Hakkarin 8.D äidinkielen projekti/Helsinki

Wikiopistosta

Helsinki[muokkaa]

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa Suomenlahden rannalla. Helsingissä asuu lähes 600 000 ihmistä ja pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) asuu noin miljoonaa ihmistä. Helsinki on hallitsevin kaupunki Suomessa sekä politiikan, liike-elämän ja kulttuurin keskus. Lisäksi se on Suomen suurin työpaikan tarjoaja, jossa on myös hyvät koulutusmahdollisuudet.

Historia[muokkaa]

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken rannalle vuonna 1550. Kuningas määräsi Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Tallinnan kanssa Venäjän-kaupasta. Tallinnastakin tuli kuitenkin äkkiä osa Ruotsin valtakuntaa, mikä hidasti pitkään Helsingin kasvua. Kaupunki päätettiin siirtää uudelle paikalle paremman sataman toivossa Kruununhaan kaupunginosaan vuonna 1640. Historiansa ensimmäiset 200 vuotta Helsinki oli vain vaatimaton pikkukaupunki. Kaupungin merkitys kasvoi, kun vuonna 1748 Ruotsi menetti sotien seurauksena itäisimmät alueensa Venäjälle. Valtakunnan itäisen osan turvaksi Helsingin edustalle alettiin rakentaa Viaporin eli nykyistä Suomenlinnan merilinnoitusta, joka kuuluu Euroopan suurimpiin. Tänä päivänä linnoitus kuuluu UNESCO:n maailmanperintölistalle.

Asuminen ja ympäristö[muokkaa]

Helsingin tavoitteena terveyden ja viihtyvyyden kannalta on pitää asunnot ja sen ympäristö hyvässä kunnossa, josta vastaavat kiinteistöt.

Helsingin asuinseudut poikkeavat hieman muista Suomen kaupungeista esimerkiksi joukkoliikenteen takia. Omakotitaloja voi olla hankala löytää aivan keskustan siiveltä, mutta toisaalta vuokra-asuntojen kysyntä on kova lähes jokaisessa Helsingin kapunginosassa. Keskustaa maisemoivat vanhat sekä uudet kerrostalot. Sen sijaan rivitalot ja omakotitalot löytyvät joukkoliikenteestä suhteellisen kaukaa.

Ympäristön tila on merkittävä asia varsinkin pääkaupunkiseudulla kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Luonto, ilma, maaperä ja vesien tila kuuluisi olla mahdollisimman hyvä sekä jätteet pystyä pitämään poissa. Siinä apuna toimii esim. kestävä kehitys, joka luo ja ideoi Helsingin ympäristöohjelmia, josta on hyötyä myös tulevaisuuden kannalta kaikille.

Kulttuuri[muokkaa]

Helsingissä sijaitsee monia suomalaiselle kulttuurille tärkeitä keskuksia, joilla on myös arvoa historian kannalta. Esimerkiksi Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinnan merilinnoitus on Suomen suosituin matkailukohde. Yhä edelleen vanhat linnanmuurit, tykistöt ja ihastuttavat maisemat houkuttelevat käymään saarella aina vain uudestaan. Saarelta löytyy myös uimarantoja, kesäteatteri- ja näyttelytoimintaa sekä ravintoloita. Toinen mainetta saanut on 150-vuotias tuomiokirkko, joka on koko Suomen kuvatuin ja tunnetuin rakennus. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel 1800-luvulla. Muita tunnettuja paikkoja ovat: Korkeasaari, Linnanmäki, Eduskuntatalo, Nykytaiteen museo Kiasma, Tropicario ja Esplanadin puisto. Urheilun puolelta Helsinkiä edustaa mm. urheiluseura HIFK jonka lajivalikoimiin kuuluvat: jääkiekko, jalkapallo, käsipallo, jääpallo, yleisurheilu, salibandy, ja keilailu. HIFK on samalla Suomen suurin urheiluseura. Myös Tapanilan Erä on suuri seura, johon kuuluu noin 7000 jäsentä. Urheilulle merkittävä paikka on Helsingissä sijaitseva Olympiastadion.

Talous ja hallinto[muokkaa]

Helsinki ei saa valtiolta suurkaupunkiasemansa takia suurempaa valtionosuutta, vaikka palvelujen tuottaminen on Helsingissä kalliimpaa. Palvelut ovat monipuolisempia kuin muualla ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat suurkaupunkeihin. Kaupungin talous on kuitenkin pysynyt hyvässä asemassa ja useimpina vuosina ylijäämää on jäänyt, mutta ainoastaan kaupungin omistaman Helsingin energian ansiosta, joka tuottaa vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa voittoa. Helsinki on pörssien ja pankkiensa ansiosta Suomen talouselämän keskus. Monet suomalaiset pörssiyhtiöt ja lähes kaikki Suomen keskeiset pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät Helsinkiä kotipaikkanaan. Pääkaupunkiseudun suurten yritysten pääkonttoreista lähes 60% sijaitsee Helsingissä. Merkittäviä helsinkiläistaustaisia yrityksiä ovat Elisa, viestintäkonsernit Otava sekä Sanoma sekä kaupan alalla Stockmann, Kesko ja HOK-Elanto.

Helsingissä kunnallista päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, mikäli ei toisin ole säädetty. Kaupunginhallituksen johtosäännöissä luetelluissa asioissa valtuuston päätösvaltaa on osittain siirretty kaupunginhallitukselle ja -johtajalle sekä apulaiskaupunginjohtajille. Johtosäännöillä on päätösvaltaa siirretty myös lauta- ja johtokunnille sekä eräille viranhaltijoille.

Liikenne[muokkaa]

Helsingissä vallitsee osittain joukkoliikenne joka kattaa mm. raitiovaunut, metrot, linja-autot ja taksit. Joukkoliikennettää käyttää noin 70% Helsingin asukkaista kätevyyden ja alhaisen hinnan vuoksi. Se on myös syynä siihen, miksi keskustassa asuvat eivät tarvitse omaa ajoneuvoa. Keskustasta kauempiinkin kohteisiin lähes minne vaan pääsee kätevästi junilla, laivoilla, ja lentokoneilla. Nykyään myös Helsingistä Viroon pääsee nopeasti helikopterilla reilussa 15 minuutissa.

Tunnettuja lähtöpaikkoja Helsingissä ovat: Helsingin-Vantaan lentokenttä, Helsingin satama ja -rautatieasema.

Koulutus ja opiskelu[muokkaa]

Helsingissä on yli 200 eriasteista koulua ja ammatillista oppilaitosta. Koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia löytyy erityisesti työväenopistojen kursseilta.

Kaiken kaikkiaan lähes 60 000 koululaista ja opiskelijaa saa koulutusta Helsingin oppilaitoksissa. Opetustoiminta jakautuu kuuteen eri luokkaan: peruskouluihin, lukioihin, aikuislukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten työpajatoimintaan. Kaupungissa on 215 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on: englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä, joka on hyvä saavutus.

Ajankohtaista[muokkaa]

Helsinki on valittu vuoden 2012 design pääkaupungiksi. Helsinki päihitti hollantilaisen Eindhovenin maailman muotoilujärjestö Icsidin valinnassa. Nimitystä tavoitteli 46 kaupunkia 27:stä maasta.

Vuoden 2012 Yleisurheilun EM-kisat järjestetään Helsingin Olympiastadionilla kesällä. Kisat kestävät 5 päivää (27.6-1.7) ja keräävät tuhansittain ihmisiä katsomoihin.

Lähteet[muokkaa]