Koiraharrastuksen lajit[muokkaa]

Koiran kanssa on mukavaa harrastaa kaikenlaista. Lajeja löytyy monenlaista laidasta laitaan. Harrastuslaji on hyvä valita koiran soveltuvuuden, tottelevaisuuden ja energian mukaan. Jokaisessa lajissa on kuitenkin koirakolla oltava miltei saumaton yhteistyö ja koiran on toteltava ja luotettava ohjaajaansa. Joka lajille on yleensä oma seura tai seuroja, jotka saattavat olla rotukohtaisia.

Agility[muokkaa]

Agility on suosittu harrastus. Agilityä voi harrastaa niin koiran, hevosen, kissan, kanin kuin hamsterinkin kanssa. Agilityssä on esterata, jota koira kiertää omistajan juostessa vieressä. Estetyypejä on kolme: hyppyesteet, kontaktiesteet ja muut esteet. Kaikki esteet ylitetään ohjaajan määräämästä suunnasta. Hyppyesteitä ovat yksittäiset -, sarja-, sekä pituusesteet, renkaat ja muurit. Kontaktiesteitä ovat A-este, puomi ja keinu. Kontaktiesteet eroavat muista esteistä siten, että niiden alussa ja alastulossa on maalatut alueet, joita koiran on kosketettava vähintään yhdellä tassullaan. Muita esteitä ovat mm. pöytä, pujottelu, putki ja pussi. Koirat jaetaan estekorkeuksiin säkäkorkeuksien mukaan: minit, medit ja maxit. Agilityä voi harrastaa vaan koira piristämiseksi, tai kilpailumielessä. Agilityssä koiran ruumiinrakenteen tulisi olla melko sulava, pitkät jalat ja virtaviivainen ruumis. Mitä kevytrakenteisempi koira on, sitä nopeammin ja kettärämmin se radalla liikkuu.

TOKO eli tottelevaisuuskokeet ja -koulutus[muokkaa]

Toko on lyhenne tottelevaisuuskokeista. Lyhenne tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. Tokossa ohjaajan ja koiran välillä on näkymätön side, jossa koira on ohjaajan täydellisessä hallinnassa. Koira hakee omatoimisesti ohjaajan kontaktia, huomiota ja hyväksyntää. Koiralla on oltava hyvä keskittymiskyky, ja sen on nautittava työskentelystä. Tokossa on monia eri tehtäviä, kuten paikallaanolo, seuraaminen ja noutaminen. Tokossa on monipuoliset tehtävät ja temput. Tokoakin voi harrastaa kevyemmin luomalla hyvää sidettä omistajan ja koiran välille, mutta myös kunniakkaammin, kuten kisaamalla. Jokaisen koiran luulisi osaavan tokon perusteita: istumista, makaamista, odottamista ja nätisti käyttäytymistä.

Näyttelyt[muokkaa]

Näyttelyt on hyvä tapa tuoda koiransa kauniita puolia esille. Näyttelyt ovat kuin koirien kauneuskilpailuja. Koirat kisaavat luokissa roduittain ja vielä jaoteltuina uroksiin ja narttuihin. Jokaisesta rodusta valitaan kaunein ja rodunomaisin BIS eli Best In Show -kehään kisaamaan koko näyttelyn voitosta. Koiria arvostellaan erilaisista asioista: rodunomaisuudesta, ulkonäöstä, turkin kunnosta, siisteydestä sekä liikkeistä. Näyttelyiden palkinnot ovat varsin mitättömiä, mutta arvonimet sitäkin halutumpia. Palkintoina on mm. pokaaleita, ruusukkeita, koirille leluja sekä ruokaa, tai kuponkeja eläintarvikeliikkeisiin. Arvonimet ovat arvostettuja, ja mitä enemmän arvonimiä koiralla on, sitä upeampi ja rodunomaisempi koira on kyseessä. Näyttelykansa on myös hyvin kaksijakoista. Osa kisaa verenmaku suussa voitosta, osa on vain katsomassa, miten se oma koira pärjäisi, tai vain katselemassa muiden upeita koiria.

Metsästys[muokkaa]

Metsästys on monelle tuttu laji. Koira kulkee metsällä ohjaajansa apuna, joko ajamassa tai noutamassa saalista. Metsästyskoirat jaotellaan eri saalislajien perusteella: on lintu- eli noutajakoiria, sekä ajo- tai riistakoiria, jotka ajavat mm. hirviä, karhuja, kaneja tai peuroja. Noutajakoirat hakevat esim. ammutun linnun vedestä omistajalleen, tai ilmoittavat sellaisen nähdessään. Ajo- eli riistakoirat taasen ajavat saalista nimensä mukaisesti. Ne etsivät ympäri metsää merkkejä saaliseläimistä, ja kun ne saavat vainun ja löytävät jotain, ilmoittavat ne siitä omistajalleen haukkumalla. Metsästyskoirilla on vahva vietti, joten ne on pidettävä lenkilläkin hihnassa kiinni, tai ne lähtevät vainun saadessaan saaliin perään. Metsästyskoirilla on usein myös paljon energiaa. Useimmat isot metsästyskoiralajit ovat ulkokoiria, joten ne asuvat kokonaan tai puoliksi ulkona häkissä. Metsästyskoirille järjestetään myös kilpailuja, joissa mitataan koiran tottelemista omistajansa käskyjä koskien, sen taitavuudesta havaita tai hakea saalis, ja sen käyttäytymisestä metsässä.

Koiratanssi[muokkaa]

Koiratanssi on omistajan ja koiran yhteispeliä sulavammassa muodossa. Esityksen taustalla soi musiikki, ja yleensä ainakin omistajalla on esiintymisasu. Satunnaisesti koirillakin on jotain esitykseen liittyvää yllään. Koiratanssissa koira tekee omistajan kanssa tämän määräämiä liikkeitä ja temppuja musiikin tahdissa. Temppuja ovat mm. takajaloillaan tanssahtelu, korokkeelle nouseminen, kieriminen sekä hyppiminen. Jokaisella esityksellä on aihe, jonka ympärille esitys rakentuu. Koiratanssissa vain taivas on rajana. Esityksessä voi olla mitä erikoisimpia temppuja. Koiratanssin on oltava hauskaa sekä koiralle että omistajalle. Innostuessaan koira saattaa haukkua, joka kuitenkin vie kisassa pisteitä. Koiratanssia voi kisata, ja kisassa tuomarit arvostelevat koirakkoa liikkeiden monipuolisuuden ja näyttävyyden, koirakon yhteistyön ja esityksen musiikin ja sujuvuuden perusteella.

Vesipelastus[muokkaa]

Vesipelastus on laji, jossa katsotaan koiran uintitaitoa ja yleistä kuntoa. Vesipelastus voi olla harrastus, kilpailu tai tositilanne. Ensinnäkin koiran täytyy olla uimataitoinen ja innostunut uimisesta. Koiraa ei saa pakottaa uimaan. Kilpailuissa on monta alaluokkaa, jotka määritellään koiran osaamisen perusteella. Yleisesti vesipelastuksessa on tehtävänä määrätä koira hakemaan jokin tietty esine vedestä. Esine voi olla mm. kapula, köysi, vene tai ihminen. Esine on joko pinnalla tai veden alla, jolloin koira sukeltaa hakemaan sen. Kilpailuissa pyritään siihen, että koira hakee esineen suoraan, tuo sen omistajalleen ja antaa sen mukisematta. Vesipelastusta voi harrastaa myös ilman kilpailuja. Se saattaa myös olla tositilanne. Esim. poliisi saattaa käyttää koiria vesipelastuksessa apuna, josseivat he pelastettavan luokse muutoin pääse.

Koirahiihto ja -valjakot[muokkaa]

Talvisin voi koiran kanssa lähteä hiihtämään tai kelkkailemaan. Koiran voi kuitenkin vieressä juoksemisen sijasta kytkeä vetämään. Hiihdossa koirakko liikkuu siten, että koiralla on valjaat, joista se on liinojen avulla ihmisen vyötäröllä olevassa vyössä kiinni. Ihminen hiihtää luisteluhiihtoa, ja saa vetoapua koiralta. Koiravaljakolla taasen on enemmän kuin yksi koira, yleensä parillinen määrä. Ne ovat valjaissa ja liinojen avulla kiinnitetty rekeen tai kelkkaan. Ihminen seisoo kelkan jalaksilla ja antaa koirille ohjeita miten liikkua. Näistä kesympi muoto on pulkka, jossa koira vetää lasta tai aikuista pulkassa.

Lähteet[muokkaa]

http://www.vesipelastuskoirat.net/vesipelastus.php
http://www.kennelliitto.fi/FI/toiminta/kokeet/Koiratanssi/
http://koiraharrastus.webs.com/agility.htm
http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/koira
http://www.snj.fi/harrastukset/
http://www.snj.fi/harrastukset/metsastys/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekikoira
http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page