6. Pöytäkirja

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pöytäkirja: Transparency as a catalyst for interaction and participation in open learning environment[muokkaa]

Ryhmä: 1UP (Anna-Riikka Pasanen ja Aino Riikonen)

Aiheesta: Thomas Mackeyn artikkeli ”Transparencey as a catalyst for interaction and participa-tion in open learning environment"

Paikka ja aika: Kangasala 14.5.2012

Läpinäkyvyys[muokkaa]

Aivan lukupiirin aluksi meidän täytyi hieman pohtia sitä mitä läpinäkyvyys tämän artikkelin kontekstissa itse asiassa tarkoittaa. Löysimme rakenteellisen (teknisen) puolen sekä sosiaalisen puolen, jota Mackey käsittelee enemmän artikkelinsa loppuosassa. Koimme että Mackeyllä itsellään on varmasti hyvinkin selkeä kuva siitä mitä läpinäkyvyys merkitsee, mutta hän ei onnistunut siirtämään tätä kuvaa mieliimme kovin onnistuneesti. Saattaa toki johtua meistä lukijoistakin. Lukupiirin aikana jouduimme vielä googlailemaan.

Mietimme aluksi läpinäkyvyyden teknista puolta. Läpinäkyvyyteen kiinniittää huomiota eri tavalla, jos on jo valmiiksi tietoinen siitä, ja oletimme että ammatikseen teknologian parissa työskentelevät varmasti huomaavat paljon enemmän asioita kuin esimerkiksi me. Meistä tuntui, että toimintaympäristön ominaisuudet tulee noteerattua vasta silloin jos niissä on jotain vikaa. Esimerkiksi, jos jokin linkki ei toimi tai jos sivun ulkonäössä on jotain pielessä, kuten vaikkapa värit jotka sattuvat silmiin. Joskus toki tulee noteerattua kivojakin juttuja, sellaisia kun joku asia toimiikin paremmin kuin odotti.

Yksittäisenä asiana meille tulivat mieleen mainokset, sillä niitä näkee jatkuvasti ja ne kertovat siitä millä rahoituksella sivustoa pidetään pystyssä. Niitä joutuu joskus sulkemaan useitakin kappaleita ennen kuin pääse itse asiaan sivustolla. Sama juttu videoissa, totta kai, ja vielä ikävämpää on, jos mainokset ovat pidempiä kuin itse video. Tieto haudataan mainosten alle - yhä useammin siis myös ei-viihteellisillä sivuilla. Valitimme myös kaikenmaailman vilkkuvista kylteistä yms. - ne ärsyttävät jo ihan senkin vuoksi, että sivuston ulkonäkö kärsii. Mainosten kautta ainakin huomaa erilaiset "välikädet"...

Sekin oli meistä erikoista, että joillekin sivuille pitää rekisteröityä, jotta saa luettua jonkin tekstin tai pääsee käsiksi johonkin tietoon, mutta kuitenkin sanotaan, ettei rekisteröityminen velvoita mihinkään, ei tule mainoksia, ei kai omaa "tiliäkään". Miksi rekisteröitymistä sitten vaaditaan? Erikoisia esteitä. Yksi ajottainen ärsyttävä juttu on myös se, että jos on esimerkiksi rekisteröitynyt Facebookiin, oman tilin tietoja "tulee esiin" muillakin sivuilla, esimerkiksi sellaisten lehtien sivuilla, joissa on esim. jakamismahdollisuus. Saattaa näkeä oman nimensä ja profiilikuvansa ja vieressä on vaikka kysymys, "haluatko jakaa tämän artikkelin?" (tms.). Tai sitten näkyy lista artikkeleista, joita omat kaverit ovat suositelleet tai jakaneet. Tämä voi olla hyvä asia tai huono asia, riippuu ihmisestä - tosin "palvelun" voi kai kytkeä pois päältä. Mutta siinäkin huomaa eri sivustojen kytkökset, verkostoitumisen.

Asiat voi mennä myös toisin päin: ihmetellään vain, "mistä ihmeestä näitä täsmämainoksia oikein tulee", kun eri sivut onkii tietoja joihinkin palveluihin kirjautuneista ihmisistä (vrt. Google, Facebook, YouTube). Läpinäkyvyydestä ei silloin ole tietoakaan. Ja erilaisten asetusten löytäminen on usein monien klikkausten päässä, sikäli kun ne edes löytää, ja senkin jälkeen niiden muuttaminen on monen askelen päässä.

Interaktiivisuus[muokkaa]

Mietimme meille tuttua Learning-aluetta ja erityisesti Moodlea, jota tulee käytettyä paljonkin koulusyistä. Olimme molemmat sitä mieltä, että systeemi toimii ihan hyvin, mutta on joitakin asioita mitä toivoisimme. Itse olen pitkään toivonut jonkinsortin värikoodausta kurssisivuille, esimerkiksi niin että linkit luentomateriaaleihin merkitään vihreällä ja viikkoharjoitukset keltaisella tai jotakin muuta tämäntapaista. Julkaisut tulevat Moodleen aikajärjestyksessä, eivätkä ne aina ole mitenkään ennalta-arvattavia; jollakin viikolla ei ole harjoituksia lainkaan, jollakin viikolla julkaistaan hirveä kasa ylimääräistä lukemistoa, jne. Kurssien vetäjät eivät myöskään välttämättä nimeä julkaisujaan loogisesti. Tästä johtuen ei etsimäänsä julkaisua aina löydäkään ihan helpolla, vaan täytyy lukea tarkkaan useamman päivän tai viikon julkaisujen otsikot. Värikoodaus auttaisi tähän ongelmaan.

Olimme sitä mieltä että yleisvaikutelma Moodlesta on hieman kalsea. Siksi tuntuu jopa huvittavalta, että siellä tarjotaan mahdollisuus liittää oman nimen oheen oma kuvansa. Miksi? Onko se jokin häivähdys persoonallisesta ilmeestä? Youtuben kaltaisille sivuille sellainen sopii oikein hyvin, mutta Moodlessa se tuntuu meistä jotenkin epäsopivalta. Samoin se tervetuloa-viesti, joka lähetetään s-postiin aina kun on kirjautunut uuden kurssin alueelle, missä kehotetaan liittämään tietoja itsestään siihen kuvaukseen jotta muut voisivat tutustua sinuun, on jotenkin koominen. Onko Moodle todella tarkoitettu joksikin opiskelijoiden toriksi, jolla voidaan tutustua muihin? Käytännössä siellä tulee erittäin harvoin kommunikoitua kenenkään kanssa ellei ole aivan pakko. (näin siis meillä. Muiden opiskelijoiden kokemuksista emme toki tiedä)

Moodlessa on periaatteessa kullakin opiskelijalla "oma kanavansa", mutta ei sitä sellaiseksi miellä. Ei ole mitään varsinaista pistettä, johon palaa, paitsi luettelo eri kursseista, joihin on kirjautunut. Mutta ei siis ole paikkaa, jonne olisi esimerkiksi keskitetty tiedot siitä, missä vaiheessa vaikka mikäkin kurssi on, tms. Paikkaa, jonne vaikka kaikki käynnissä oleviin kursseihin liittyvät viestit tulee. Molemmat kaipasimmekin jonkinlaista yhteenvetosivua kursseista, joille olemme osallistuneet - ainakin meneilläolevista kursseista, ehkä myös jo loppuneista kursseista. Yhteenvetosivu voisi näyttää viikkoharjoitusten määrän, harjoitustyön deadlinen, tenttipäivän ja mahdollisesti muuta tärkeää informaatiota kurssista. Sisältö tietenkin riippuisi siitä, mitä kurssilla tehdään. Emme tienneet, kuinka usein Moodleen tulee uusia toiminnallisuuksia, tai päivitetäänkö sitä lainkaan. Puolivitsinä tulimme ajatelleeksi että ehkä Moodlea ei jakseta päivittää, koska pakkohan oppilaiden on käyttää sitä joka tapauksessa, vaikka se toimisi kuinka huonosti.

Siirryimme luontevasti yleisemmälle tasolle; Mitä ymmärrämme ”käyttäjäkokemuksen jatkuvuudella,” joka mainittiin jossain kohtaa Mackeyn artikkelia? Mitkä ovat osallistujien mielenkiintoa ylläpitäviä tekijöitä? Tulimme siihen tulokseen, että sivuston aihe sekä parempien vaihtoehtojen puute. Sivuston pitää olla paras omalla toimialallaan jotta se olisi suosituin. "Parhaus" tietenkin vaihtelee aloittain ja myöskin käyttäjillä on eriäviä mielipiteitä siitä mikä on parasta. Jos on esim. kaksi uutissivustoa, käyttäjä käyttää niistä enemmän sitä josta pitää enemmän.

Pohdimme ohimennen parantavatko säännöllisesti tehtävät uudistukset yleensä eri sivustojen "jatkuvuutta." Pitääkö käyttäjä koukuttaa aina uudestaan? Menetetäänkö kävijöitä jos uudistuksia ei tarjota? Entä jos uudistukset eivät ole käyttäjien mieleen? Meille tuli heti mieleen tapauksia joissa olemme olleet erittäin tyytymättömiä jonkin sivuston tai palvelun uudistuksiin, esimerkiksi Youtube ja Windows Live. Tyytymättömyydestä huolimatta käytämme näitä palveluja yhä.

Suora lainaus alustuksesta: "Läpinäkyvässä designissa huomioitaviksi tekijöiksi luetellaan joustavuus, interaktiivisuus, sulavuus, visuaalisuus, yhteistyö, tuotanto, julkaisu ja jakelu." Aloimme miettiä, mikä noista vaikuttaa meihin eniten - niin opiselualueilla kuin muuallakin. Moodlessa ei visuuaaliseen ilmeeseen voi oikein itse vaikuttaa. Jopa YouTubessa on mielestämme viimeisimmän suuren päivityksen jälkeen otettu takapakkia visuaalisuuden suhteen. Värimaailmaan saa vaikuttaa vähemmän kuin ennen, samoin siihen mitä haluaa paljastaa toiminnastaan. Visuaalisuudella on kyllä tosi suuri vaikutus, ja liittyyhän siihen toki paljon muutakin kuin värimaailma ym. kuvitus.

Hierarkiat ja osallistujien aktivointi[muokkaa]

Mietimme hierarkioiden tarvetta, liittyen Internet-pohjaisen oppimisympäristön läpinäkyvyyteen. Onko opettajien ja oppilaiden aktivoimisessa eroja? Pitääkö keskittyä siihen, että kaikki ovat toistensa vertaisina ja hierarkioita ei ole... Totestimme että ideoiden vaihtoa tapahtuisi varmaankin molempiin suuntiin, opettajilta oppilaille sekä oppilailta opettajille. Opettaja olisi tällaisessa tilanteessa ehkä enemmänkin ohjaaja kuin opettaja, ja he voisivat napsia helposti opiskelijoilta hieman jalostumattomampia mutta tuoreita juttuja omiin töihinsä, mikä ei meistä olisi lainkaan huono asia. Anri mietti aktivoinnin eroihin liittyen Mackeyn mainitsemaa Wikieducator-projektia, joka on siis tarkotettu mm. opettajien välisen yhteistyön kehittämiseksi, ja erityisesti sitä, että siinä hiotaan yhteistyössä tehtävää opetusta ja opettajien yhtenäistä rintamaa. Tiivistetäänkö opettajien verkkoa? Kyse on nyt ammattitaidosta ja sen kehittämisestä, mutta onko pian kyse "wikiopetuksesta?" Hierarkiat leviävät wikimaailmaan. Tosin toki Wikieducatorissa on monia sellaisia tekijöitä, joita hyödynnetään myös toimivilla opiskelualueilla, eli hyvä vaan että opettajatkin käyttävät niitä luontevasti ja saavat kenties myös omia ideoita.

Entä oppimisryhmän koko? Voiko tuhansien käyttäjien välinen yhteys/yhteistyö olla välittömän  tuntuista? Itse en usko että se tuntuis välittömältä, vaan että väkisinkin muodostuisi pienempiä ryhmittymiä joiden jäsenet olisivat sitten keskenään läheisempiä kuin niiden tuhansien muiden kanssa. Ryhmien ja yksilöiden välillä tietenkin tapahtuisi kommunikaatiota. Esimerkkinä tuli sillä hetkellä mieleen vain Wikipedia, jossa tietenkään kaikki käyttäjät eivät jutustele kaikkien muiden käyttäjien kanssa, vaan pelkästään niiden käyttäjien kanssa joiden kanssa heillä on jotain yhteistä. Niiden jotka ovat esim. editoineet samaa artikkelia tai ovat kiinnostuneet samoista aiheista.

Tietysti, Wikipedia ei ole koulu, joten ajatus oppimisryhmistä ei ihan päde. Jos puhutaan lapsista, tarvitsisiko nettiympäristössä rajoittaa oppimisryhmän kokoa? Heitä täytyy valvoa, ja valvominen on vaikeaa liian isolla ryhmällä. Mietimme että hkä voitaisiin järjestellä jotenkin niin että kaikki (sadat?) oppilaat opiskelevat yhdessä, mutta heidät on "huomaamattomasti" jaettu pienempiin ryhmiin, joita voisi kutsua vaikkapa valvontaryhmiksi. Nämä ryhmät eivät vaikuttaisi opiskeluun mitenkään (oppilaat saavat siis muodostaa keskenään ihan mitä ryhmiä haluavat, heidän ei tarvitse välttämättä olla missään yhteistyössä oman valvontaryhmänsä kanssa), vaan ne olisivat olemassa vain jotta kullakin ohjaajalla on selkeä tieto siitä ketä lapsia heidän tulee pitää silmällä ja mahdollisesti avustaa.

Entä pitäisikö aktiivisuutta tarkkailla? Joissain projekteissa se olisi varmasti ihan tarpeellista, päättelimme. Esimerkiksi Moodlessa on joskus keskusteluja, joissa jotkut ovat jättäneet pian ryhmän. Siinä ei sitten tiedä, kannattaako jotain kommentoida, kun ei tiedä onko se toinen enää kurssilla. Moodlessa ryhmät ovat tosin pieniä ja siksi tilanne havaitaan nopeasti. Voihan sitä aina jatkaa keskustelua ja odottaa, että joku toinen päättää mahdollisesti osallistua siihen pian... Mutta "kuolleet" jäsenet ja "kuolleet" keskustelut kuitenkin turhauttavat ja paisuttavat ryhmän todellista osallistujamäärää.

Anri repäisi vielä jännän idean opiskelualueiden sisäisistä "twittereistä ja facebookeista". Jos löytää hyvän kysymyksen, johon ei osaa itse vastata, tai kiinnostavan kommentin tai keskustelunavauksen, niitä voi jakaa opiskelualueella eri ryhmille ja yhteisöille. Eri ryhmät voisivat löytää uusia jäseniä; jäsenet voivat löytää uusia ryhmiä. Osallistujia voitaisiin lähes velvoittaa jakamaan viestejä ja siten elävöittämään aluetta. Ja huom. jaettujen viestien ei tarvitse olla mulllistavia, kunhan se "sisältää jotakin asiallista sisältöä: Tarkoitan, että nostetaan kaikenlaisia ajattelijoita esiin ja luetaan ja huomioidaan keskiverrotkin kommentit - ja samalla kannustetaan (tuntemattomiakin) opiskelutovereita mahdollisesti jatkamaan ajatustaan. Samalla jakotoimintoja seuraamalla voidaan jotenkin tarkkailla eri jäsenten aktiivisuutta.

Mobiililaitteet, tiedonjakaminen ja oppimisalueet[muokkaa]

Siirryimme mobiililaitteisiin. Miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa? Ainakin ne helpottaisivat sitä niin kaivattua ryhmätyöskentelyä huomattavasti. Esim. kun tehdään ryhmätyötä, ja yksi ryhmän jäsen on kotona kipeänä tai vaikkapa matkalla, hänkin voi osallistua työskentelyyn vaikka ei olekaan fyysisesti paikalla. Tuli mieleeni että jos halutaan mahdollisimman monen ihmisen avustusta asiassa, niin silloin Facebook on loistava tapa herättää huomiota. Tyyliin "me tehdään tällaista projektia, jos jollain on jotain lisättävää tähän niin kertokaa ihmeessä" Facebook auttaa toki myös ryhmän keskinäiseen kommunikaatioon, kuten mobiililaitteetkin. Meidän on henkilökohtaisesti vaikea nähdä Facebookia juuri muuna kuin viihteenä, mutta oletamme että sitä voi noinkin käyttää! Tosin mietimme että ovatkohan tulokset vähän niin ja näin, kun avun/palautteen pyytämisestä puhutaan. Luulisi tulosten riippuvan siitä, paljonko kysyjällä sattuu olemaan kavereita FB:ssa. Toisella on 2000, toisella 5 kaveria. Toisaalta avun etsimisen voi kohdistaa myös FB-ryhmiin... Emme tosin osanneet sanoa olisiko siitäkään merkittävää apua.

Pohdimme voisiko mobiililaitteita integroida nykyisenkaltaiseen koulunkäyntiin vaikkapa Suomessa. Huolestuimme heti varustelukilpailusta, ja siitä olisiko ylipäänsä mahdollista saada kaikkia oppilaita samalle viivalle. Pitäisikö koulun tarjota jokaiselle oppilaalle mobiililaite, jos niitä käytettäisiin toistuvasti opetuksessa? Melko kalliita hankintoja. Monella oppilaalla on varmasti jokin mobiililaite omasta takaa, mutta laitteiden pitäisi olla vieläpä yhteensopivia keskenään jotta niiden käyttö onnistuisi optimaalisesti kouluelämässä. Jos mobiililaitteet olisivat keskeinen osa opetusta, pitäisi todellakin varmistua siitä että jokaikisellä oppilaalla on täysi kyky osallistua. Kukaan ei saisi jäädä paitsi mistään laitteen puuttumisen vuoksi.