Avoimen ja vapaan tiedon teoria

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

[Lyhyt johdatus tähän]

FLOK - Free and Libre Open Knowledge Society[muokkaa]

FLOK Society oli alkuvuodesta 2014 toteutettu tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena oli tuottaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja lainopillisesti muotoiltu ohjelma siirtymiseksi avoimen ja vapaan tiedon sekä järjestäytymisen yhteiskuntaan. Hakkerikulttuurista omaksutulla tavalla tällaisen yhteiskunnan tuotanto noudattaisi vapaan osallistumisen periaatetta. [1]

FLOK Society toteutettiin Ecuadorissa kansainvälisen tutkijaryhmän vetämänä. Siihen osallistui eritoten paikallisia jatko-opiskelijoita. Hanke oli myös avoin osallistua kansainvälisille verkostoille edellyttäen näiden noudattavan avoimen ja vapaan tiedon lähtökohtaa. Projektiin oli tarkoituksena osallistaa myös Ecuadorin kansalaisyhteiskunnan yhdistyksiä, yhteisöjä sekä vapaita toimijaverkostoja, erityisesti alkuperäisväestön keskuudesta, mutta tässä ei aivan onnistuttu. Syyhyn palataan jäljempänä.

FLOK Societyn rahoitti Ecuadorin hallitus. Idea hankkeen toteuttamiseen syntyi paikallisten ohjelmistokehittäjien ryhmässä. Vain vähän aiemmin maan sosialistipresidentti Rafael Correa oli näyttänyt vihreää valoa Wikileaksin johtohahmon Julian Assangen suojapaikalle Ecuadorin Lontoon lähetystössä. Ecuador oli myös vuonna 2009 julkistanut "hyvän elämän viisivuotissuunnitelman", joka oli julistus hyvän ja ekologisen elämän puolesta. Ratkaisevalle asemalle julistus asettaa "yhteiskunnallisen tiedon talouden" luomista. Julistuksen muotoiluissa viitataan vahvasti paikallisten alkuperäisyhteisöjen Buen Vivir ("hyvä elämä") ja Buen Conocer ("hyvä tieto") -ajatteluun. [2] [3]

FLOK Society asetti vahvan hypoteesin siitä, että hyvän elämän ja hyvän tiedon yhteiskunnan tulisi perustua avoimen ja vapaan tiedon käytännöille. Tällainen yhteiskunta tulisi järjestää avointen ja vapaiden tietovarantojen ympärille. Avoimet ja vapaat tietovarannot (yhteisresurssit) ovat mahdollisuus yhteisvaurauden (commons) kehittämiselle yhteistekemisen (commoning) käytäntöjen perustalta. Yhteistieto on mahdollisuus yhteistalouden yhteiskunnalle.

FLOK asettaa siis strategiseen keskiöön tiedon politiikan. Sen tavoitteena oli kuvata sekä teoreettinen argumentti että käytännön politiikkasuositukset luovan ja tehokkaan valtionhallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja markkinamekanismin kehittämiseksi.

Poliittisesti avoimen ja vapaan tiedon yhteiskunta ei FLOK Societyn mukaan tarkoittaisi vähempää kuin siirtymää jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan, joka irtautuisi pääoman logiikasta ja länsimaisen modernisaation mallista.

Miten FLOK Society toteutui?[muokkaa]

FOK Society oli jaettu viiteen tutkimuslinjaan, joita olivat (vapaasti suomennettuna) inhimilliset kyvyt, yhteiset tuotannolliset resurssit, sosiaaliset rakenteet ja institutionaaliset innovaatiot, avoin teknologinen ympäristö ja yhteisöllisen elämän puitteet.[4] Projektin tutkimusjohtajana toimi P2P Foundationin vetäjä Michel Bauwens. Hän myös kokosi tutkimusryhmän projektiin.

Mahdollisuus FLOK Societyn toteuttamiselle toteutui käytännössä Ecuadorin sosialistihallituksen toimesta. Sen politiikka on nykyisellään sosiaalidemokratiaa, joka on riippuvaista raaka-aineiden viennistä. Kuitenkin julistuksissaan ja Assangelle annetussa erityisasemassa Ecuador on profiloitunut edistykselliseksi valtioksi, joka kehittää uutta sosialismia. FLOK Society lähti keskustelemaan maan talouden kehittämisestä suuntaan, joka ei olisi riippuvainen rajallisista aineellisista resursseista, vaan niiden sijaan perustuisi rajattomille aineettomille resursseille.

Kansainvälisille avoimen ja vapaan tiedon kehittäjäverkostoille FLOK Society edusti mahdollisuutta luoda vihdoin kokonaisvaltainen tiedon politiikalle perustuva "yhteisvaurauden ohjelma" kapitalismin jälkeiseen yhteiskuntaan. Keskustelu commonseista on runsasta, mutta sitä luonnehtii kokonaishahmotuksen puute. Sellaisen tarpeesta on keskustelua, mutta ei toteutusta. FLOK edusti sellaista.

FLOK Societylta odotettiinkin konkreettisia eväitä sovellettavaksi eri talousalueiden omien hahmotusten muodostamiseksi. Yhteistä commons-verkostoille on ajatus ekologisesti kestävän kapitalistisen talouskasvun mahdottomuudesta. Ratkaisut on tehtävä vuosissa. FLOK Societyn peräämä tiedon politiikka oli käytännöllisen tiedon politiikkaa.

Erilainen keskustelu "uudesta taloudesta" on ollut suhteellisen vilkasta erilaisten ekologista ja sosiaalista siirtymää hahmottelevien liikkeiden ja aloitteiden piirissä. Vähäisempää on kuitenkin hahmottelu siitä, kuinka talouden ja yhteiskunnan rakenteet tulisi muotoilla kokonaan uudella tavalla. Vastaavasti kysymys commonseista, yhteisvauraudesta, on monissa hahmotelmissa vain sivuosassa tai näkymättömissä. FLOK Society otti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi muotoilla politiikkasuositukset yhteiskuntarakenteiden muuttamiseksi siirtymiseksi yhteisvaurauden talouteen ja yhteiskuntaan. [5]

FLOK Society myös tuotti tulosta. Tosin sen keskeiseksi tutkimusraportiksi muodostui ennen kaikkea projektin tutkimussuunnitelma, joka jo sisältää pitkälti projektin johtopäätökset ja joka täydentyi aina loppumetreille saakka. Lisäksi projekti on julkaissut varsinaisen yhteenvedon, joka on kuitenkin saatavilla vain espanjan kielellä. Projekti myös tuotti muita julkaisuja, varmasti tärkeimpänä Bauwensin ja Vasilis Kostakiksen kirja Network Society and Future Scenarios for a Collaborative Economy (Palgrave 2014).

Projektin ajautui lopulta sisäisiin erimielisyyksiin. Bauwensin mukaan projektin lähtökohtana oli usko Ecuadorin hallituksen aitoon kiinnostukseen luoda strategia siirtymiseksi yhteiskunnallisen tiedon talouteen, joka ylittäisi pelkän sosiaalidemokraattisen talouspolitiikan, jollaista maan sosialistihallitus nykyisellään käytännössä toteuttaa. Todellisuudessa niin hankkeen rahoitus kuin keskusteluyhteys maan hallintoon takkusivat. Lopulta kävi ilmi, ettei presidentti Correa edes tiennyt koko maassaan käynnissä olleesta hankkeesta. Yhtä kaikki Ecuadorin hallitus rahoitti hankkeen, antoi tutkijoille tieteellisen vapauden ja teki siten mahdolliseksi jotain ainutlaatuista. Bauwensin mukaan hanke myös paljasti, että alemman tason hallintoportaissa on runsaasti kiinnostusta uusien toimintamallien kehittämiselle. [6]

Poliittisesti projektin hankalin vastoinkäyminen liittyi siihen, etteivät Ecuadorin kansalaisyhteiskunnan toimijat lähteneet tutkimukseen mukaan odotetulla tavalla. Bauwensin mukaan hanke nähtiin kansalaisyhteiskunnan ja eritoten intiaaniyhteisöjen parissa hallituksen interventiona, jolle oli vaikea kerätä luottamusta. Näin siksi, että puheistaan huolimatta Ecuadorin hallitus toimii keskusjohtoisesti ja osallistuu maan luonnonvarojen kaupallistamiseen ja yksityistämiseen. Lopulta hanke siis jäi kahden tulen väliin. Yhtäältä sen mahdollisti hallitus, joka ei kuitenkaan aidosti ollut hakemassa eväitä toimintastrategiaansa. Toisaalta se kohtasi epäluuloisen kansalaisyhteiskunnan.

Loppuvaiheessa FLOK Society -projekti jakautui käytännössä kahdeksi erilliseksi jatkoprosessiksi. Projektin yliopistollinen ja espanjankielinen ryhmä jatkaa hankkeen alkuperäisen sivuston ympärillä. Bauwensin kansainvälinen ryhmä on perustanut Commons Transition -sivuston keskustelun jatkamiseksi. Commons Transition on julkaissut lähinnä temaattisia artikkeleita, mutta siitä on tarkoitus kehittyä globaali keskustelualusta ja tutkimusverkosto.[7]

Bauwens on myöhemmin pohtinut uutta tutkimuskierrosta, joka keskittyisi vahvemmin materiaalisen yhteistuotannon kysymyksiin. FLOK on periaatteessa uusittavissa missä tahansa, jos vain joku taho rahoittaa uuden projektin.

"We partly went beyond this limitation by putting a lot of attention to the material and immaterial conditions, and feeding mechanisms, which would guarantee the successful existence of the immaterial commons of knowledge, however, that is not sufficient" [8]

Linjoja avoimen ja vapaan tiedon talouteen[muokkaa]

FLOK Societyn keskeinen teoreettinen lähtökohta on kontrolliyhteiskunnan kritiikki ja commons-perustaisen rakentaminen. Teorian mukaan tiedon avoimuuteen ja vapauteen liittyvät rajoitukset estävät siirtymää ekologiseen ja sosiaaliseen yhteiskuntaan. Kritiikin kohteita ovat suljetut tekijänoikeudet ja patenttijärjestelmät, nettisensuuri ja -urkinta sekä byrokraattiset valtionhallinnon, yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen rakenteet. FLOK Society ei kuitenkaan ole anarkistinen tai kommunistinen projekti. Sen visio yhteistalouteen sisältää vapaiden yhteisöjen lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ja uudistetun valtionhallinnon.

Vaatimus commons-perustaisen talouden rakentamisesta nousee yhtäältä luonnonvarojen riittämättömyyttä koskevasta ongelmasta. Toisaalta se liittyy kapitalistisen talouden puitteissa avautuneeseen uuteen tuotantotapaan ja tekijyyteen (subjektiivisuuteen). Uusi tuotantotapa vaatii työntekijöiltä orgaanista yhteisöllisyyttä. Se puolestaan vaatii avointa ja vapaata kommunikaatiota. Tällainen tuotantotapa on epähierarkinen. Erityisesti se on tullut esille erilaisissa tiedonkäsittelyä, koodausta ja suunnittelua vaativissa töissä, mutta muodostaa ennemminkin kaiken uuden työn yleisen ehdon.

FLOK Society rakentaa jo olemassa oleville commonseille, joita löytyy niin yrityselämästä kuin vapaista verkostoistakin. Kognitiivisessa kapitalismissa niin yrityselämä kuin valtionhallintokin hyötyvät suoraan näissä kehittyvistä uusista yhteistyön ja yhteistoiminnan muodoista. Kognitiiviseeen kapitalismiin ei kuitenkaan sisälly esimerkiksi verotuksellisia tai palkkiomekanismeja, joilla yritysten avoimista ja vapaista osallistumisen ja yhteistoiminnan muodoista ulosmittaamaa arvoa palaitettaisiin (työn)tekijöilleen. Takaisin kytkennän puuttuminen ilmenee kasvavana prekariaattina. Toisaalta se tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa autonomisten tuottajien taloutta.

Eräässä FLOK Societyn loppuarviossa todetaan seuraavasti:

There is indeed a increasing contradiction between new relations of production emerging around the digital commons and the economies they are creating, and how this emerging prototype of a new mode of production is embedded within capitalism. In short, while more and more use value is created in and through the commons, only a fraction of this is being monetized. This monetization is being achieved through proprietary platforms that very seldom share any of this exchange value with the creators of value. [9]

Kognitiivisella kapitalismilla FLOK Societyssa tarkoitetaan talousjärjestelmää, jossa voittojen tekeminen perustuu tiedon omistamiselle ja kontrolloinnille. Kognitiivista kapitalismia voi kutsua myös netarkiseksi kapitalismiksi. Netarkia viittaa hierarkiseen verkkoon. Netarkisten yritysten eliittiä ovat Google, Facebook ja vastaavat vapaata sosiaalista vuorovaikutusalustaa tarjoavat - ja kaupallistavat - palvelut. Vastapuolella on eettisiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka pyrkivät tuottamaan resursseja laajemmille yhteisöille.

Yhteiskunnallisten yrityksen tehtävänä on ylläpitää vapaille tuottajaverkostoille välttämätöntä infraa. Tämä mahdollistaa autonomisen tuotannon laajentamisen. Kansalaisyhteiskunta on kapitalistisessa rahataloudessa lähinnä apusektori, mutta uudessa visiossa se on itsejärjestäytyvän tuotannon ensisijainen piiri.

Kognitiivinen kapitalismi on tähän saakka nähnyt kahdenlaisia liiketoimintamalleja. IP-vuokraus tarkoittaa verkkoyhteyttä ja verkkopalvelupaketteja tarjoavia yhtiöitä. Ne rahastavat sillä, että ihmisillä ylipäätään on mahdollisuus päästä tietoverkkoon ja käyttää sen mahdollisuuksia. Sen rinnalla on yhä vahvistuva netarkinen kapitalismi, jonka liiketoiminta perustuu vapaata sosiaalista vuorovaikutusta ja työskentelymahdollisuuksia tarjoavien alustojen ylläpitoon. Ylläpitäjä toimii tavallaan vuokranantajana, sillä vapaasta vuorovaikutuksesta kerätään kaupallistettavaa informaatiota.

FLOK Societyn näkemyksenä on, että kognitiivisesta kapitalismista voi kehittyä myös kolmas muoto, vertaisverkoille perustuva P2P-toimintamalli, jossa arvontuotanto tapahtuu vapaaehtoisesti osallistumisen sekä avoimen ja vapaan tiedon perustalta.

FLOK Societyn mukaan tällaisen tavoitteen asettaminen edellyttää useita rinnakkaisia kehityslinjoja, joista kokonaisuutena kehittyy uuden talouden ekologia.

Kumppanuusvaltio[muokkaa]

FLOK Societyn mukaan commons-perustaisen vertaistuotannon vahvistaminen edellyttää valtion uudelleen koodaamista. Valtion tehtävänä on tällä hetkellä säännellä markkinatoimijoita ja markkinoiden ulkoisvaikutuksia. FLOK Societyn mukaan valtiosta on tehtävä "kumppanuusvaltio", Partner State. Sen tehtävänä on eri tavoin mahdollistaa vapaiden vertaistuottajien verkostojen ja organisaatioiden kehitys hallitsevaan asemaan. [10]

Kumppanuusvaltion teoria Orsi... Kumppanuusvaltiota tarvitaan tukemaan ja suojelemaan erilaisia yhteisresursseja, yhteisvaurauksia, yhteisen hyvän muotoja sekä takaamaan markkinoiden avoimuuden ja pääoman sääntelyn.

Gordon Cook luonnehtii ajatusta seuraavasti:

"In a mature social knowledge economy, the state will still exist, but will have a radically different nature. Much of its functions will have been taken over by commons institutions, but since these institutions care primarily about their own commons, and not the general common good, we will still need public authorities that are the guarantor of the system as a whole, and can regulate the various commons, and protect the commoners against possible abuses. So in our scenario, the state does not disappear, but is transformed, though it may greatly diminish in scope, and with its remaining functions thoroughly democratized and based on citizen participation. In our vision, it is civil-society based peer production, through the Commons, which is the guarantor of value creation by the private sector, and the role of the state, as Partner State, is to enable and empower the creation of common value. The new peer to peer state then, though some may see that as a contradictio in terminis, is a state which is subsumed under the Commons, just as it is now under the private sector." [11]

Vertaislisenssi[muokkaa]

Dmitri Kleiner Peer Production License PPL... Vertaislisenssin ajatuksena on rakentaa välimuoto General Public Licenselle ja Creative Commonsille. Edellinen sopii hyvin koodin lisensoimiseen, muttei niinkään kulttuuristen teosten avoimeen jakamiseen. Jälkimmäinen puolestaan joko sulkee ulos kaiken kaupallisen käytön tai jättää takaportin auki kaikelle mahdolliselle kapitalistiselle hyväksikäytölle. PPL pyrkii määrittelemään vertaistuotannon piirin, joka ulottuisi itsekustanteisesta kaupallisesta toiminnasta rahattomaan vaihtoon. Kaupallisen puolen tyypillisiä vertaistuottajia ovat erilaiset aatteellisesti ja eettisesti suuntautuneet yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat.

Osuuskunta[muokkaa]

Nykyistä taloutta voidaan kutsua "uutannon kapitalismiksi" (extractive capitalism) tai vuokranantajan kapitalismiksi (rentier capitalism). Siirtymä yhteisvaurauteen tapahtuu osin järjestämällä olemassa olevat talouden ehdot ja puitteet palvelemaan toisenlaisia päämääriä. Bauwensin mukaan tarvitaan uutta luovaa pääomaa.

Pääoman kommunismista ja kommonsien pääomittamiseen.

Avoin ja vapaa tuotanto toteutuu tällä hetkellä kolmetasoisena järjestelmänä:

1. Avoimet suunnitteluyhteisöt, joiden osallistujat ovat vapaaehtoisia 2. Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt, jotka ylläpitävät kommonerien tarvitsemia tuotantoalustoja 3. Yritysryppäät, jotka tuotteistavat yhteisvarantoja markkinoille

Avointen osuuskuntien tehtävänä on haastaa kolmannen tason kapitalistiset toimijat ja rakentaa taloutta, jonka suunnitteluprosessit tapahtuvat globaaleissa avoimissa verkostoissa mutta jonka fyysinen tuontanto on paikallista. Vrt. 3D-tuotantomalli.

Avoimen osuuskunnan malli:

1. osuuskunta on järjestetty sisäisesti tuottamaan yhteisvaurautta 2. osuuskunta toteuttaa monitoimijamallia (multi-stakeholder) 3. osuuskunta tuottaa aktiivisesti commonsia 4. osuuskunta on organisoitu globaaliksi commonsia tuottavaksi elimeksi

Solidaarisuusosuuskunnat jo toteuttavat kahta ensimmäistä tasoa. Kolmas ja neljäs ovat ennakointeja.

Esimerkkejä avoimista osuuskunnista[muokkaa]

Avoin osuuskuntamalli

Catalan Integral Cooperativa...

FairCoop...

Enspiral...

Loconomics...

Sensorica...

Kommonerien liitto[muokkaa]

Paikallisella tasolla: Assembly of Commons - voittoa tavoittelemattomien liittoumat Chamber of Commons - eettisten yrittäjien liittoumat

Julkinen-commons -kumppanuudet Julkisten palvelujen yhteistäminen Poliittisten vaatimusten uudelleen muotoileminen commonsien näkökulmasta

Suomalaisia toimintaryhmiä[muokkaa]

(listaa vapaasti)

Viitteet[muokkaa]

  1. Flok Society -projektin kotisivut, http://floksociety.org/
  2. Meanwhile, in Free, Libre, Open Sourced, Shareable Ecuador, http://www.wired.com/2013/12/meanwhile-in-free-libre-open-sourced-shareable-ecuador/
  3. Ecuador Rebrands Itself As The Home Of Internet Freedom, http://www.buzzfeed.com/rosiegray/ecuador-bids-to-be-seen-as-the-home-of-internet-freedom/
  4. FLOK Society Wiki, http://en.wiki.floksociety.org/w/Main_Page
  5. A New Evaluation of the Flok Experience in Ecuador - Whats Next http://commonstransition.org/a-new-evaluation-of-the-flok-experience-in-ecuador-whats-next/
  6. FLOK Society Project - P2P Foundation http://p2pfoundation.net/FLOK_Society_Project
  7. Commons Transitions -sivusto http://commonstransition.org/
  8. A New Evaluation of the Flok Experience in Ecuador - Whats Next? http://commonstransition.org/a-new-evaluation-of-the-flok-experience-in-ecuador-whats-next/
  9. A New Evaluation of the Flok Experience in Ecuador - Whats next? http://commonstransition.org/a-new-evaluation-of-the-flok-experience-in-ecuador-whats-next/
  10. P2P Foundation: Partner State http://p2pfoundation.net/Partner_State
  11. Cook Report for May-June 2014 [www.cookreport.com/newsletter-sp-542240406/current-issues/287-cook-report-for-may-june-2014 www.cookreport.com/newsletter-sp-542240406/current-issues/287-cook-report-for-may-june-2014]