Siirry sisältöön

Aidosti päämäärätietoinen toiminta luo edellytykset muutokselle

Wikiopistosta

Psykoterapeutti, kouluttaja Britt-Marie Perheentupa jakoi eräässä työnohjaajille tarkoitetussa tilaisuudessa organisaatiot kolmeen kategoriaan, yhdessä olemista varten perustettuihin organisaatioihin, aidosti tehtävätietoisiin organisaatioihin ja tehtävänsä kadottaneisiin organisaatioihin. Yhdessä oleminen voi olla hyvinkin palkitsevaa, mutta suurimman täyttymyksen tunteen ihminen voi saavuttaa, kun hänellä on sosiaalisten suhteiden lisäksi mahdollisuus olla mukana toiminnassa, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Aito osallisuus syntyy osallistumisesta merkitykselliseen tekemiseen ja tietoisuudesta, että omalla panoksella on tärkeä rooli päämäärien saavuttamiselle.

Ollakseen yhteiskunnallisesti merkityksellistä yhdistystoimintaa, on yhdistyksen jäsenten oltava tietoisia yhdistyksen perimmäisistä päämääristä. Toisin sanoen yhdistyksen perustehtävän on oltava sellainen, että se on helppo ymmärtää ja siitä on mahdollista innostua. Sosiokulttuurisen Innostamisen projekteissa toiminnan tavoitteet ja siihen tähtäävät toimenpiteet työstetään yhteisen dialogin avulla. Osallistavan keskustelun kautta muotoutuu toiminnalle innostava päämäärä. Toimintaan on hyvä sitoutua, kun on itse saanut olla osallisena päämäärän muotoilemisessa.

On helppo kuvitella, että juuri samanlaisen prosessin lopputuloksena on syntynyt Suomen tuhannet ja taas tuhannet yhdistykset. Vuosien tai mahdollisesti vuosikymmenien aikana, on yhdistyksen sääntöihin kirjattu tarkoituspykälä saattanut menettää ajankohtaisuuttaan tai alkuperäinen idea on saattanut muuten unohtua toiminnan rönsyilystä tai muista syistä johtuen. Juuri tällaisissa tilanteissa ovat innostamisen menetelmät omimmillaan. Yhdessä keskustelemalla voidaan yhdistyksen olemassa olon syy palauttaa mieleen. Tarvittaessa voidaan perustehtävä sanoittaa uudelleen, paremmin uutta aikaa ja muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.

Yhdistystoiminta on luonteeltaan ihmisten syvistä tunnoista syntynyttä tekemisen paloa, joten toiminnassa on usein sisäänrakennettuna halu muuttaa maailmaa ja jättää oma kädenjälki tapahtumien kulkuun. Samaten yhdistystoimintaan liittyy vahva yhdessä tekemisen eetos. Tätä eetosta on syytä vaalia huolella, koska nykyaika suosii enemmän liike-elämästä tuttua kaupankäynnin eetosta. Siinä tavoitteena on tuottaa tuotteita ja palveluja maksukykyisille asiakkaille rahallista korvausta vastaan. Yhdistystoimintaankin voi liittyä tuotteiden tai palvelujen myyntiä, mutta kaupankäynnin ylikorostuminen saattaa häivyttää toiminnan alkuperäisen tarkoituksen taka-alalle.

Innostamisen perinteestä vaikutteita ammentavassa yhdistystoiminnassa ihmiset tulevat tietoiseksi omasta roolistaan yhdistyksessä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Samalla heidän on helpompi hahmottaa yhdistystoiminnan mahdollisuudet muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa (ks. Innostuskirja.Nyt 2004).