Hakkarin 8.A äidinkielen projekti/Lapsityövoima

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lapsityövoima[muokkaa]

Lapsityövoimalla tarkoitetaan alaikäisten käyttöä työvoimana. Lapsia laitetaan töihin mm. tehtaisiin, viljelyksille ja koteihin. Suurin osa lapsista työskentelee maataloudessa perheen tiloilla tai kaupallisilla viljelmillä.

Työ jaetaan kahteen ryhmään – Lapsen tekemään työhön kotona tai kotitilalla, ja lapsityövoiman hyväksikäyttöön kodin ulkopuolella.

Eteläcarolinalainen lapsityöläinen vuonna 1908

Lapsityötä koskevat säännökset[muokkaa]

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan maailmassa on vähintään 250 miljoonaa 5-14-vuotiasta työssä käyvää lasta, joista noin 140 miljoonaa ovat töissä täyspäiväisesti. Pahimmillaan työ on jopa orjatyötä.

Myös Unicef on määrittänyt lapsityön rajoja – kiellettyä on mm. kokopäiväinen työ liian nuorena, liian pitkä työaika ja epäterveelliset ja vaaralliset työolosuhteet.

Lapsityö Suomessa[muokkaa]

Suomessa on voimassa vuonna 1993 annettu laki nuorista työntekijöistä. Sen mukaan työhön ei saa ottaa alle 15-vuotiasta lasta tai henkilöä, joka ei ole suorittanut oppivelvollisuuttaan loppuun. 14 vuotta täyttänyt henkilö saa tehdä töitä enintään puolet koulun loma-ajastaan tai kevyttä työtä tilapäisesti kouluvuoden aikana. Työ ei kuitenkaan saa vahingoittaa lapsen terveyttä, kehitystä tai koulunkäyntiä. Alle 18-vuotiaille on lisäksi työaikaa ja työsuojelua koskevia säännöksiä.

Yksittäisen tuotteen ja tuottajan osoittaminen lapsityövoiman käyttäjäksi vaatii tarkastuksia paikanpäällä. Vuonna 1998 Päivi Mattilan tekemä tutkimus listaa, millaisia tuotteita tuodaan Suomeen, joiden valmistuksessa on havaittu käytettävän lapsityövoimaa. Tuotteiden lista on pitkä – mukana ovat mm. kahvi, tee, sokeri, banaanit, appelsiinit, kukat, riisi, puuvilla ja puuvillatuotteet, kumi, jalkapallot, jalkineet, matot, nahkatavarat, vaatteet, huonekalut ja keramiikka.

Hondurarilaisia lapsityöläisiä vuonna 1999

Lapsityö ulkomailla[muokkaa]

Teollistumisen alkuaikoina 1800-luvulla lapsityövoimaa käytettiin monissa Euroopan maissa. Lapset työskentelivät tehtaissa ja joskus myös kaivoksissa. Nykyäänkin lapsityö on yleistä kehitysmaissa, mutta tuttua myös teollisuusmaissa. Lapsista noin 61% on töissä Aasiassa, 32% Afrikassa ja 7% Latinalaisessa Amerikassa. Afrikassa lapsityövoimaa on kuitenkin eniten väestön lukumäärää nähden - noin 40% lapsista ovat töissä.

Lapsityöstä on vaikea saada tietoja, joten kaikki luvut ovat vain arvioita. Tietojen hankkimista hankaloittaa se, että kaikkia syntyneitä lapsia ei rekisteröidä.

Lapsityövoiman käytön syitä[muokkaa]

Useat perheet ulkomailla ovat niin köyhiä, että vanhemmille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähettää lapset töihin. Kehitysmaissa lasten osuus perheen tuloista on jopa 10-25%. Lapsityövoiman käyttöön vaikuttavat väestönkasvu, naisten asema, koulunkäynti mahdollisuudet ja talouden kehitys.

Useat työnantajat haluavat ottaa lapsia töihin, koska he ovat halpoja ja sopeutuvaisia. Heidän kanssaan ei tarvitse tehdä työsopimusta, joten heidät voi erottaa koska tahansa. Lasten valintaan vaikuttavat myös fyysiset ominaisuudet, kuten pienikokoisuus ja sorminäppäryys.

Lähteet[muokkaa]