Esimerkki opetusta eheyttävästä projektista

Wikiopistosta

Tässä artikkelissa esitellään viides- ja kuudesluokkalaisille sopiva maantiedon projekti, joka toteutetaan opetusta eheyttävällä periaatteella. Maantiedon opetussuunnitelmaan viidennen ja kuudennen luokan osalta kuuluvat Euroopan maantieto ja erilaisten elinympäristöjen tarkastelu Maapallon mittakaavassa. Yksi tapa tarkastella ihmisen erilaisia elinympäristöjä maapallolla ovat erilaiset valtioprojektit. Tässä artikkelissa paneudutaan siihen, kuinka valtioprojektin voi toteuttaa opetusta eheyttävin keinoin. Koska tietoa kulutetaan ja tuotetaan oman äidinkielen turvin, on selvää, että tällaisessa tietopainotteisessa projektissa äidinkielen osuus opetuksen eheyttäjänä on merkittävä.

Maantiedon sisällöistä[muokkaa]

Usein Euroopan maantietoa opiskellaan viidennellä luokalla. Nettiprojekti Euroopan valtioista sopii siis mainiosti viidesluokkalaisille. Kuudennella luokalla maantietoa käsitellään tavallisesti tietyn maanosan tai maanosien näkökulmasta, joten tällä luokka-asteella voidaan toteuttaa valtioprojekti esimerkiksi Afrikan, Aasian tai Australian näkökulmasta. Tätä artikkelia voidaan soveltaa molemmissa tapauksissa.

Eurooppa-projektiin ei valita Pohjoismaita tai Baltian maita, koska ne on käsitelty maantiedossa jo neljännellä luokalla. Hyviä vaihtoehtoja Euroopan valtiot -projektiin ovat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Venäjä, Espanja, Kreikka, Alppimaat (Itävalta & Sveitsi), Balkanin maat (esim. Bulgaria & Romania) ja Benelux-maat (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg). On hyvä valita valtioita Euroopan eri alueilta, koska alaluokkien Eurooppa-opetuksessa pääpaino on karttakuvassa ja luonnonmaantiedossa (erityisesti ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet).

Kun alaluokilla opiskellaan maantietoa muiden maanosien näkökulmasta, ei pääpaino ole maanosissa vaan erilaisissa elinympäristöissä, joita voidaan opiskella ottamalla tietty maanosa tarkempaan syyniin. Näitä elinympäristöjä ovat sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet. Jos maanosaksi valitaan Aasia, valtioprojektiin sopivia valtioita ovat esimerkiksi Kiina, Japani, Thaimaa, Indonesia, Intia, Saudi-Arabia, Israel, Turkki, Irak tai Iran.

Kun valtiota koskevaa tietoa jaetaan osiin, voidaan jako tehdä esimerkiksi seuraavasti: perustiedot (pinta-ala, asukasluku, pääkaupunki, rahayksikkö jne.), ilmasto, luonto (kasvillisuus & eläimet) ja elinkeinot. Lisäksi mukaan on hyvä liittää lippu (luvallinen valokuva tai oma piirros). Karttakuva on oleellinen valtioprojektia, ja oppilas voi piirtää itse kartan paperille. Jos projekti tehdään digitaaliselle alustalle, voidaan hyödyntää myös luvallisia digitaalisia karttoja tai piirretty kartta voidaan siirtää digitaaliseen muotoon.

Integrointi äidinkieleen[muokkaa]

Integrointi äidinkieleen tuo syvyyttä maantiedon aiheiden opiskeluun, koska äidinkielen tavoitteet haastavat oppijat tiedon monipuoliseen tarkasteluun ja tuottamiseen. Äidinkielen oppimateriaaleissa on paljon sisältöjä, joita yleensäkin kannattaa linkittää suoraan jonkin muun aineen opetukseen. Tämä säästää aikaa ja luo oppilaiden tekemisestä mielekkäämpää.

Valtioprojektiin voi yhdistää seuraavia äidinkielen harjoituksia: - tiedon etsimistä ja hankintaa eri tietolähteistä ja tiedon arviointia - ajatus- ja miellekarttojen tekemistä - tietotekstin tuottamista - projektin esityksen laatiminen ja toteuttaminen

Lisänäkökulmia mediatuotosten avulla[muokkaa]

Lisäsyvyyttä aiheeseen saadaan, kun oppilaat tuottavat itse erilaisia mediatuotoksia valtioteemaansa liittyen. Nämä integroivat maantiedon opiskelun paitsi äidinkieleen myös kuvataiteen tavoitteisiin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

  • Televisiouutiset: Oppilaat tuottavat oman nimikkovaltionsa kuvitteellisen uutislähetyksen, jonka jutut ja haastattelut perustuvat kuitenkin faktoihin, joita jakson aikana on opittu tai joita löydetään ajankohtaisesta uutisvirrasta. Jos aiheena on vaikkapa Iso-Britannia, voidaan tehdä uutisjuttu kuninkaallisista jossa osa oppilaista edustaa mediaa ja osa kuninkaallisia.
  • Sanomalehti- tai nettiuutinen: Tehdään kirjoitettuja uutisjuttuja samalla periaatteella kuin edellisen kohdan TV-uutiset.
  • Päiväkirja: Päiväkirjan pitäminen sopisi hyvin kotiläksyksi jakson ajaksi. Tehtävänä on seurata tiedotusvälineitä ja pitää päiväkirjaa esimerkiksi kohdevaltion uutisista, urheilutuloksista ja säätiedoista.
  • Matkailumainos: Tehdään maata tai jotain sen kohdetta koskeva matkailumainos kuvana tai videona.
  • Henkilökuva: Valitaan kohdemaan kansalaisista joku mielenkiintoinen henkilö, joka esitellään kuvin, sanoin ja videoin.
  • Mielikuvitustarina: Kohdemaasta ja sen historiasta kumpuava tarina, jossa fakta ja fiktio yhdistyvät

Integrointi kuvataiteeseen[muokkaa]

Edellisessä kappaleessa sivuttiin integrointia kuvataiteeseen mediatuotosten näkökulmasta. Kuvataiteen tavoitteista opettaja voi löytää mielenkiintoisia yhteyksiä mm. taiteen historia, arkkitehtuurin tai muotoilun näkökulmasta. Myös projektin kuvituksen (kartat, liput, diagrammit) tuottaminen eri tavoilla ja tekniikoilla tukevat kuvataiteen tavoitteita.

Digitaalinen julkaisu[muokkaa]

Jos projekti toteutetaan digitaalisena, se voidaan tehdä esimerkiksi wikinä, blogina tai erikseen suunnitellun verkko-oppimisympäristön sisällä. Lisävinkkiä digitaalisen projektin toteuttamiseen saa Wikiopiston Luokka tekee nettilehden -kurssista.

Lähteet[muokkaa]

  1. Edu.fi - Maantieto 5-6
  2. Koulun biologia ja maantieto 5. Otava 2007.
  3. Koulun biologia ja maantieto 6. Otava 2009.
  4. Pisara - biologia ja maantieto 5. WSOY 2007.
  5. Pisara - biologia ja maantieto 6. WSOY 2008.
  6. Kirjakuja 5 - äidinkieli ja kirjallisuus 5. Tammi 2011.
  7. Kirjakuja 6 - äidinkieli ja kirjallisuus 6. Tammi 2005.
  8. Kulkuri 5 - äidinkieli ja kirjallisuus 5. WSOY 2007.
  9. Sanataituri 6. Otava 2005.
  10. Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.