3. Pöytäkirja

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pöytäkirja: Wikipedia ja tiedon luonne[muokkaa]

Ryhmä: 1UP (Anna-Riikka Pasanen ja Aino Riikonen)

Aiheesta: Niklas Vainion artikkeli "Muuttaako Wikipedia käsitystämme tiedon luonteesta?” http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_nakokulma_0606_fin

Paikka ja aika: Kangasala 24.1.2012

Anri oli valinnut käsiteltäväksi aiheeksi Wikipedian, mikä oli minustakin hieno homma sillä aihetta on jo sivuttu niin useasti, mutta ei kertaakaan varsinaisesti käsitelty.

Tiedon luonne - julkaisuoikeus ja materiaalin levittäminen[muokkaa]

Alustuksessa vilisi monia hyviä kysymyksiä, mutta alustaja otti kuitenkin ensimmäiseksi puheenaiheeksi jotakin ajankohtaista, nimittäin englanninkielisen Wikipedian sulkeutumisen yhden vuorokauden ajaksi tammikuun 18. päivä. Täksi päiväksi Wikipedia tosiaan pimensi itsensä protestina Amerikassa tehtyä lakiehdotusta vastaan, joka olisi mahdollisesti saattanut johtaa Internetin laajamittaiseen ja mielivaltaiseen sensurointiin. Molemmat lukupiiriläiset olivat havainneet sulun yrittäessään käyttää Wikipediaa kyseisenä päivänä. Totesimme että veto oli aika radikaali noin vaikutusvaltaiselta sivustolta, mutta radikaalin lakiehdotuksen vastustamiseen ehkä tarvitaankin radikaaleja keinoja. Kumpikaan ei tuominnut Wikipedian hetkellistä sulkeutumista lainkaan, vaikka siitä olikin toiselle meistä todellistakin haittaa (oli etsimässä faktoja esseetään varten).

Siirryimme sitten puhumaan siitä, millaisiin tarkoituksiin itse käytämme Wikipediaa, ja miten käyttötottumuksemme ovat muuttuneet vuosien varrella. Kumpikaan lukupiiriläinen ei muistanut käyttäneensä Wikipediaa kovinkaan paljoa ennen yliopistoon pääsemistä. Lukioaikoina Wikipediaan eksyttiin lähinnä vahingossa Googlen kautta ja melko harvoin. Kuten jo tuli vihjattua, molemmat lukupiirin jäsenet käyttelevät Wikipediaa eniten kouluun liittyvissä asioissa. Etsimme uutta tietoa ja tarkistelemme, että jo tiedossamme olevat faktat todella pitävät paikkansa.

Käytämme kuitenkin Wikipediaa myös huvin vuoksi, ja huomasimme yllättävän teeman hupikäytöstämme - molemmat lukupiiriläiset nimittäin päätyvät usein lukemaan artikkeleja taudeista, katastrofeista ja monenlaisista rikoksista. Nousi esille kysymys siitä, miksi tämäntyyppisiä aiheita ylipäänsä käsitellään (tai tarvitsee käsitellä) Wikipediassa niin perusteellisesti; miksi esimerkiksi murhien yksityiskohtia esitellään niin raadollisesti? Jokin näissä aiheissa näyttäisi kiinnostavan, pakkohan meidän oli se myöntää, vaikka asiaa kritisoimmekin. Onko kuitenkaan edes oikein, että ne ovat kenen tahansa luettavissa? Pyyhkäisimme myös "mitä jos lapset näkee traumaattisia juttuja"-aihetta, mutta jätimme sen nopeasti sikseen, sillä olimme sitä mieltä että sivuston ylläpitäjiä ei tule laittaa vastuuseen siitä jos joku traumatisoituu sivustolla olevasta materiaalista, jonka mahdollisesta raadollisuudesta on varoitettu etukäteen. On vanhempien vastuulla pitää huolta, ettei lapsi näe Wikipediassa traumatisoivaa materiaalia.

Myös piratismista tuli puhuttua, kun tuli puheeksi se miten aiemmin mainittu lakiehdotus olisi tehnyt jopa lausahduksien lainaamisesta laitonta. Tällöin Wikipedian varmaankin useimmat artikkelit olisivat laittomia. Luisuttiin vähän raiteilta ja päädyttiin juttelemaan siitä miten laittomista julkaisuista voi joissain tapauksissa olla jopa hyötyä, sillä ne lisäävät ihmisten tietoisuutta asioista. On hyvin tavallista tulla tietoiseksi vaikkapa elokuvan olemassaolosta jonkin internetissä postatun kuvakaappauksen tai arvostelun johdosta. Ilman näitä laittomia julkaisuja ei elokuvasta kuulisi juuri kukaan.

Muokkausperiaatteet[muokkaa]

"Olisi kiinnostavaa tietää muokkaushistorian lisäksi se, kuinka monta lukukertaa artikkelilla on ollut! Se voisi olla parempi arviointikriteeri," sanoi eräs lukupiiriläinen. Muokkaushistoria toisi lisää "todistetta" sille, että artikkeli varmasti sisältää asiallista tietoa, tyyliin "jos niin ja niin moni ihminen on kerran lukenut tämän artikkelin viimeisimpien muutoksien jälkeen, eivätkä ole tehneet siihen enää uusia muutoksia, on sisältö varmaan aika hyvässä kunnossa."

Tulipa myös mieleemme, että artikkelien ulkonäkökin vaikuttaa helposti siihen, pidetäänkö artikkelia luotettavana - siksi varmaan muokkausvaihtoehdot ovatkin niin rajatut kuin ovat. Wikipedia haluaa pitää artikkeleissaan tietyn kaavan, ei pelkästään siisteyden vuoksi, vaan ehkä myös uskottavuuden vuoksi. Vaikka artikkelin teksti itsessään olisikin hieman epäammattimaista tai -määräistä, sen siistillä ja 'tutulla' ulkonäöllä on kuitenkin positiivinen vaikutus lukijaan. Lukupiirissä oltiin huolestuneita siitä, että nätti ulkonäkö saattaa johtaa siihen, että lukija luottaa artikkelin sisältöön liiankin paljon. Ammattimainen ulkonäkö antaa helposti sellaisen vaikutelman että sisältökin on tietysti oikeellista, mutta tosiasiassahan ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä sisällön laadun kanssa. Lukijalta voi unohtua, että Wikipediassakin voi olla virheellistä tietoa.

Avoimuudestaan huolimatta Wikipediaa ei kuitenkaan ole helppo lähteä ihan tuosta noin vain editoimaan - pitää tuntea kaikenlaisia sääntöjä (kirjoittamattomiakin) sekä olla tuttuja Wikipedian yleisen artikkelimallin kanssa. Myös tekniset asiat tekevät editoinnista varsinkin aloittelijalle melko haastavaa, Wikipediatekstien muotoilu kun ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sekin täytyy opetella (kuinka tehdään asianmukainen otsikko, sisällysluettelo, lähde...). Molemmat lukupiiriläiset kokivat olevansa jotenkin liian epävarmoja tai epäluotettavia editoidakseen Wikipediaa - ikäänkuin emme olisi Wikipedian arvoisia. Vaikka keskustelussa tulikin monta kertaa esille ettei henkilön tarvitse olla ammattilainen, emme kuitenkaan nähtävästi luottaisi Wikipediaa omiin käsiimme, emme edes yhden muokkauksen vertaa. Päättelimme että kynnys editointiin saattaa olla hyvinkin korkea, tietenkin yksilöstä riippuen.

Wikipedia eri maissa[muokkaa]

Puheenaiheeksi nousi myös Wikipedian eri kielet. Molemmat lukupiiriläiset myönsivät jostain syystä pitävänsä englanninkielisiä artikkeleja luotettavampina kuin esim. suomenkielisiä. Ei siis tiedon oikeellisuuden kannalta, vaan ajatellen sitä, että löydämmekö artikkelista haluamaamme tietoa. Useiden artikkelien kohdalla olemme törmänneet ilmiöön, jossa suomenkielinen artikkeli on vain lyhyt, tiivisteenomainen versio englanninkielisestä artikkelista.

Tätä kautta päädyimme pohtimaan myös sitä, onko eri maiden kansalaisilla mitään mitattavaa preferenssiä sen suhteen, mitä artikkeleja kirjoittavat tai kääntävät. Meillä ei ollut mitään konkreettista tietoa asiasta, joten keskustelu jäi lyhyeksi mutta mielenkiintoiseksi. Mm. erinäiset tabut ja sensuuri nousivat esille, kun mietimme, onko esim. politiikkaa käsittelevien artikkelien kirjoittaminen yhtä avointa joka puolella maailmaa, vai ovatko tietyistä maista tulevat editoijat tyypillisesti varovaisempia tässä aihepiirissä kuin muiden maiden editoijat keskimäärin.

Artikkelien lähteet[muokkaa]

Artikkelien lähdetiedoistakin tuli juttua, erityisesti siitä miten kovin eritasoisia ne tuppaavat olemaan eri artikkeleissa; jollakin artikkelilla ei välttämättä ole lainkaan lähdetietoja, ja toisella niitä on kymmeniä. Tuli mieleen esimerkki tilanteesta, jossa editoijan voi olla vaikea antaa lähdettä tiedolle, jonka hän juuri lisäsi artikkeliin: Jos esimerkiksi yliopistossa istuu luentosalissa kuuntelemassa professoria, sitten menee tutkimaan luennon aiheisiin liittyviä Wikipedia-artikkeleita ja huomaa jossakin selvän epäkohdan, eikö sen saakin korjata ihan hyvällä omallatunnolla, vaikkei olekaan selvää lähdettä merkittäväksi? No, ei tietenkään voi sanoa, että professori olisi aina oikeassa. Mutta tottahan voi Wikipediassa aloittaa keskustelun tekemästään muutoksesta.

Itkimme myös sitä miten ikävää on löytää artikkelista valtava ja mielenkiintoisen oloinen lähdeluettelo vain huomatakseen etteivät linkit toimi. Sivustoja suljetaan ja niitä kaatuu ja lähteitä häviää. Mietimme, pitäisikö artikkeleista sitten ottaa pois ne tiedot, joiden lähdelinkki ei enää toimi, mutta emme päässeet asiassa voivottelua pidemmälle. Varmaan artikkelin alkuperäistä kirjoittajaa harmittaisi, jos puolet hänen artikkelistaan pitäisi deletoida vain koska hänen käyttämäänsä lähdettä ei enää ole olemassa. Lähde oli varmasti luotettava silloin aikanaan, mutta mistä faktan voi NYT varmistaa? Vastaavaa toista lähdettä kun ei aina löydy, ainakaan helpolla. Olisi myöskin aika rankkaa jos jokaisen editoijan pitäisi käydä säännöllisin väliajoin tarkistamassa, että kaikki hänen käyttämänsä lähdelinkit vielä toimivat...

Vapaan editoinnin vaarat[muokkaa]

Pohdittiin sitä, pitäisikö joissakin aihepiireissä sallia vain ammattilaisten tekemät editoinnit. Maallikkojen keskuudessa saattaa vallita olettamuksia, jotka ovat virheellisiä, mutta joita suurin osa pitää kuitenkin totena --> artikkeli virheellinen heidän vuokseen. Lukupiirissä käytettiin esimerkkiä "kahvi aiheuttaa päänsärkyä," mikä väitteenä varmaankin pitää paikkansa monen ihmisen kohdalla, mutta mitä ei voi yleistää kaikkiin ihmisiin. Tämä ei ehkä ollut ihan paras esimerkki, mutta pointti oli kuitenkin se, että on asioita joita monet ihmiset pitävät selkeinä faktoina, kun tosiasiassa faktalla ei olekaan mitään pohjaa todellisuudessa. Tämäntyylisiä uskomuksia ja yleistyksiä ei tulisi päästää Wikipediaan. Lisäksi on ihmisiä, jotka tarkoituksenmukaisesti sabotoivat Wikipediaa, ja tiettyjä artikkeleja on jouduttu jopa "jäädyttämään" toistuvan sabotoinnin vuoksi.