Benkler, Yochai (2006): The Wealth of Networks

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

< Wikiopiston pääsivu

Kirjan tiedot[muokkaa]

Benkler, Yochai (2006): The Wealth of Networks - How Social Production Tranforms Markets and Freedom. New Haven and London: Yale University Press.

Viittaan kirjaan pelkillä sivunumeroilla, esim: (s. 23).

1. Introduction: A Moment of Opportunity and Challenge[muokkaa]

Ei-kaupallinen yksilöiden ja yhteisöjen tiedon ja kultturin tuotanto haastaa aiemman teollisen informaatiotalouden (industrial information economy) (s. 2). Kaksi muutostrendiä on vaikuttanut nykyiseen kehitykseen:

  1. talous on keskittynyt informaatioon (esim. finanssipalvelut, kirjanpito, ohjelmistot ja tiede), kulttuurin tuottamiseen (esim. musiikki ja elokuvat) ja symbolimanipulaatioon (esim. siirtyminen lenkkikengistä brandinhallintaan) ja
  2. prosessorien teho on noussut ja niiden hinnat ovat laskeneet. Tiekoneiden verkottuminen on synnyttänyt Internetin. Tämä on kehitys on mahdollistanut ei-kaupallisten toimijoiden verkottuneen informaatio- ja kulttuurituotannon. (s. 2-3.)

Part One. The Networked Information Economy[muokkaa]

1900-luvulla vallalla olleen teollisen informaatiotalouden haastaa uusi verkostoinformaatiotalous (networked information economy), jonka keskeisiä piirteitä ovat (1) kommunikaatioverkostojemme hajautettu älykkyys ja (2) informaation, tiedon, kulttuurin ja ideoiden keskeisyys (s. 34).

2. Some Basic Economics of Information Production and Innovation[muokkaa]

Informaation ja muiden hyödykkeiden ero: Normaalit hyödykkeet ovat aineellisia (rival, onko parempaa suomennosta?) ja informaatio on aineetonta (non-rival). Esimerkiksi omena on aineellinen hyödyke, jonka tuotanto ja jakelu vaatii aina uutta tuotantopanosta. Aineettoman hyödykkeen ero on se, että sen myöhempi monistaminen ja jakelu ei tuota varsinaisesti lisäkuluja tai lisäkulut ovat lähellä nollaa. (s. 36.)

Informaatiotuotantoon (taloudellisena ilmiönä) vaikuttaa sen aineettomuuden lisäksi myös se, että infomaatiotuotanto seisoo "jättiläisen hartioilla". Uutisen, tieteellisen artikkelin, musiikkikappaleen tai elokuvan tekemiseen tarvitaan aiempia tuotoksia, joiden päälle uusi voidaan luoda. (s. 37.) Näin ollen vahvat tekijäoikeudet tai vastaavat hankaloittavat uuden informaation tai kulttuurin tuottamista (s. 38). Tästä on esimerkkinä empiirisesti havaittu ilmiö, että sellaisissa kehittyneissä maissa, joissa on tiukennettu patenttilainsäädäntöä ja sellaisissa kehittyvissä maissa, joissa on otettu käyttöön patenttilainsäädäntö, toimenpide on vähentänyt paikallisten yritysten panostusta innovointiin. Vaikka tämä ensi näkemältä tuntuu oudolta, se selittyy nimenomaan informaatiotuotannon aineettomuus- ja "jättiläisen hartioilla" -ominaisuuksista. Kun aiempaa tietoa tms. ei saada ottaa käyttöön tai se maksaa, sen käytön houkuttelevuus laskee. (s. 39.)

Benkler tyypittelee ideaaliset informaation tuotantostrategiat alla olevalla taulukolla (s.43):

Kustannusten minimointi/ hyötyjen hankkiminen (Cost Minimization/ Benefit Aquisition) Julkinen (public domain) Yrityksen sisäinen (intrafirm) Vaihtokauppa/jakaminen (barter/sharing)
Oikeusperustainen poissulkeminen (Rights-based exclusion) (tee rahaa harjoittamalla poissulkevaa oikeus-lisensointia ja estämällä kilpailua) Romanttinen maksimoija (Romantic Maximizers) (kirjailijat, säveltäjät; myyvät julkaisijoille; joskus myyvät Mikeille) Mikki (Mickey) (Disney käyttää uudelleen jälkiperäisiä töitä; ostaa Romanttisten maksimoijien tuotantoa) RCA (pieni yritysryväs hallitsemalla estäviä patentteja; ne luovat patenttipooleja luodakseen tuottavia hyödykkeitä)
Ei-poissulkevat markkinat (Nonexclusion-Market) (tee rahaa informaatiotuotannosta, mutta ei harjoittamalla yksinoikeuksia) Oppinut asianajaja (Scholarly Lawyers) (kirjoittaa artikkeleita saadakseen asiakkaita; muita esimerkkejä ovat yhtyeet, jotka jakavat musiikkiaan ilmaiseksi kiertueen mainoksena laskuttaakseen keikoista; ohjelmistokehittäjät, jotka kehittävät ohjelmistoja ja hankkivat tulonsa yksittäisten asiakkaiden erityismuokkauksilla, ylläpidolla, ohjaamisella ja koulutuksella, eivät lisensseillä) Tietotaito (Know-how) (yritykset, joilla on oman tutkimuksen johdosta halvempi tai parempi tuotantoprosessi, alentavat muiden tuotteiden tai palvelujen kustannuksia tai parantavat niiden laatua; lawyer offices that build on existing forms) Oppiva verkosto (Learning Networks) (jakaa informaatiota samanlaisten organisaatioiden kanssa-hankkivat tulonsa aikaisella pääsyllä tietoon. Esimerkiksi sanomalehdet, jotka luovat yhdessä sähköisen palvelun; yritykset, joissa insinöörit ja tieteentekijät eri yrityksistä ottavat osaa ammatillisiin yhteisöihin levittääkseen tietoa)
Ei-poissulkevat-epämarkkinat (Nonexclusion-Nonmarket) Joe Einstein (antaa informaatiota ilmaiseksi saadakseen aseman, hyötyvät maineesta ja innovaatioista itsestään; laaja kirjo erilaisia motivaatioita. Sisältää amatöörikuoron jäsenet, jotka esiintyvät ilmaiseksi, tieteentekijät, jotka kirjoittavat artikkeleita saadakseen kuuluisuutta, ihmiset, jotka kirjoittavat lehtiin vastineita tai kannanottoja, kontribuoivat sähköpostilistoihin; useat vapaiden ohjelmistojen kehittäjistä ja vapaat ohjelmistot yleisesti suurimpaan osaan käyttöä) Los Alamos (jakavat sisäisesti informaatiota ja nojaavat sisäisiin tietolähteisiin tuottaakseen hyödyllisiä julkisia hyödykkeitä, jotka takaavat hallinnon rahoituksen ja virallisen aseman) Rajoitettu jakamisverkosto (Limited sharing networks) (julkaisee artikkelin pienelle määrälle kollegoita saadakseen kommentteja voidakseen parantaa sitä ennen julkaisua. Viivyttää toimintaa hieman saadakseen suhteellista hyötyä käyttäessään myöhemmin Joe Einstein -strategiaa. Jakaa omaa informaatiotaan vastavuoroisuuden periaatteella: hieman kuten "copyleft")

Benkler ei pyri luomaan lopullista kuvaa kaikista informaation luontitavoista, vaan pyrkii vain esittämään, että informaatiota, tietoa ja kulttuuria luodaan monin eri tavoin ja monista eri syistä nyky-yhteiskunnassa (s. 48).