'''Moduli 3'''
Tein nyt tämmösen. Muokatkaa, jos olen kirjoittanut joitain kohtia hassusti tai huonosti. -Anne
TIIVISTYS MODUULISTA 3: WIKIPEDIAN VIISI PERUSPILARIA JA WIKIOPISTO[muokkaa]
Luennon aiheena oli Wikipedian toiminnan käytänteet ja niiden kriteerit sekä Wikiopiston toiminnan mahdollisuudet. Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymiä käytänteitä kutsutaan myös Wikipedian viideksi peruspilariksi. Vadénin ja Suorannan pohdinnat koskivat myös Wikipedian ja Wikiopiston eroja sekä niiden yhteisiä toimintamuotoja tulevaisuudessa.
WIKIPEDIA ON TIETOSANAKIRJA[muokkaa]
Tietosanakirjalle on ominaista jo aikaisemmin kirjoitetun, ns. vanhan tiedon käyttö. Wikipediaan ei tuoteta uusia tutkimuksia tai aihesisältöjä, vaan aikaisemmin julkaisematon tieto täytyy ensin julkaista jossain muualla. Wikipedian periaatteisiin kuuluu avoimuus ja vapaus, ja sen käyttäjät muokkaavat itse sen sisältöä tietokirjamaiseen muotoon eri lähteitä hyväksikäyttäen (tietosanakirjat, lehdet, almanakat ym.). Avoimuuden periaate ja Wikipedian luotettavuus herätti ryhmässämme keskustelua. Miten sisältöjä voi ja kannattaa muokata? Toteutuuko demokratia? Mitä kannattaa kirjoittaa ja mikä on tietämisen arvoista? Vadén kommentoi videoluennolla, että olennaista Wikipediassa on kaikkien näkökulmien avoin esille tuonti, jolloin paras esitetyistä argumenteistä voittaa. Tieto on siis konstruoitavissa ja se rakentuu aina luomalla ja neuvottelemalla. Suoranta toteaa luennolla, että Wikipedian sisältö on yhtä luotettava kuin on sen tekijätkin. Ryhmämme nostaa kuitenkin esille sen näkökulman, että kriittisen lukemisen osaaminen koskee myös Wikipediaa sen tietosanakirjamaisesta luonteestaan huolimatta. Esimerkiksi tekstissä pelkkä viittaus johonkin muuhun ei välttämättä kerro luotettavuudesta mitään. Wikipediaan ei kuitenkaan voi kirjoitella täysin mitä sattuu. Luotettavan tekstin täytyy sisältää muun muassa lähdeviittauksia. Sivujen sisältöä myös valvotaan ylläpitäjien toimesta, jotka poistavat sääntöjen vastaiset tekstit. Valvojien lisäksi on 1070 seulojaa, jotka estävä selkeän vandalismin. Eräs ryhmäläisistämme on jopa kerran testannut seulontaa ja valvontaa kirjoittamalla Wikipediaan selkeästi aiheen ohi menevää tekstiä. Teksti poistettiin sivuilta parin päivän sisällä, eli seulonta todella toimi. Seulonta ja valvonta ei ryhmäläistemme mielestä välttämättä täysin takaa tieteellisen käytännön luotettavuutta, mutta estää kuitenkin täydelliset ylilyönnit. Suurella seulojien määrällä saattaa olla parantava vaikutus luotettavuuteen.
WIKIPEDIASSA ON NEUTRAALI NÄKÖKULMA TEKSTIN TUOTTAMISESSA[muokkaa]
Neutraaliuden näkökulman toteutuminen käytännössä herätti pohdintaa ryhmässämme. Voiko ihmisen, yhteisön tai kansakunnan erilaisia arvolatautuneita näkemyksiä häivyttää kokonaan esimerkiksi sotateemoihin liittyvistä kirjoituksista? Seulojien ja valvojien lisäksi vertaisarvioinnilla on osansa tiedon muotoilemisessa, mutta entä jos muokkaamiseen osallistuukin toistuvasti sellaiset tahot, joilla on vahva arvolataus tiettyä aihetta kohtaan. Miten tällaiset ”äänet” häivytetään vertaisarvoinnilla tasapuolisesti, jotta neutraalius toteutuisi käytännössä? Voidaan myös esittää kysymys, että miten neutraaleja näkökulmat ylipäätään ovat? Neutraalius ei toteudu aina samalla taalla kaikilla tieteenaloilla. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisellä alalla on hyvin paljon yleisesti tunnustettuja faktoja ja teorioita, jotka eivät ole muokattavissa. Sen sijaan esimerkiksi historiaan liittyvissä artikkeleissa voi olla enemmän vaihtelua sen mukaan, miten arvolatautuneita aiheet ovat. Etenkin lähihistorian tapahtumat voivat olla sellaisia aiheita, jotka kirjoittajat ottavat henkilökohtaisemmin. Neutraaliutta voidaankin pitää suhteellisenä käsitteenä. Suoranta suositteleekin videoluennolla käyttämään Wikipedian tietosisältöä opiskelun apuvälineenä, sillä sen sisältämä tieto ei ole aina varmaa. Wikipediaa voisi siis käyttää muistin apuvälineenä, samalla kuitenkin arvioiden sen tietosisältöä muihin asiantunteviin lähteisiin. Näin toimien opiskelija voi lisätä omaa kriittistä reflektiota.
WIKIPEDIA ON VAPAATA AINEISTOA[muokkaa]
Wikipedia ei markkinoi itseään hyvänä tietosanakirjana. Se on VAPAA TIETOSANAKIRJA. Siinä kaikilla on mahdollisuus tekstien muokkaamiseen, käyttämiseen ja levittämiseen pilariohjeissa mainitun lisenssin mukaisesti. Kukaan ei omista Wikipediassa tuotettua tekstiä. Sen vuoksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaista omaa materiaalia haluaa Wikipediassa julkaista. Sydänverellä kirjoitettu paatoksellinen teksti voidaan poistaa tai muokata neutraalimmaksi, jolloin oma työ saattaa valua hukkaan. Joskus voi olla myös hyvä pohtia sellaista asiaa, että mitä kaikkea kannattaa julkaista Wikipediassa. Mahdollisuus muokata jo olemassa olevaa tietoa on monille vapauttavaa ja ilahduttaa demokraattisena mallina osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen.
WIKIPEDIAN MENETTELYOHJE[muokkaa]
Wikipediassa kuljetaan asia edellä kohti lopputulosta parasta näkökulmaa yhteisesti etsien. Menettelyohje ohjeistaa kunnioittamaan kanssamuokkaajia Wikipediassa. Yhteinen toiminta perustuu konsensukselle. Erilaisille näkemyksille annetaan tilaa ja niitä kunnioitetaan. Eriävät mielipiteet ratkaistaan kohteliaasti ja toisia kunnioittavasti yhteisillä keskustelusivuilla. Wikipediassa kuljetaan asia edellä kohti lopputulosta parasta näkökulmaa yhteisesti etsien.
WIKIPEDIASSA EI OLE EHDOTTOMIA SÄÄNTÖJÄ[muokkaa]
Videoluento kannustaa osallistumaan Wikipedian kehittämiseen ilman pelkoa epäonnistumisesta. Kokeilun mahdollistaa matala kynnys. Ryhmämme pohtikin sitä, miten lapset ja nuoret saisi innostettua wiki-prosessin pariin. Monilla aikuisilla on hallussa kirjoittamisen yleisen ohjeet, joten voisiko kenties äidinkielen tunneilla opettaja mahdollistaa wikiprojektin toteuttamisen ryhmätyöskentelynä? Wikipedian käyttö voisi laajentaa oppilaiden käsityksiä tiedon muodostamisesta ja sen jäsentymisestä. Saadut kokemukset voisi sitten jakaa koulun yhteisellä sähköisellä foorumilla avoimesti mahdollisimman monen saataville.
WIKIOPISTO[muokkaa]
Wikiopiston käyttömahdollisuudet eri-ikäisille, wikiopiston rajat ja suunta olivat sellaisia aiheita, jotka herätti ajatuksia ja kysymyksiä. Vadénin mukaan esimerkiksi yliopistotasolla sen käyttömahdollisuudet voisivat liittyä samanhenkisten opiskelijoiden ja opettajien kokoontumiseen kiinnostavan aihepiirin tai tutkimusalueen ympärille. Suoranta heittääkin idean Wikiopiston käytöstä opinnäytetyön tekemisen apuna esimerkiksi tiedonkeruun ja keskustelun välineenä. Artikkelin kirjoittaminen Wikiopiston avulla voisi olla myös mahdollista, tosin artikkelin viimeisteleminen kannattaa jättää jonnekin vähmemmän avoimeen ympäristöön. Peruskoulun ja lukion tasolla Wikiopisto voisi toimia hyvin yhteistoiminnallisissa oppimistapahtumissa ja yhteistyötä vaativissa projekteissa. Wikiopiston sivuille onkin jo koottu ohjeita kouluille Wikiopetuksen järjestämistä varten. Voiko Wikiopisto toimia tieteen tekemisen areenana? Voiko Wikiopistossa tuotetut alkuperäiset tutkimukset julkaista Wikipediassa? Nämä kysymykset jäivät ryhmässämme ja videoluennolla hieman avonaisiksi. Pohdinnassa nousi pinnalle lähteistäminen, joka tällä hetkellä on Wikipediassa kovin löyhää. Lähteiden käyttö on tieteellisessä tekemisessä erittäin tärkeässä asemassa ja Wikipediassa on annettu selkeät suositukset niiden käyttämiseen. Miten sitä voisi lisätä myös Wikipediassa tai Wikiopistossa käytännössä? Pohdinnoissa heitettiin ilmaan sellainen näkökulma, että Wikiopiston laaja-alaisemman kehittymisen esteenä voisi olla Suomen koulutusjärjestelmää hallitseva hierarkkinen ja suljettu toimintaympäristö. Eri opetusorganisaatioilla saattaa olla selkeä visio siitä, että kaikki opetustoiminta tapahtuu ainoastaan oppilaitoksen tarjoamilla omilla sähköisillä opetusalustoilla. Opettajat ovat estyneitä tarttumaan uudenlaiseen kehittämisen haasteeseen, kun tulosrahoituksen puitteissa toimintaa valvovien mittareiden on helpompi kerätä opetukseen liittyvää tietoa vain omien sisäisten järjestelmiensä kautta. Toinen syy Wikiopiston vähäiselle kehittämistoiminnalle saattaa löytyä opettajien ennakkoasenteissa siirtyä toimimaan avoimille oppimisen foorumeille. Tulevaisuus näyttää, että tuleeko uudet opettajat ottamaan Wikiopistoa enemmän käyttöönsä omassa opetuksessaan.