1. Alustus

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

20.12.2011 Alustus lukupiiriä varten artikkelista...

Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa[muokkaa]

Artikkelin kirjoittaja: Leena Rantala

Johdanto[muokkaa]

Leena Rantalan artikkelin keskeisin teema on erilaisten lukutaitojen tärkeys nyky-yhteiskunnassa. Lukutaidoilla hän ei tarkoita pelkästään mekaanista tekstin käsittelyä, vaan syvempää ymmärrystä ja vivahteiden tunnistamiskykyä. Ihminen joka omaa kriittisiä lukutaitoja käsittää etteivät tekstit ole universaaleja totuuksia, vaan ne ovat aina yhteiskunnan kehystämiä.

Kasvanut merkitys[muokkaa]

Lukutaitojen merkitys yhteiskunnallisella tasolla on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä, sillä yksilöillä on nykyään paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Varsinkin sosiaalisen median kautta osallistuminen on melko uusi ilmiö, mutta siitä huolimatta se on nykyään aivan arkipäiväistä. Kenellä tahansa on nykyään mahdollisuus olla mukana yhteisen tiedon rakentamisessa, ja tietoa on yleisesti ottaen tarjolla merkittäviä määriä jos vertaa vaikkapa aikaan ennen Internetiä.

Lukutaito vallan välineenä[muokkaa]

Varsinkin mediayhteiskunnassa lukutaidoista on hyötyä valtautumisen välineinä. Käytännössä tarkoitan tällä sitä, että yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa todellisiin asioihin tekstin välityksellä.

Kriittisyyden opettaminen[muokkaa]

Rantala pohtii, voiko kriittisyyttä opettaa; koulussa kannustetaan oppilaita olemaan kriittisiä tietoa kohtaan, ottamaan selvää lähteistä ja niin edelleen. Mutta loppujen lopuksi kriittiset lukutaidot syntyvät yksilössä itsessään, ei opetuksen tuloksena. Rantala toteaakin, että opettajan (tai kasvattajan) tehtävänä on lähinnä tarjota oppivalle sellaista materiaalia, mikä todella motivoi häntä pohtimaan tekstin sisältöä ja muodostamaan siitä omia mielipiteitä. Käytännössä tämä on esim. luokkahuoneessa kovin haastava tehtävä, sillä kriittisyyteen oppiminen on hyvin yksilöllistä eikä opettajalla ole aikaa ohjata jokaista oppilasta yksityisesti. Rantalan mielestä oppiminen voisi tapahtua luontevammin jos koulussa ylipäänsä kannustettaisiin enemmän keskusteluun ja omien mielipiteiden kehittelyyn, pelkän kuuntelun ja ulkoa opettelun sijaan.

Kriittisyys yleensä[muokkaa]

Burbulesin ja Berkin mukaan kriittisyys on ikään kuin tapa olla maailmassa, sekä asenteiden että käytäntöjen tasolla. Kriittisyyteen kuuluu myös halu toimia asioiden muuttamiseksi. Rantala itse tähdentää, että kriittisissä lukutaidoissa ei ole kyse ainoastaan tekstien tulkitsemisesta, vaan myös yhteiskunnan tulkitsemisesta. Hänkin on sitä mieltä, että tekstien kriittinen vastaanottaminen ei ole pääasia, vaan kriittisten lukutaitojen tärkein tehtävä on auttaa yksilöä kasvamaan yhteiskunnan jäseneksi.

Tulevaisuus[muokkaa]

Globaalistuminen etenee yhä, joten on todennäköistä, että syntyy uusia kommunikaatiomuotoja eri yksilöiden ja ryhmien välille. Voisiko mediaa käyttää avuksi kun halutaan tuoda vähemmistöjen äänet kuuluviin?

Mahdollisia keskustelunaiheita artikkeliin liittyen:[muokkaa]

1. Lukutaito työkaluna - onko medialukutaito niin tärkeä taito, että siitä olisi ammatiksi? Yrityksille erityinen mediavastaava, joka seuraa, miten yritykseen suhtaudutaan mediassa ja verkostoissa? Osallistuu positiivisemman vaikutelman luomiseen mediassa?

2. Lainaus Anita Mikkoselta liittyen siihen, miten lukutaitoisuus vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan: "Todellisuuden myyttien riisuminen." Mitä mieltä? Vaikuttaako lukutaito/-taidottomuus yksilön maailmankuvaan? Mitä eroja on lukutaitoisen ja lukutaidottoman ihmisen näkemyksillä? Ymmärtävätkö he maailman eri tavoilla?

3. Opetetaanko kriittisiä lukutaitoja tarpeeksi? Miten opetusmetodeja voisi parantaa?

4. Aivan artikkelin lopussa mainittiin fiktio. Voiko fiktio auttaa yksilöä ymmärtämään muiden ihmisten näkemyksiä? Onko omakohtaisia kokemuksia?