Designing a New Learning Environment - Uni. Stanford 2012

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suoritin KASSV1-kurssin osallistumalla Stanfordin yliopiston järjestämälle ilmaiselle kurssille ”Designing a new learning environment”. Kurssi on esimerkki MOOC:eista(Massive Open Online Courses), joista kuvaus Alustassa.

Kurssi järjestettiin Stanfordin omassa oppimisympäristössä Venture Labissä. Sen tavoitteena oli luoda katsaus aikamme oppimisympäristöihin ja tarkastella niitä kriittisesti erilaisia työkaluja hyväksikäyttäen. Viimeisenä tehtävänä oli verkottua toisten opiskelijoiden kanssa tiimiksi, jossa kehitettiin konsepti uudesta oppimisympäristöstä. Kurssi oli merkitty kasvatustieteiden kategoriaan, mutta se yhdisti mielestäni mielenkiintoisesti kasvatustieteen lisäksi palvelumuotoilua, sekä liiketoimintaosaamista. Kurssin rakenne koostui viikottaisista lyhyistä videoalustuksista ja niitä seuraavista viikkotehtävistä. Kaikki kurssin videoalustukset löytyvät Youtubesta. Välillä viikkotehtävät olivat yksilö ja välillä tiimitöitä. Osaan tehtävistä kuului vertaisarviointi.

Viikkotehtävät[muokkaa]

Lyhyitä kuvauksia viikkotehtävistä:

1. Etsi kolme erilaista oppimisympäristöä ja kuvaa kustakin kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa. Tehtävään annettiin tarkat arviointikriteerit, joita voi käyttää hyväkseen oppimisympäristöjä arvioidessa.

2. Kuvaile oppimisympäristö/tilanne jossa kohdataan haasteita.

3. Kirjoita vastauksia muiden kurssilaisten edellisellä viikolla esittämiin haasteellisiin oppimisskenaarioihin.

4. Osoita kutakin Bloomin taksonomian kohtaa palveleva oppimisympäristö.

5. Lue artikkeli ja kirjoita siihen vastine.

6. Tiimin kesken tulee suunnitella uusi oppimisympäristö palvelemaan jotakin itse määritettyä oppimistilannetta ja tarvetta.

Kurssin varsinaisena suoritusmuotona on ryhmässä suunniteltava oppimisympäristö/sovellus. Näin ollen yksilötyöskentelyn lisäksi tehtävä oli verkottua muiden opiskelijoiden kanssa tiimeiksi ja tiimien kesken alkaa työstää ideaa uudesta konseptista. Omassa tiimissäni FilmStripissä oli 12 jäsentä, joista viisi toimi aktiivisina vaikuttajina. Kehittelytyössä tiimimme käytti hyväkseen erilaisia sosiaalisen median palveluita, kuten drobboxia tiedostojen jakoon, G-drivea yhteiskirjoitteluun ja Basecamppiä projektin hallintatyökaluna. Kirjoitimme työstämme konseptidokumentin, sekä teimme muutamia visuaalisempia esityksiä siitä.

Viikkotehtävien palautusten deadlinet olivat tiukkoja. Palautuskansiot sulkeutuivat täsmälleen määritettynä aikana, eikä kurssitodistusta voi saada, mikäli unohtaa palauttaa tehtäviä. Rankka menettely, mutta toisaalta sen ymmärtää, kun kurssilla on tuhansia opiskelijoita ettei ole resursseja kaitsea matti myöhäisiä.

Kurssin arviointia[muokkaa]

Arvioin suorittamani kurssin Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen teoriaa viitekehyksenä käyttäen. Kriteerit ja niiden toteutuminen kurssilla:

1. Aktiivisuus Aktiivisuuden kriteeri toteutui erittäin hyvin tällä kurssilla. Toisin kuin massaluennoilla, joissa opiskelijat passiivisina vastaanottavat tietoa, joka lopulta oksennetaan tenttipaperille, kurssi vaati opiskelijoilta aktiivista panosta viikkotehtävien sekä tiimityön kautta.


2. Intentionaalisuus Kurssin alussa kysyttiin jokaiselta opiskelijalta omista tavoitteista ja ajallisesta panostuksesta kurssiin. Hyvin selväksi tehtiin myös kurssin alussa yliopiston puolelta asetetut tavoitteet. Joten työskentely kurssilla oli tavoitteista toimintaa kohti omia päämääriä. Opiskelijaporukka olikin hyvin heterogeeninen ja poikkesi perinteisestä otteesta yliopiston kurssilta. Kuten myöhemmässä vaiheessa esittelemäni tutkimuskysely osoittaa yli puolet osallistujista työskentelevät täyspäiväisesti ja lähes puolet osallistujista osuvat ikähaarukkaan 34-54v. Onkin selvää ettei tällaisella tuhatpäisellä opiskelijajoukolla ole samankaltaisia resursseja ja tavoitteita kurssille. Jokainen eteni siis omien tavoitteidensa mukaisesti.


3. Reflektiivisyys Joihinkin yksilötehtäviin liittyi omien vastausten itsearviointi, sekä toisten kurssilaisten töiden arviointia. Itsearviointien vertailu vertaispalautteen kanssa on aina kehittävää ja tätä kautta reflektiivisyyden kriteeri oppimiselle toteutui kurssilla mainiosti. Myös tiimiä kohtaan oli arviointi, jossa arvioitiin sekä omaa, että muiden tiimiläisten panostusta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.


4. Konstruktiivisuus Opiskeluviikot alkoivat aina pienellä videoalustuksella. Näitä alustuksia hyväksikäyttäen opiskelijat itse aktiivisesti rakensivat vastauksensa esimerkiksi tutustumalla erilaisiin oppimisympäristöihin niitä arvioiden. Kurssin edetessä opiskelijan tiedot kehittyivät kohti jäsentyneempiä tietorakenteita, joita sovellettiin käytännön tehtävissä.


5. Kollaboratiivisuus Kurssin suoritusmuodon ollessa tiimityöllä toteutettava suunnittelu, on kollaboratiivisuuden kriteeriltä vaikea välttyä. Kurssilla yhdistyi upeasti yhteisöllinen ja yhteistoiminnallinen työskentely. Itse substanssin lisäksi kurssilla opein uusia projektinhallintatyökaluja, työskentelyä monialaisessa kansainvälisessä tiimissä ja jopa aikataulutusta työskentelyyn eri aikavyöhykkeiden mukaan.


6. Kontekstuaalisuus/autenttisuus Tämän kriteerin toteutuminen puuttuu niin monelta kurssilta, ja sen ollessa erittäin olennainen oppimisen kannalta, osaa sen huomioimista todella kunnioittaa. Tällä viitataan kykyyn ja mahdollisuuteen sitoa opittavat asiat tosielämän tilanteisiin. Kurssin alussa professori sanoi motivoivasti ”If you can imagine, we can make it happen.” viitaten Stanforfin mahdollisuuksiin tukea parhaita tiimejä toteuttamaan konseptinsa prototyypin muotoon ja siitä eteenpäin. Oli motivoivaa työskennellä ongelmalähtöisesti oikeiden asioiden parissa. Autenttisuus ilmeni myös yksin suoritettavien viikkotehtävien kautta. Eräässäkin tehtävässä tuli kuvata omasta lähipiiristä jokin oppimistilanne, jossa on ongelmia taikka haasteita. Toisessa tehtävässä tuli etsiä jo olemassa olevista virtuaalisista oppimisympäristöistä hyviä ja huonoja puolia. Tehtävät eivät siis jääneet vain teorian pyörittelyksi vaan osaamista sovellettiin reaalimaailman asioiden kautta.

Kurssin demografia[muokkaa]

Kurssin aikana teetettiin muutamia kyselyitä, joista tässä tuloksia:


Student demographics:

57% female, 43% male;

46% between the ages of 34-54, 26% between 26-34; 14% under 26, and 14% over 54;

53% working full-time, 16% self-employed, 8% working part-time, 12% (under)graduate student.


Student's motivations for enrolling:

75% want to learn about uses of technology in education,

66% want to design educational programs or applications,

51% because of university/faculty reputation,

48% want to try a MOOC.


Perustietoja kurssista[muokkaa]

Perustietoja kurssista: Kurssin kesto 15.10-20.12 Arvioitu työmäärä 4 tuntia viikossa Tekniset vaatimukset: Internetyhteydellä varustettu tietokone, jolla voi katsoa videoita ja palauttaa verkon kautta viikkotehtäviä.