Grace Hopper

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Grace Murray Hopper (9. marraskuuta 1906 - 1. tammikuuta 1992) oli Yhdysvaltain laivaston lippueamiraali ja tietojenkäsittelyn tutkija. Hän kehitti ensimmäisen tietokoneiden ohjelmointikielen kääntäjän.

Grace M. Hopper 1984


Nuoruus ja opinnot[muokkaa]

Grace Hopper syntyi New Yorkissa ja oli vanhempiensa Walter Murrayn ja Mary Van Hornen kolmas lapsi. Hopper oli nuoresta asti todella utelias, sekä erityisen kiinnostunut siitä, kuinka eri asiat toimivat. Seitsemänvuotiaana hän kiinnostui herätyskellojen toiminnasta ja hajotti seitsemän herätyskelloa, jotta näkisi mitä niiden sisällä tapahtui. Hopperin opinnot meinasivat keskeytyä, kun hän ei päässyt collegeen liian alhaisen latinankielen arvosanan takia, mutta pääsi lopulta myöhemmällä hakukerralla sisään kouluun. Hän suoritti collegessa kandidaatintutkinnon matematiikassa ja fysiikassa jatkaen myöhemmin matematiikanopiskelujaan maisterinvaiheeseen asti Yalen yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1930. Professuurinsa hän sai Yalesta vuonna 1934.

Grace Hopper oli naimisissa professori Vincent Hopperin kanssa vuodesta 1930 vuoteen 1945, jolloin pari päätti erota. Grace kuitenkin piti uuden sukunimensä.

Ura armeijassa[muokkaa]

Hopper liittyi armeijaan heti, kun Yhdysvallat osallistui toiseen maailmansotaan. Värväytymisessä oli kuitenkin ongelmia: Hopper oli 34-vuotiaana liian vanha armeijaan ja lisäksi hän oli liian kevyt pituisekseen. Myös Hopperin työtä matematiikan professorina pidettiin liian tärkeänä. Hopper oli kuitenkin hyvin määrätietoinen siitä, että hän palvelisi vielä merivoimissa.[1]

Hopper pääsi lopulta vuonna 1943 merivoimien koulutukseen, jonka jälkeen hänestä tuli luutnantti. Hopper työskenteli siitä lähtien yhtä aikaa sekä tieteen että armeijan parissa. Hopper toimi ennen ensimmäistä eläköitymistään konsulttina, sekä piti luentoja laivaston reservissä vuoteen 1966 asti. Eläköityessään Hopper oli ehtinyt jo saavuttaa komentajan sotilasarvon.[1]

Merivoimiin Hopper palasi kuitenkin jo vuoden 1967 elokuussa. Tämä oli kuitenkin Hopperin viimeinen kerta armeijan palveluksessa ja hän eläköityikin lopullisesti vuonna 1971, kun hän täytti 65 vuotta.[1]

Mark tietokoneet[muokkaa]

Harvard Mark I

Vuonna 1943, Hopperin liittyessä Yhdysvaltain laivastoon hänet siirrettiin työskentelemään Mark I –tietokoneen parissa Howard Aikenin kanssa. Yksi Hopperin lahjakkuuksia oli muuntaa monimutkaisiakin reaalimaailman ongelmia yksinkertaistettuun matemaattiseen muotoon sekä toisinpäin jonka ansioista Mark I oli aikansa helpoiten ohjelmoitavia tietokoneita. Uusia käskyjä voitiin yksinkertaisesti suorittaa asettamalla vain uusi reikänauha, toisin kuin muissa koneissa, jotka vaativat laitteiston ja kaapeleiden uudelleenmäärittelyä.[2]

Hopperin siirryttyä reserviin v. 1946, hän jatkoi edelleen työtä Mark II sekä Mark III tietokoneiden parissa. Työskennellessään Mark II koneen kanssa laitteiston releiden välistä löytyi koiperhonen, toisin sanoen bugi. Tästä lähtien koneiden parissa työskentelevä ryhmä alkoi kutsua virheiden etsimistä ”koneen debuggaukseksi”.[2]

Vaikka Mark I ja Mark II olivat aikaansa nähden ohjelmoitavuudeltaan todella korkealuokkaisia verrattuna muihin tietokoneisiin, eivät ne koskaan saaneet ansaitsemaansa huomioita johtuen koneiden rakennustavasta. Mark koneissa käytettiin hitaita sähkömekaanisia releitä elektronisten komponenttien, kuten elektroniputken, sijaan.[2]

UNIVAC[muokkaa]

Vuonna 1949 Hopper aloitti työskentelemään Eckert–Mauchly Computer Corporation Eckert–Mauchly Computer Corporation yhtiössä kokeneena matemaatikkona UNIVAC I -kehitystiimissä [3]. Hopper toimi myös Philadelphiassa UNIVACin Remington Randin automaattisen ohjelmointikehityksen johtajana. UNIVAC I oli ensimmäinen yhdysvalloissa valmistettu 1950-luvulla markkinoiden kaupallinen tietokone, joka oli huomattavasti kilpailukykyisempi tietojenkäsittelyssä kuin Mark I. Hopper ehdotti uuden ohjelmointikielen kehittämistä, joka toimisi pelkästään englanninkielisillä sanoilla. Hänelle sanottiin, ettei hän voisi tehdä sitä, koska tietokoneet eivät ymmärrä englantia. Hänen ideansa hyväksyttiin vasta kolmen vuoden päästä, vuonna 1952, jolloin hän julkaisi ensimmäisen artikkelinsa kääntäjistä. 1950-luvun alkupuolella Eckert–Mauchly Computer Corporation yritys siirtyi Remington Randin yhtiöön, jolloin hän sai alkuperäisen kääntäjänsä valmiiksi [3]. Ohjelma tunnettiin nimellä A-kääntäjä ja sen ensimmäinen versio oli nimeltään A-0 [4].

Vuonna 1952 Hopperilla oli operationaalinen linkkeri, joka tunnettiin kääntäjänä. Kukaan ei uskonut siihen ja hänelle sanottiin, etteivät tietokoneet kykene ymmärtämään kuin aritmeettisia merkintöjä[5]. Hopper jatkaa sanomalla, että hänen kääntäjänsä kykenee kääntämään matemaattiset merkinnät tietokoneelle ymmärrettäväksi binäärikoodiksi[3]. Symbolien manipulointi oli hieno asia matemaatikoille, mutta siitä ei ollut hyötyä tietojenkäsittelijöille, koska he eivät ymmärtäneet symbolien manipulointia. Joten Hopper päätti, että tietojenkäsittelijät kykenisivät kirjoittamaan ohjelmansa englanniksi, ja tietokoneet kääntäisivät sen ymmärrettäväksi koodiksi. Se oli COBOLIn alku, joka on tietojenkäsittelyn ohjelmointikieli, ja se on yhä edelleen merkittävä ohjelmointikieli.

Vuonna 1954 Hopperista tuli Remington Randin yhtiössä ensimmäinen automaattisen ohjelmoinnin johtaja ja hänen osastonsa julkaisi uudempia versioita A-kääntäjästä, kuten esimerkiksi MATH-MATIC ja FLOW-MATIC[3].

COBOL[muokkaa]

Esimerkki COBOL-ohjelmointikielen käyttämisestä

Vuonna 1959 pidettiin CODASYL niminen kaksi-päiväinen konferenssi, jossa perustettiin myös CODASYL niminen konsortio. Konsortion tarkoituksena oli kehittää ohjelmointikieli, jota voitaisiin käyttää millä tahansa koneella. Grace Hopper työskenteli konsortion lyhyt-aikaisessa komiteassa teknisenä konsulttina. Komitea kehitti lopulta COBOL-ohjelmointikielen ("Common Business-Oriented Language"). Uusi kieli yhdisti Hopperin FLOW-MATIC -kieleen ideoita IBM:n vastaavasta COMTRAN ohjelmointikielestä. Hopper kehitti myös COBOL- järjestelmään validointiohjelmiston, jotta ohjelmointikieli olisi yhteensopiva kaikkiin koneisiin. COBOL on tietojenkäsittelyn historian merkittävin kaupallis-hallinnollisten järjestelmien ohjelmointikieli. [6] Hopper ajatteli ohjelmien ohjelmoinnista kielellä, joka on lähempänä luonnollisia kieliä kuin konekieltä. [7]

COBOL- ohjelmien rakenne jakautuu neljään erilaiseen divisioonaan. Divisioonia ovat identification (ohjelmassa esiintyvät tunnisteet), environment (ohjelman käyttöympäristö), data vision (sisältää ohjelmassa käsiteltävän datan), prosedure divison (sisältää ohjelman ohjelmaproseduurin). Proseduurista on pyritty luomaan mahdollisimman läheinen käyttökieleen verrattuna (englanti).[8]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa]

1900-luvun alussa syntynyt Grace Hopper on saavuttanut paljon erilaista tunnustusta uransa aikana tekemästään työstä ja saanut nimensä useaan eri palkintoon. Hopperia arvostettiin hyvin laajasti ja hän oli suosittu puhuja esimerkiksi erilaisissa tietokonetapahtumissa. Moni tunnustus on myös tullut vasta hänen kuolemansa jälkeen. [9]

Vuonna 1971 perustettiin vieläkin vuosittain jaettava Grace Murray Hopper -palkinto. Kyseinen palkinto jaetaan alle 35-vuotiaalle nuorelle henkilölle, joka on työllään edistänyt tietotekniikkaa ja sen kehitystä. Kyseisen palkinnon myöntää laajasti arvostettu ja tunnettu kansainvälinen Association for Computing Machinery -yhdistys eli tunnetummin ACM. [10]

Merkityimpiä ja arvostetuimpia kunnianosoituksia ovat esimerkiksi Kansallinen teknologiamitali (1991) ja Hopperille vuonna 1969 myönnetty ”Vuoden henkilö” -palkinto, jonka IT-alan ammattilaisten yhdistys myöntää. Hopper oli ensimmäinen kyseisen palkinnon saaja. [9]

Armeijan mitalit[muokkaa]
Defense Distinguished Service Medal ribbon.svg Legion of Merit ribbon.svg Meritorious Service Medal ribbon.png
Presidential Medal of Freedom (ribbon).png
American Campaign Medal ribbon.png
World War II Victory Medal ribbon.svg
National Defense Service Medal ribbon(star).png
Armed Forces Reserve Medal with two bronze hourglass devices.png
U.S. Naval Reserve Medal ribbon.png
Ylin Rivi
Defense Distinguished Service Medal
(1986)
Legion of Merit
(1967)
Meritorious Service Medal
(1980)
Toinen Rivi
Presidential Medal of Freedom
(2016, Kuolemanjälkeinen)
American Campaign Medal
(1944)
World War II Victory Medal
(1945)
Alin Rivi
National Defense Service Medal
pronssisen palvelustähden kanssa
(1953, 1966)
Armed Forces Reserve Medal
kahden pronssisen tiimalasin kanssa
(1963, 1973, 1983)
Naval Reserve Medal
(1953)

Eläköityminen ja sen jälkeinen elämä[muokkaa]

Grace Hopperin hauta Arlingtonin sotilashautausmaalla

Alunperin Hopper jäi eläkkeelle vuonna 1966 komentajan arvossa. Hänet kuitenkin kutsuttiin takaisin palvelukseen seuraavana vuonna ja hän eläköityi uudestaan vuonna 1971. Vuonna 1972 Hopperia pyydettiin palaamaan palvelukseen jälleen kerran ja hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1973. [9]

Hopper jatkoi aktiivisessa palveluksessa aina vuoteen 1986 asti ja jäi lopullisesti eläkkeelle laivastosta lippueamiraalin arvossa. [9]

Hopperin eläköitymisen jälkeen, Digital Equipment Corporation palkkasi hänet vanhemmaksi konsultiksi. Käytännössä Hopper toimi hyväntahdonlähettiläänä edustaen yhtiötä, sekä luennoiden yliopistoilla ja yrityksille tietokoneiden varhaisista ajoista ja urastaan. Nämä luennot olivat todella arvostettuja ja pidettyjä. Hän myös ajoi eteenpäin tietokoneiden tekoa helppokäyttöisimmiksi. [9]

Hopper kuoli luonnollisista syistä 1.1.1992 kotonaan Arlingtonissa 85-vuotiaana ja hänet haudattiin Arlingtonin sotilashautausmaalle täysin sotilaallisin kunnianosoituksin. [11]

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 thocp, Grace Hopper
  2. 2,0 2,1 2,2 Grace Hopper, computing pioneer
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Grace Hopper
  4. A-0
  5. The Wit and Wisdom of Grace Hopper
  6. [1]
  7. [2]
  8. COBOL
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 Grace Hopper
  10. Grace Hopper, ACM
  11. Grace Hopper