Hakkarin 8.D äidinkielen projekti/Baletti

Baletti on yksi tanssilajeista. Siinä esiinnytään teoksissa. Baletissa tanssitaan sooloina, ryhmissä tai kaksintansseina. Balettitanssijat tulkitsevat teoksia liike-ja elekielellä.

Klassisen baletin määritelmä

Tanssin tunnistaa klassiseksi baletiksi, jos siinä on käytetty kurinalaista sääntöä noudattavaa liikekieltä ja pyritään illusioon, jossa tanssija liikkuuu sulavasti ja kepeästi. Tanssijalla on tärkeä olla ylväs ryhti, aukikierto jaloissa ja balleriinat tanssivat varpailla(varvastossut). Klassisen baletin harjoittaminen aloitetaan yleensä nuorena ja siihen käytetään tiukkaa koulutusta. Tavoitteena on tekninen oikeaoppisuus. Venäjällä klassinen baletti on erittäin arvostettua ja se on menestynyt maailmalla.Venäjällä on pitkä klassillisen baletin perinteet.Baletti teoksissa on monia hienoja hyppyjä, jalannostoja ja piruetteja. Baletin liikeiden nimet on kehitetty Ranskassa ja sen takia monissa maissa käytetään ranskalaisia nimityksiäkuten grand jete ( hyppy, jossa jalat lentävät ilmassa spagaatiin).

Baletin historia

Baletti syntyi Italian ja Ranskan hoveissa. Se oli tarkoitettu huvi- ja seurustelutapahtumiin, joita aatelisten hoveissa pidettiin. Hyvä tanssitaito kuului tuolloin aatelisten perussivistykseen.Myöhemmin baletti kehittyi tanssimestarien järjestämiksi tapahtumiksi , joita esitettiin hoviyleisölle. Vuonna 1580 rakennettiin ensimmäiset teatterit baletti- esityksiä varten.

Varpaille nousu

Varpaille noustiin aina välillä ohimennen. Myöhemmin kuitenkin kehitettiin tossut , joita vahvistettiin ja kovetettiin liimoilla. Näin saatiin uusi tanssimuoto, jolla oli oma tarkoituksensa.Miespuolisista balettitanssijoista tuli varpailla tanssivien ballerinojen tukijoita ja tanssipareja. Ensimmäinen varpailla tanssinut Maria Taglioni tuli tunnetuksi sulokkuudestaan ja kepeistä hypyistä. Taglionin kilpailijaksi saapui Fanny Elssler joka tuli tunnetuksi virtuoosisesta varvastekniikasta.

Harjoittelu

Naispuoliset ballerinat käyttävät vartalonmyötäistä pukua, sukkahousuja ja tossuja ( pehmeät harjoittelu tossut ja kovakärkiset varvastossut. Miehet käyttävät hihattomia paitoja, trikoita ja pehmeitä tossuja. Puvut edesauttavat liikkeiden näkyvyyttä , jotta opettaja voi korjata liikeitä ja puvut mahdollistavat joustavan liikkumisen. Naisten hiusten täytyy olla klassisessa baletissa nutturalla. Esityksissä käytetään tyllihametta eli tutua. Sitä ei kuitenkaan käytetä aina, koska on monia erityylisiä balettiteoksia. Balettisaleissa on tankoja erilaisten liikkeiden harjoittelua varten. Tangoissa tehdään yleensä lämmittelyjä ja harjoitellaan uusia liikketitä. Keskilattia harjoitukset ovat tärkeitä , sillä niissä kehitetään voimaa ja lihasten kestävyyttä. Balettisaleissa on tärkeä olla joustava matto , jottei lihakset rasitu. Myös korkeus on salissa tärkeää , että hypyt onnistuvat hyvin. Varpailla tanssimisen saa aloittaa vasta ,kun on kymmenen vuoden iässä. Kymmenen vuotta on tavallaan "ikäraja" siksi ,että nuorempien nilkat eivät ole tarpeeksi vahvistuneet ja kehon asennot ja tasapaino eivät ole kehittyneet tarpeeksi. Myös liian nuorena varpailla tanssimisen aloittanut voi vaurioittaa luita ja lihaksia. Aluksi tossujen käyttäminen saattaa olla erittäin kivuliasta. Tarpeeksi kauan harjoittelun jälkeen varpaat kuitenkin tottuvat tossuihin ja niillä meneminen helpottuu. Varvastossuissa on sisällä pehmusteita , jotka suojaavat varpaita. Miehet eivät yleensä tanssi varvastossuilla ollenkaan. Varvastossut saattavat aiheuttaa erilaisia vaivoja kuten vaivaisenluita.

Suomen Kansallisbaletti

Helsingin Kansallioopperassa toimii Suomen balettiopisto. Tässä oppilaitoksessa esitettiin Joutsenlampi ensimmäisen kerra jo 90 vuotta sitten.

Kansallisoopperan balettilaitos on Suomen johtavin klassisen baletin oppilaitos.Kansallisoopperan balettilaitos on kansainvälinen ja se on yhteyksissä muihin Pohjoismaisiin balettilaitoksiin.

Anu Viheriäranta

Anu Viheriäranta on suomalainen balettitanssija. Hän on kiinnitynyt Suomen ja Hollanin Kansallisbalettiin. Viheriäranta on esiintynyt monissa balettiteoksissa kuten : Romeo ja Julia (Julia), Joutsenlampi (Odette- Odile), Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas( Klaara) ja Prinsessa Ruusunen ( sininen lintu, haltijatar ja timantti ). Viheriärannalle on myönetty myös lukuisia stipendejä, esimerkiksi :Royal Ballet School, Dame Ninette de Valois -stipendi,Pohjoismainen nuorten tanssijoiden kilpailu, Mora, 2. palkinto 1997 ja Tanssin kukan Nuppu-palkinto 2000.

Lähteet

Joutsenlampi
Anna Pavlova