Hakkarin 8.A äidinkielen projekti (kevät 2013)/Skräppäys

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skräppäysalbumin sivu

Mitä skräppäys on?[muokkaa]

Skräppäys tarkoittaa leikekirjan askartelua ja se tulee englannin kielen sanasta "Scrapbooking". Sen tarkoituksena on tallentaa muistoja albumeihin valokuvien ja tekstin muodossa. Yleensä albumille valitaan aihe ja sinne laitetaan sen mukaisia kuvia joiden ympärille kirjoitetaan tarina. Albumit koostuvat sivuista joiden pääelementtejä ovat kuvat, teksti ja kaikenlaiset koristukset ja pienet muistoesineet. Skräppäysalbumin aiheita voivat olla kaikki arjen ja juhlan väliltä, esimerkiksi häät, syntymäpäivät, vauvan syntymä, lomamatka tai ihan mikä vain.

Skräppäysalbumin sivu

Skräppäyksen historiaa[muokkaa]

Skräppäys sai alkunsa 1600-luvulla ja vanhimpia säilyneitä albumeita on löytynyt Saksasta. Silloin ihmiset tekivät muistikirjoja eli "commonplace books", joihin tehtiin piirrustuksia, päiväkirjamerkintöjä ja leikattiin sanomalehdistä juttuja. Vuonna 1706 Iso-Britanniasta kotoisin ollut John Locke julkaisi "New Method of Making Commonplace Books"-kirjan, jossa esiteltiin tapoja tehdä muistikirjoja. 1800-luvulla ystäväkirjojen teko yleistyi ja sen loppupuolella keksittiin valokuvaus, joten ihmiset alkoivat tehdä myös valokuva-albumeita. Vuoteen 1825 mennessä skräppäysalbumeista käytettiin jo nimeä "Scrapbook". 1880-luvulla ihmiset inostuivat sukututkimuksesta ja se innosti heitä myös skräppäämään.

Skräppäys nykyään[muokkaa]

Nykyään skräppäystarvikkeita myydään monissa askarteluliikkeissä ja Yhdysvalloissa on suosittua myydä niitä myös kotikutsuilla. Skräppäyksen harrastajat tykkäävät kokoontua "cropiin" eli tapaamiseen jonkun kotona. Silloin he voivat käyttää tarvikkeita yhteisesti ja vaihtaa ideoita keskenään. Nykypäivänä albumeissa käytetään paljon valokuvia ja muistoesineet saattavat olla hieman erilaisia mitä skräppäyksen alkuaikoina.

Ohjeita skräppäämiseen[muokkaa]

Tarvikkeet[muokkaa]

Skräppäykseen tarvitsee albumin, valokuvia, kartonkia, kuviopapereita, liimaa tai kaksipuoleista teippiä, kyniä, sakset tai paperileikkurin, koristeita ja halutessaan voi käyttää myös pieniä muistoesineitä. Kartonkien ja kuviopapereiden koot ovat yleensä tuumakoossa, joista yleisin ja suosituin on 12 X 12 tuumaa, mutta papereita on saatavilla myös esim. 8½ X 11 ja 8 X 8 jne. Yksi tuuma on 2,54 cm.

Skräppäystarvikkeita

Happo- ja ligniinivapaus[muokkaa]

Jotta valokuvat säilyisivät skräppäysalbumeissa mahdollisimman pitkään, kaikkien tarvikkeiden olisi hyvä olla happo- ja ligniinivapaita. Vaikka tarvikkeet olisivat täysin hapottomia ja ligniinittömiä, ei silti kannata käyttää ainoaa kappaletta jostain vanhasta ja arvokkaasta valokuvasta, vaan siitä kannattaa teettää kopio. Jos haluaa skräppäysalbumin säilyvän muistoksi myös jälkipolville, kuvien viereen kannattaa kirjoittaa tietoja kuvasta ja sen henkilöistä. Niin saa albumille tarinan.

Sivujen säilytys[muokkaa]

Valmiit sivut on aina hyvä säilöä jonkinlaiseen albumiin. On olemassa esimerkiksi saranarenkaisia-, postpound- ja hihnakiinnitteisiä albumeita. Näissä albumeissa valmiit sivut laitetaan muovitaskuihin, jotka ovat käteviä, sillä niiden paikkoja voi vaihdella. Pitää kuitenkin muistaa, että muovitaskujen materiaalin olisi hyvä olla joko polypropeenia, polyeteeniä tai polyesteria, että valokuvat säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Sen sijaan PVC-muovisia muovitaskuja ei pitäisi käyttää, koska ne ovat haitallisia valokuville.

Kokeile rohkeasti![muokkaa]

Skräppäyksessä ei ole mitään erityisiä sääntöjä, käytä vain luovuuttasi ja rakenna oma hieno skräppäysalbumisi.

Skräppäysalbumin sivu

Lähteet:[muokkaa]