Anonyymiryhma

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valeprofiilit Twitterissä[muokkaa]

Ryhmätyön aihe: Valeprofiilit Twitterissä
Anonyymiryhma: H. Waseniusen Haamu, Ainomonster, ShaWo, IsonTalonAntti

Twitterin valetileistä yleisesti[muokkaa]

Suomalaiset Twitter-valetilit ovat melko harvinaisia. Suomessa Twitterillä on noin 40000 viikottain aktiivista Twitterin käyttäjää[1], mutta silti toimivien valetilien löytäminen oli vaikeaa. Aktiivisia ja jo lopettaneita tilejä löysimme lopulta noin 30, joista osan aitous on epäselvä.

Työssämme keskitymme lähinnä suomalaisiin parodiatileihin Twitterissä. Parodian voi määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”ivallinen, piikittelevä mukaelma jostain tunnetusta ja vakavasta aiheesta tai teoksesta”[2]. Nykykäytössä parodian määritelmä on löyhentynyt ja esimerkiksi satiiria ja parodiaa ei puhekielessä juuri erotella.

Twitterin parodiatilit eivät välttämättä mahdu perinteiseen parodian määritelmän repertuaariin, mutta pohjaavat samaan ideaan. Twitter on ominainen alusta parodiatilin perustamiseen, sillä toisin kuin esimerkiksi Facebook, se ei edellytä käyttäjiltä oman nimen käyttöä.

Maailmanlaajuisesti parodiatilejä löytyy yksityishenkilöistä ja fiktiivisistä hahmoista yrityksiin ja yhteisöihin. Esimerkiksi Voldemortilla on Twitterissä yli kaksi miljoonaa seuraajaa[3] ja kuningatar Elisabetin parodiatilillä 1,3 miljoonaa.[4]

Suomalaista Twitter-parodiaa ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu. Suomessa parodiatilit liittyvät yleensä yhteen henkilöön, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi VR:n parodiatili keräsi reilut 3500 seuraajaa kunnes lopetti tilin ylläpidon VR:n virallisen tilin perustamisen jälkeen.[5]

Valeprofiileiksi voidaan käsittää myös tietokoneohjatut botit, joiden suurin tarkoitus on luoda näkyvyyttä tietyille käyttäjille lisäämällä heidän seuraajien määrää. Time raportoi 12.8.2014[6], että Twitterin tileistä alle 5% on ns. spamia, eli käyttäjän näkökulmasta turhia viestejä, tuottavia botteja. Osa näistä boteista lähettää miljoonia viestejä muutaman tunnin sisällä, jonka jälkeen ne poistetaan. Näin oli etenkin kun Twitterin suosio alkoi kasvaa. Ensimmäiset botit olivat helppoja havaita, sillä ne käyttivät paljon hashtageja, avainsanoja ja niillä oli vähän ystäviä palvelussa. Tällä hetkellä suurin osa turhasta viestiliikenteestä lähetetään satunnaisin aikavälein ja käyttämällä erilaisia ihmisen toimia mukailevia algoritmeja, jolloin käyttäjät saattavat harhautua klikkaamaan bottien levittämiä linkkejä tai alkaa seuraamaan niitä. Tällaisilla seuraajia keräävillä boteilla alkaa olla myös vaikutusvaltaa. Lutz Finger työskentelee Fisheye analyticsille ja hän puhui Social Media Measurement and Monitoring 2013 konferenssissa bottien vaikutusvallasta. Ystäviä ja verkkoja keräävät botit voivat luoda sosiaalisen median näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäämällä hashtagin tai henkilön seuraajamäärää voidaan saattaa mielipide yhä useamman ihmisen tietouteen. [7]

Suomessa mielipidevaikuttavuutta bottiverkoilla ei ole vielä näkynyt, mutta kuten erilaisista uutislähteistä voi huomata, nytkin journalistit seuraavat tarkasti Twitterin tapahtumia ja väärinkäsityksiä oikeiden ja valeprofiilien välillä on tapahtunut. Valeprofiileilla on kyllä suorien TV-lähetysten Twitterfeediin pyritty ja sitä kautta ohjelmaa seuranneiden mielipiteisiin vaikuttamaan. Katleena Kortesuo seurasi Ajankohtaisen kakkosen pakolaisiltana markkinoitua suoraa TV-lähetystä ja hänen mukaansa ohjelman aikana perustettiin lukuisia rasistisia Twitter-tilejä.[8]

Twitter on myöntänyt aiemmin, että noin 8,5% sen kaikista käyttäjästä on automatisoituja. Tällaisiin automatisoituihin botteihin voidaan laskea, edellämainittujen turhaa sisältöä lähettävien bottien lisäksi, esim. earthquakebot[9], jonka tarkoitus on välittää hyödyllistä tietoa maanjäristyksistä, mutta automatisoidusti. Twitterin omien lausuntojen perusteella tähän 8,5% kuuluu automatisoidut ohjelmat, jotka keräävät käyttäjän kaikki sosiaalisen median päivitykset yhden sovelluksen alle. Tällaisia on esimerkiksi Samsungin puhelimissa oleva Samsungs social hub.

Mitä ongelmia voivat aiheuttaa?[muokkaa]

Lähtökohtaisesti parodiatilit ja silkkaan kiusantekoon perustetut tilit pitää erottaa toisistaan, vaikka parodiatilitkin tasapainoilevat joskus asiallisen ja asiattoman huumorin häilyvällä rajalla. Uuden identiteettivarkauslain myötä myös parodiatilien kohtalo on noussut puheenaiheeksi. Parodiasivut eivät muutu laittomiksi, kunhan parodia on selvästi tunnistettavissa. Oleellista lain kannalta on, ettei toisen nimellä esiintymisen tarkoituksena ole erehdyttää kolmansia osapuolia.

”Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon.”[10]

Lain mukaan näyttää siis siltä, että jokaisen parodiatilin pitää erikseen ilmoittaa itsensä parodiatiliksi, eikä tulkintaa voi jättää kansan medialukutaidon varaan. Sosiaalisen median ja sanomalehtien keskustelupalstoilla on huomattavissa, ettei mediakriittisyyttä jakseta aina harjoittaa tarpeesta huolimatta. Toisaalta voidaan miettiä, viekö oma-aloitteinen parodian paljastaminen osan koko parodian viehätyksestä? Ovatko parhaimmat parodiat niitä, jotka pistävät yleisön miettimään uskoako sisältöä vai ei?

Koska parodia koskee aina jonkin olemassaolevan aiheen muokkaamista eri muotoon, ongelmia voi tuottaa myös tekijänoikeuslaki. Nykyisessä lainsäädännössä muunnelmat on otettu erikseen huomioon.

”Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen. Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.”[11]

Parodia ei kuitenkaan saa loukata alkuperäistä kohdetta, minkä määrittely onkin jo hankalampaa.

Twitterin omien käyttösääntöjen mukaan parodiatilin tiedoissa tulee näkyä kyseessä olevan parodiatili, eikä tilin nimi saa olla identtinen kohteen kanssa.[12] Kaiken kaikkiaan Twitter näyttää suhtautuvan löyhästi näihin sääntöihin, eikä varsinaisesti puutu tilien toimintaan ilman erillistä aihetta.

Parodiatilit mediassa[muokkaa]

Parodiatilit yltävät myös Twitterin ulkopuolelle, sillä aina silloin tällöin niiden tapahtumat ylittävät uutiskynnyksen ja päätyvät Twitteriä seuraamattomienkin tietoisuuteen.

Parodiatilien nouseminen uutisotsikoihin on erittäin mielenkiintoista muutenkin kuin vain ilmiön esiintulemisen kannalta. Kun uutinen koskee parodiatilin sisällön uskomista, se samalla kyseenalaistaa toimittajien oman medialukutaidon. Helsingin Sanomat kirjoitti tammikuussa 2015 tapauksesta[13], jossa Norjan yleisradioyhtiö NRK otti yhteyttä Jari Porttilaan ja pyysi selitystä Twitterissä norjalaisia hiihtäjiä kohtaan esitetyille doping-syytteille. Twiittien takana ei ollut Jari Porttila, vaan häntä parodioiva nimimerkki @SpordePorttila. Olisikin kiinnostava tietää, miten kyseinen twiitti alunperin päätyi norjalaismedian tietoisuuteen ja miten juttu siellä eteni. @SpordePorttila ilmoittaa selvästi tilinsä tiedoissa olevansa parodiatili.

Parodiatilit eivät ole mikään uusi ilmiö, mutta edelleen niin media kuin yksityishenkilöt erehtyvät ottamaan lukemansa tosissaan. Yksi näkyvimmistä tapauksista on Jörn Donneria parodioinut tili. Tilin ainut viittaus parodiaan oli kuvaus ”Elämä on suurta parodiaa”, ja useat mediatahot siteerasivat tiliä oikeana.[14][15] Paljastumisen jälkeen nimimerkkiä ja kuvausta muutettiin parodian tunnistamiseksi. Myöhemmin tili poistettiin kokonaan.

Vain pari kuukautta sitten Seppo Rädyn parodiatili nousi otsikoihin, kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen tägäsi ”Rädyn” twiittiinsä. Tapauksen jälkeen tilin ylläpitäjä vaihtoi nimimerkin @RatySeppo muotoon @KeppiSeppo ja lisäsi kuvaukseen ilmoituksen parodiasta vastaavien väärinkäsitysten välttämiseksi. Tilin kuvaus tosin olisi jo aiemmin voinut herättää epäilykset: ”Vittuillakseni twiittailen.”[16] Rädyn ja Donnerin tapaukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että parodiatileihin on helpompi kompastua, jos parodioitava henkilö ei itse ole Twitterissä lainkaan.

Tutkimusta aiheesta[muokkaa]

Twitteriä parodiamediana ei ole tutkittu laajasti, mutta aiheesta on olemassa Niku Hoolin pro gradu -työ “Uuden ajan satiiria - Pakinan jalanjäljillä – sisällönanalyysi suomalaisesta Twitter-parodiasta” [17], joka on valmistunut vuonna 2014. Hooli kokosi aineistoonsa seitsemän Suomen seuratuimman Twitter-parodian viestejä, joista otti kustakin käsittelyynsä viimeiset sata twiittiä. Hän kävi aineiston läpi aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja tutki niitä erityisesti siitä, onko niillä satiirisia ominaisuuksia. Vertailukohdakseen hän otti pakinan, joka on journalistisen satiirin tunneutuimpia muotoja.

Hoolin mukaan Twitter-parodia näyttäytyi ajankohtaisena, humoristisena ja homogeenisena. Yleisin pilkan kohde olivat keski-ikäiset tai tätä vanhemmat varakkaat miehet, jotka liittyivät joko urheiluun tai politiikkaan. Kohde oli samankaltainen kuin pakinoissa. Pakinaan kanssa Twitter-parodialla oli myös muuta yhteistä: se on normin mukaista, sillä on selkeät ulkoiset tunnukset ja aihetta käsitellään laaja-alaisesti.

Hooli huomauttaa että Twitter-parodia on laadultaan epätasaista eikä välttämättä lainkaan parodiaa vaan ennemmin yleisempää vitsailua. Lukija pyritään usein myös valistamaan. Perinteisen, esimerkiksi lehdessä julkaistavan pakinan Twitter-parodian erotti Hoolin mukaan myös julkaisutahti, joka saattoi olla epätasainen. Twitter on julkaisukanava kaksisuuntainen, jolloin parodiatili saattoi pystyä keskustelemaan yleisönsä kanssa. Osa parodiatileistä pyrki myös joukkoistamaan tuotantoaan seuraajilleen, eli esimerkiksi keksimään uusia vitsejä samasta aihepiiristä.

Vaikka tieteellistä tutkimusta Twitter-parodiasta ei ole juuri tehty, on aihepiiriä tutkittu erillisinä ilmiöinä. Esimerkiksi Ruth. E Page (Stories and social media : identities and interaction, 2012) ja Daniel Trottier (Identity problems in the Facebook era, 2014) ovat tutkineet identiteettejä ja niihin liittyviä ongelmia sosiaalisessa mediassa ja Anne P. Mintz (Web of Deceit : Misinformation and Manipulation in the Age of Social Media, 2012) misinformaatiota ja manipulointia sosiaalisessa mediassa.

Oma tutkimusyritys[muokkaa]

Ensimmäisenä yrityksenämme uppoutua Twitterin parodiatilien tutkimiseen oli toteuttaa kysely suoraan tilien ylläpitäjille. Kyselyssä kysyttiin, mikä motivoi ylläpitämään parodiatiliä ja vastausvaihtoehtoina oli joko huumori, haluan kunnioittaa kohdetta; huumori, haluan pilkata kohdetta; yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kohteen arvojen kunnioittaminen; yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kohteen arvojen pilkkaaminen sekä kohteen häirintä. Lisäksi annoimme mahdollisuuden avata aiemman kysymyksen vastausta omin sanoin avoimeen tekstilaatikkoon. Lomakkeen loppuun oli mahdollisuus lisätä oma nimimerkki, mutta se ei ollut pakollista.

Ideana oli lähettää sähköinen kysely parodiatilien ylläpitäjille Twitterin yksityisviestien kautta, jolloin ulkopuoliset Twitterin käyttäjät eivät näkisi viestejä tai pääsisi vastaamaan kyselyyn. Idea ei kuitenkaan toiminut, sillä Twitterissä yksityisviestejä varten tarvitsi molempien osapuolien oltava toistensa seuraajia tai henkilö, jolle tahtoi lähettää yksityisviestin, oli hyväksynyt asetuksistaan kohdan, jossa antaa kaikille Twitterin käyttäjille oikeuden lähettää yksityisviestejä.

Yksityisviestien lähettämisen epäonnistuttua päätimme twiitata kyselyn jokaiselle parodiatilille, sillä uhalla, että joku ulkopuolinen siihen vastaa tai kysely alkaa esimerkiksi kiinnostamaan internetrolleja. Yhteensä otimme yhteyttä 31 suomalaiseen parodiatiliin, mutta emme saaneet varsinaiseen kyselyyn yhtäkään vastausta. Muutama twiittaaja kommentoi kyselyä Twitterissä avoimesti, mutta niitäkin tuli yllättävän vähän. Esimerkiksi Antti Rinnettä koskeva parodiatili twiittasi: “taidat olla kapitalisti, kun olet kiinnostunut tutkimaan tilejä. Itsestäni: kunnioitan itseäni. Huumoria tarvitaan.”, eli vastaukset joita tuli avoimien twiittien kautta olivat vain kyseisten parodiatilien linjaan sopivia hauskoja twiittejä. Ainut suora yhteydenotto tuli Koti-Cheek (@KotiCheek) parodiatililtä, josta oltiin yhteydessä yksityisviestillä. Twiittaaja kertoi, että mikään annetuista vaihtoehdoista ei osunut hänen tiliinsä, mutta oli valmis jatkamaan keskustelua, jos halusimme. Emme kuitenkaan jatkaneet keskustelua sen pidemmälle, sillä arvioimme ettemme tee mitään yhden henkilön haastattelulla, kun tarkoituksena oli kerätä useammalta twiittaajalta motiiveja tilin ylläpitoon.

Vastausten uupumiseen vaikutti omalta osaltaan myös se, että suurin osa löytämistämme suomalaisista parodiatileistä oli lopettanut twiittaamisen tai toteutti sitä hyvin harvoin. Esimerkkinä voi pitää muun muassa Tuomas Enbuskeen kohdistuvaa parodiatiliä (@TuomasEnpuske), jota kirjoittavat toimittajat Jani Timonen ja Tero Kartastenpää, jotka ilmoittavat tilin kuvauksessa parodiatilinsa heräävän henkiin kerran vuodessa.

Parodiatileille lähetetyt kyselytwiitit herättivät vain vähän huomiota muiden twiittaajien keskuudessa. Kukaan ei uskaltanut tai jaksanut vastata kyselyymme sekä kyselytwiitit keräsivät vain muutamia tykkäyksiä, eivätkä lainkaan re-twiittauksia Twitterissä. Ainut suoraan kyselyä kommentoinut ns. ulkopuolinen oli kirjailija Katri Manninen, jonka mielestä kyselystämme puuttui yksi kohta. Manninen oli sitä mieltä, että parodiatilien pitäjillä voisi olla myös motiivina paljastaa parodioitavalle henkilölle sekä häntä kritiikittömästi seuraaville se, millaisesa illuusiossa tai valheessa parodian kohde elää.

Oma kyselylomake?[muokkaa]

Lukijoiden havaintoja[muokkaa]

Halusimme selvittää myös Twitterin parodiatilejä ylläpitävien motiivien lisäksi eri medioita ja Twitteriä seuraavien havaintoja valeprofiileista. Meitä lähtökohtaisesti kiinnosti käyttäjien kokemukset ja se missä he ovat näistä profiileista lukeneet. Onko käyttäjät pääsääntöisesti nähneet näitä Twitterissä suoraan vai onko heille tullut valeprofiilit tai viestit vastaan vasta median käsitellessä niitä. Laajensimme lukijoille suunnatussa kyselyssä hieman valeprofiilin merkitystä, sillä pyysimme myös havaintoja boteista.


Kysely[muokkaa]

Valeprofiileista selkeästi suuri osa liikenteestä muodostuu käyttäjille turhista boteista, joten odotuksissa oli ennen kyselyn aloittamista, näiden olevan myös vastauksissa esillä. Mediassa on myös ollut mainintoja julkisuudenhenkilöiden valeprofiileista esim. Seppo Räty ja Antti Rinne, joten myös median näkyvyyttä pystyi odottamaan.

Kyselyssä kysyttiin: Oletko havainnut Twitterissä valeprofiileja, botteja tai parodiatilejä Mistä luit twiitin, jota luulit oikeaksi Twitteristä Sanomalehdestä Muualta Internetistä TV-uutisista Mistä tajusit, ettei twiitti ollutkaan oikean henkilön/organisaation kirjoittama? Kyselyn jakelu tapahtui Facebookissa. Vastauksia kertyi 23 kpl marraskuun 2015 aikana.

Vastaajista 13 oli Twitterin valeprofiilit, botit tai parodiatilit ilmiönä tuttu. Näistä 13 vastaajasta 8 oli nähnyt viestin muualla internetissä ja 6 oli nähnyt suoraan Twitterissä. Vain yksi vastaajista oli nähnyt TV-uutisissa asiasta mainittavan. Twitterissä viestejä nähneiden vastauksista kävi ilmi, että bottien ja valeprofiilien tunnistaminen on hieman kokeneemmille käyttäjille usein helppoa. Eräs vastaaja kuvaili tunnusmerkkejä valeprofiilille näin:

“ Viestin koomisuus (viety selkeästi yli), kirjoitusvirheet (esim. kielikäännökset), kirosanat, kirjoitettu kokonaan versaaleilla, törkeä/epäsovinnainen tms. profiilikuva”.

Kaksi muuta käyttäjää oli myös kiinnittänyt valeprofiilin käyttäjäprofiiliin ja sen kuvaan huomiota.

“Tarkastelemalla kyseisin tilin profiilisivua / lukemalla useampia saman tilin twiittejä.“

Näiden vastaajien kommenteissa on samoja tunnusmerkkejä kuin mihin kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo oli kiinnittänyt huomiota blogissaan[18] Ajankohtaisen kakkosen pakolaisia käsitelleen ohjelman jälkeen. Erityisesti juuri luodut Twitter-tilit, profiilien vähäinen informaatio ja profiilikuvan puuttuminen nostivat epäilykset, että kyseessä oli valeprofiili. Muualta Internetistä twiittejä lukeneet ovat lukeneet ne lähteistä, joista tulee jo itsessään selville, että kyseessä on valeprofiili. Näitä on mm. uutissivustot tai muut sosiaalisen median lähteet, joissa twiitin jakajan omat kommentit paljastavat twiitin luonteen.

“Yleensä parodiatilien twiitit ovat tulleet sillon vastaan, kun niitä käsitellään jo siinä yhteydessä, että joku on pahoittanut niiden takia mielensä.”

Niiden 9 vastaajan joukossa oli mielenkiintoinen kommentti, joka omalla tavallaan kertoo hyvin tämän kyselyn ongelmista. Vastatessa kysymykseen, mistä tajusit, ettei twiitti ollutkaan oikean henkilön/organisaation kirjoittama? hän kommentoi:

“En tajunnut. En ole koskaan huomannut, vaikka todennäköisesti olen näihin törmännyt. Ihme on, jos en ole.”

Yllättävää vastauksissa oli, ettei niiden keskuudessa ollut kuin kaksi vastausta, jotka olivat maininneet lähteeksi uutislähteet. Vain yksi vastaajista mainitsi erikseen botit vastauksissaan. Näiden olemassaolo on varmasti kaikille Twitterin käyttäjille tuttu, mutta ne pystytään tunnistamaan hyvin helposti ja ohittamaan niiden sisältö.

Tuloksista[muokkaa]

Twitter ei ole julkaisut tarkkoja käyttäjätilastoja verkossa, joten käyttäjien määrää voidaan vain arvioida. Twitter kuitenkin kertoo omilla sivuillaan sillä olevan 320 miljoonaa kuukausittain aktiivista käyttäjää[19]. Laajempi kysely Twitterin käyttäjäkunnalle olisi mielenkiintoinen sillä Wallstreet Journal kertoi elokuussa 2014[20], että 44% eli hieman yli 140 miljoonaa Twitterin käyttäjää ei ole koskaan twiitannut. Saman artikkelin mukaan 30% twiitanneista on lähettänyt vain 1-10 twiittiä ja vain 13% tileistä on lähettänyt yli 100 twiittiä. Suuri osa Twitteriä käyttävistä on siis satunnaisia käyttäjiä tai sellaisia, jotka vain lukevat.

Kysely olisi tullut tehdä suuremmalle yleisölle ja jakaa vastaajat useampaan eri ryhmään kysymällä heiltä taustatietoja tarkemmin. Vastanneiden määrä on liian pieni, jotta siitä voisi tehdä mitään laajempia päätelmiä. Nyt kyselyn tuloksia vääristää helposti myös se, että vastaukset koostuvat vain yhden henkilön Facebook-ystävien vastauksista, jolloin vastaajatkin ovat hyvin todennäköisesti aika homogeeninen ryhmä.

Yksi kyselyyn vastanneista oli huomioinut vastauksessaan maailmankuulun henkilön useat viralliset profiilit, joita on perustettu eri kielisille seuraajille. Maailmalla yleisesti käytössä oleva tapa artisteilla ja näyttelijöillä on, että heidän sosiaalisen median profiilejaan päivittää jokin muu henkilö tai henkilöt kuin artisti tai näyttelijä itse. Tällaisten profiilien kohdalla voidaan jäädä pohtimaan onko kyseessä enää aito profiili, sillä henkilö joka tiliä päivittää ei kuitenkaan ole se jonka nimi profiilissa lukee.

Lähteet[muokkaa]

  1. http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2014/04/28/huima-lisays--twitter-murtautumassa-kuplastaan-suomessa/20145977/66, viitattu 20.11.2015
  2. Nurmi, Timo; Rekiaro, Ilkka; Rekiaro, Päivi & Sorjanen, Timo (2004): Gummeruksen suuri sivistyssanakirja. Gummerus, Jyväskylä
  3. Voldemort Twitter, viitattu 18.11.2015
  4. Queen Elisabeth Twitter, viitattu 18.11.2015
  5. VR Twitter, viitattu 18.11.2015
  6. http://time.com/3103867/twitter-bots/, viitattu 20.11.2015
  7. http://oursocialtimes.com/7-of-twitter-users-are-not-human/, viitattu 20.11.2015
  8. http://yle.fi/uutiset/viestintaasiantuntija_a2_pakolais-iltaan_masinoitiin_trollikampanja/8360156, viitattu 20.11.2015
  9. Earthquakebot Twitter, viitattu 20.11.2015
  10. Rikoslaki 9 a § (10.4.2015/368) [1]
  11. Tekijänoikeuslaki 4§ 22.5.2015/607 [2]
  12. Twitter Parody, commentary and fan account policy [3], viitattu 17.11.2015
  13. http://www.hs.fi/urheilu/a1420598718272, viitattu 25.11.2015
  14. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031316778887_uu.shtml, viitattu 25.11.2015
  15. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1363142933112, viitattu 25.11.2015
  16. http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/2015092420410274_yl.shtml, viitattu 25.11.2015
  17. Hooli, N. Uuden ajan satiiria - Pakinan jalanjäljillä – sisällönanalyysi suomalaisesta Twitter-parodiasta. 2014. Tampereen yliopisto. Pro gradu -työ. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406061646
  18. http://eioototta.fi/a2ilta-sai-trollit-luomaan-tileja-twitteriin/, viitattu 1.12.2015
  19. https://about.twitter.com/company, viitattu 1.12.2015
  20. http://blogs.wsj.com/digits/2014/04/11/new-data-quantifies-dearth-of-tweeters-on-twitter/, viitattu 1.12.2015