaisemista ja arkistointia kuvaa hyvin sanapari: vapauttava ja rohkea.
Wikioppiminen on vapauttavaa ja emansipatorista
Miksi vapauttava? Wikipedia, vapaa tietosanakirja, on wikimaailman kaiketi tärkein todistusaineisto siitä, miten ihmiset sivistävät itse itseään ja vieläpä niin, että ajatus siitä, mikä on ensisijaisesti toiselle hyvää oman eduntavoittelun sijasta, toteutuu! Löydämmekö vastaavaa ajattelu- ja toimintamallia samanlaisessa mittakaavassa poliittis-taloudellisesti säädellystä koulutusjärjestelmästämme? Kun toimintamme moottorina on aito kiinnostus, uteliaisuus, rohkeus ja motivaatio toimintaa kohtaan, voidaan yhteistoiminnallisesti synnyttää uutta. Mitä se on ja millä tasolla, riippuu toimijoista itsestään ja ryhmädynamiikasta.
Yksilöä vapauttavaa on myös tietoisuus siitä, että wikioppimisen luonteeseen ei kuulu yksilöiden oppisuoritusten arviointi. Wiki-oppimistoiminnan arvon ratkaisee viimekädessä tiedon käyttökelpoisuus ja hyödyllisyys yhteiseen hyvään - toisin kuin suljetussa koulujärjestelmässä tentistä suoriutuminen tutkintoa varten, itselle. Wikioppiminen on osallistavaa, muokattavaa, siinä ei ole auktoriteettia, johtajaa tai opettajaa. Lisäksi se on vapaaehtoista. Nämä ovat mielestämme hyviä ominaisuuksia oppimismuodolle, joka voisi haastaa perinteisen oppimismuodon (opettaja/oppilas -malli, jossa oppilas todistaa osaamisensa kirjallisessa kuulustelussa). Wikioppimisessa ei ole selkeää yhtä tiedon jakajaa. Siellä ei myöskään ole sellaista henkilöä, joka aina vahvistaisi tiedon oikeellisuuden. Wikissä osallistujat tuottavat sisältöjä käyttämällä hyödykseen joko tietämystään tai asiantuntijuuttaan. Toisaalta he voivat myös tuottaa sisältöä hyödyntäen muualta saatua tietoa. Asiasisältöjen tuottaminen ja sitä varten tehdyt tiedonhaut voivat jopa lisätä oppimista ja omaa tietämystä Wikin aihepiireistä.
Wikioppiminen on emansipatorista, oppimista avaavaa. Wikioppimista voi tapahtua digitaalisen maailman lisäksi myös ei-digitaalisessa maailmassa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat oppiminen seuratoiminnassa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Wikioppiminen on tekemistä ja taidon kehittämistä. Oppijat kerääntyvät yhteisen, kiinnostavaksi kokemansa aiheen ympärille ja tuovat oman panoksensa oppimistapahtumaan. Opettajan tehtäväksi jää kiinnostuksen suuntaaminen ja opastus runsaan materiaalipankin äärelle.
Keskeinen ero wikioppimisessa suhteessa perinteiseen malliin on muutos opettajan roolissa. Sen lisäksi, että opettajan tehtävä on suunnata opiskelijan kiinnostusta ja opastaa materiaalipankin äärelle, pidämme myös hyvänä ajatuksena, että opettaja luennoilla ja tunneilla ikään kuin kerii tietoa auki, avaa näkökulmaa tähän maailmaan. Taustalla on ajatus siitä, että ns. kaikki maailman tieto on jo internetissä; nyt pitäisi vain tietää, kuinka lähteä kaikkea tätä tietoa hyödyntämään.
Vuorovaikutuksellisuus on mielestämme yksi olennaisimmista ominaisuuksista, mikä liittyy wikioppimiseen. Vuorovaikutuksellisuudella tarkoitamme hyvää keskinäistä kommunikaatiota ja keskustelua, hedelmällistä yhteistyötä, vertaisoppimista. Kaikkeen tähän liittyy toiminnallisuus, oppijan oma tekeminen – se valtauttaa!
Wikioppimisen käytännön sovelluksia
Wikiä voidaan käyttää opetuksessa yhteiseen työskentelyyn monella eri tavalla. Ryhmän artikkelin tai oppimistehtävän lisäksi wiki voi toimia oppilaitos- tai opiskelijaprojektin yhteisenä työskentely-ympäristönä. Sen kautta voidaan lopuksi julkaista projektin tuotokset, mikä voi motivoida opiskelijaryhmää. Lisäksi työskentelyn aikana monissa wikeissä osa sivuista voi olla myös tarvittaessa rajattu vain projektiryhmän sisäiseen käyttöön. Kaiken ei aina tarvitse olla julkista. Muutenkin oppilaitoksessa wikit voivat myös nopeuttaa organisaation sisäisiä kokouskäytänteitä, kun asiakirjoja voidaan valmistella kaikkien toimesta netissä.
Wiki voi toimia opetuksessa yhteisen oppimateriaalin tuotantopaikkana. Opiskelijat pääsevät osallistumaan oppisisällön muotoiluun seuraaville opiskelijaryhmille. Opettaja on silloin ohjaaja, joka osallistuu opiskelijoiden kanssa yhteiseen kehittelyyn. Tarvittaessa hän voi ohjata opiskelijoille kriittistä medialukutaitoa ja mediataitoja ylipäänsä. Ammatillisessa opetuksessa ns. kiltakouluissa opiskelijat tuottavat wikiin esimerkiksi työssäoppimisesta case-aineistoja kuva- ja videomateriaalina oppimateriaaliksi muille. He joutuvat jäsentämään tuottamansa sisällön mielekkääseen muotoon. Osallistuminen oppimateriaalin tuottamiseen auttaa siis opiskelijoita sisäistämään opittavan asian syvällisemmin. Opettaja ei kykenisi tuottamaan vastaavaa oppimateriaalia yksin.
Ryhmässämme esitettiin myös ajatus siitä, että avointenkin ympäristöjen pohjalle on mahdollista kehittää kaupallista toimintaa muun muassa palvelujen tarjoajana. Vaikka tuotanto olisikin vapaata, niin sitä voi tarjota kaupallisesti jollekin tiettyä sisältöä tai tuotetta tarvitsevalla taholle, joka on halukas maksamaan sen tuottamisesta, vaikka se jäisi myös muiden vapaaseen käyttöön. Opetusalalla tämän tyyppisiä Open source -toimintamalleja on käytössä. Niissä media-alan yritys kehittää vapaata oppimisympäristöä (Moodle) tietyn oppilaitoksen rahoittamana, vaikka kehitystyö jää myös yleiseen käyttöön.
Wikioppimisen kritiikkiä
On luonnollista, että wikioppimista kohtaan esitetään myös kritiikkiä. Wikioppimisen vastakkaisia ääniä voidaan kuulla mm. tahoilta, jotka janoavat koulutusmarkkinoilta kuumeisesti yksilöllistä menestystä ja rahassa mitattavaa pääomaa eri koulutusasteiden tutkintotodistuksilla. Välttämättä ei ole halua eikä motivaatiotakaan haastaa itseään ajattelemaan, oppimaan ja tekemään toisin. Parhaimmillaan wikioppimisen formaatissa "palkkana" yhteisöllisestä oppimisen muodosta voi olla toisen hyvä ja mahdollisesti - vielä parempi oma hyvä. Toisaalta, sosiaalinen media mahdollistaa lukuisia muitakin mediaoppimisen ja uusien lukutaitojen foorumeita. Eri teemoihin keskittyvät blogisisällöt saattavat herättää suuremman mielenkiinnon mediaoppimisen välineenä. Toimiva blogi saattaa kirjoitusteemoillaan innoittaa hyvinkin vilkkaaseen vuorovaikutteiseen keskusteluun, ajatteluun ja oppimiseen.
Wikipediaan ja wikioppimiseen liittyen esitetään usein kysymys tiedon luotettavuudesta. Ensyklopedinen tieto ja formaalin kouluoppimisen piirissä esitettävä tieto on totuttu näkemään luotettavampana kuin wikitieto. Wikipedian artikkeli voidaan ymmärtää yhtä luotettavaksi kuin ne, jotka ovat sen tehneet. Wikipedian luomisen yhteisöllisyys, historiatietojen selailun mahdollisuus, keskusteluyhteys ovat tiedon luotettavuuden takeena. Tiedon tarkistamisen hoitavat muut wikin käyttäjät, jotka voivat tarvittaessa muokata tietoa korjaamalla sen sisältöjä. Tiedon muokkaamismahdollisuus on hyödyllinen myös siinä tapauksessa, jos aikaisemmin kirjoitettu tieto muuttuu jollain tavalla wikin ulkopuolella. Wikiin kirjoitettu teksti ei siis ole välttämättä ikuista, vaan se voi olla aina muokattavissa olevaa. Wikin avoimuus edesauttaa myös tiedon keräämistä kootusti yhteen paikkaan.
Tulevaisuuden visioita
Wikioppimisen innoittamasta ryhmästämme nousi myös seuraavanlaisia tulevaisuutta koskevia visioita ja kysymyksiä. Miten markkinatalouteen pohjautuva yleinen toimintakulttuuri voisi avata laajemmin ovensa avoimille, digitaalisille oppimis- ja toimintaympäristöille? Wikioppimisen perustuessa muuhun kuin markkinatalouden määräämin toimintamuotoihin ja -ehtoihin, tarvitaanko pörssiromahdus ja kansakuntien konkurssit, ennen kuin avoimille oppimisympäristöille avautuvat uudenlaiset mahdollisuudet?
Olisiko koulutuspoliittisella päättäjätasolla kiinnostuneita kokeilemaan kansallista kahden vuoden kehityshanketta, jossa kaikki Suomen oppilaitokset (vapaaehtoiseen opiskeluun pohjautuvat) kokeilisivat ja kehittelisivät wikioppimista kukin omalla tahollaan? Aiheesta kiinnostuneet akateemiset tutkijajoukot tekisivät aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa erilaisten tutkimusteemojen muodossa. Tulosten perusteella kehitettäisiin jatkoa: mitä mahtaisi syntyä?